Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Tarvanen, Toivo

Synnyinaika
Synnyinpaikka
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
romaanit
Elämäkertatietoa
Toivo Tarvanen työskenteli toimittajana Etelä-Suomen Sanomissa, toiminnanjohtajana Lahden hiihtoseurassa ja freelance-toimittajana vuodesta 1953.

"Toivo Tarvanen ei enää ole aivan poikanen, minkä hyvin havaitsee hänen esikoisromaanistaan "Kielletyt tiet". Se on syntynyt pikemminkin asiallisesta tilitystarpeesta kuin taiteellisesta virikkeestä, mutta se on hyvin johdonmukaisesti kirjoitettu, ja asian esittely ja kehittely on kaiken aikaa kirjailijan tiukkana silmämääränä. Kysymyksessä on menneen selvittäminen, tarkoin määrätyissä henkilökohtaisissa olosuhteissa, tahdon vapaus ja valinnan välttämättömyys sekä erään vihan voittaminen."
(Helsingin Sanomat 11.11.1957)

"Aikaisemmin Lahdessa sanomalehtimiehenä työskennellyt Toivo Tarvanen on kirjoittanut romaanin, jolla on varsin houkutteleva nimi: Kielletyt tiet. Romaania lukiessaan huomaa helposti, että Toivo Tarvanen on tottunut sanankäyttäjä, joka kirjoittaa elävää ja tiivistettyä proosaa. Teksti on erittäin älypitoista, joten se herättää lukijankin ajattelemaan kirjassa esiintyviä asioita ja tapahtumia."
(Lahti 17.11.1957)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Kuunnelmat
Tiibettiläinen jumalankuva : kuunnelma. 1957.


Päijät-Hämettä käsittelevät tietokirjat
Suomen voimistelu- ja urheiluliiton Lahden piiri 1911-1935 : 25-vuotisjuhlajulkaisu. 1935.
Lahden hiihtoseura 1922-1947. Lahden hiihtoseura 1947.
Lahden hiihtoseura 1947-1962. 40-vuotisjuhlajulkaisu. 1961.
Suomen voimistelu- ja urheiluliiton Lahden piiri 1911-1961 : 50-vuotisjulkaisu. 1961.
Lahden Hiihtoseura 1922-1972. 50-vuotisjulkaisu. Lahden
Hiihtoseura 1972.

Muu tuotanto
Suomen sementtituoteliitto 1929-1954. Suomen sementtituoteliitto 1955.
Tekstinäyte
Tänään mennyt on käsissäni kuin taikinaa. Muodottomina möykkyinä se tarttuu sormiini ja venyy pitkiksi sienimäisiksi suikaleiksi. Ne tunkeutuvat suuhuni, silmiini ja aivoihini. Ja samaan aikaan karjahtelee selluloosatehtaan höyrytorvi korvissani yhä käskevämmin. Ajattelen jo pakoa sen rikinkatkuisten patojen ääreen. Kierrän huoneessani ähkien kuin sydäntautinen. Jos jatkan tähän tapaan, on minun kahlattava lävitse kukaties vielä toinen mokoma.

Ajatus kauhistuttaa minua ja pakottaa ajattelemaan tiivistämistä. Nielaistessani äsken ascorbiinitabletin ahmaisin oleellisimman ehkä sadasta sitruunasta. Jos keksisin oikean menetelmän, sanon yhdellä sivulla sen, mihin nyt tuhlaan sata.

Nämä mietteet ovat ikään kuin seurausta hiljaisuuden jumalan kuolemasta. En enää luota epäselvyyden selvyyteen, luotan omiin voimiini. Minun on vain luokiteltava, jaoteltava, puristettava ja tislattava. Konsentroitua menneisyyttä, olkaa hyvä! Yhtä hyvin voisin sanoa: ” Tiivistetty Matti Karsta, kuten huomaatte, vain pikkusormen mittainen kelpo mies. Syö, juo ja kastelee. Voitte panna hänet käsilaukkuunne, hyvä neiti.”

Koetan kuunnella ulkona riehuvaa syysmyrskyä. Olen saanut todisteen syyllisyydestäni.

Kielletyt tiet : kahden todellisuuden päiväkirja, 1957.
Lähteitä ja viittauksia
- Helsingin Sanomat 11.11.1957.
- Lahti 17.11.1957.