Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Kielletyt tiet

Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Eräänä syksyisenä päivänä saapuu Matti Karsta heikossa tilassa K:n kauppalaan. Hänen pitäisi laatia paikallisen selluloosatehtaan historiikki, mutta hänen oma menneisyytensä vaivaa häntä siinä määrin, että työ saa toistaiseksi jäädä. Seitsemän vuotta sitten hän on kokenut tämän kauppalan lähettyvillä elämänsä merkitsevimmät vaiheet. Ne ovat johtaneet vihaan, jonka syitä hän nyt mielessään kyselee. Lääkärin kehotuksesta hän ryhtyy kirjoittamaan, ja niin alkavat ratkaisevat tapahtumat hahmottua paperille.
Menneisyyden näkökenttää hallitsee Antti Kaaren talo. Tuohon taloon Matti Karsta tuli seitsemän vuotta sitten merkitsemään muistiin kaikkea sitä, minkä Antti Kaari, voimakas teollisuusmies ja pienen kyläyhteisön luoja, oli saanut aikaan. Matti Karsta huomasi kuitenkin pian joutuneensa tahtomattaan seuraamaan perhedraamaa, jopa esittämään siinä keskeistä osaa. Hänen ja Kaaren talon tyttären välisestä ystävyydestä kasvoi rakkaus, ja siitä lähtivät tapahtumat vyörymään kohti lopputulosta, johon myös Antti Kaaren elämyksiä etsiskelevä vaimo osaltaan vaikutti.
Toivo Tarvasen esikoisteos on niin kuin sen alaotsake sanoo ”Kahden todellisuuden päiväkirja”, jossa päiväkirjan pitäjän menneisyys ja nykyisyys ovat yhtä; se on laaja henkilökohtainen tilitys, jossa tilittäjä rajun itsetutkistelun suoritettuaan huomaa päässeensä askeleen verran lähemmäksi totuutta.
(takakansiteksti)

Päähenkilöt

Tapahtumapaikat

Tarkka aika

Alkukieli

Tekstinäyte

Havahduin äsken unen painajaisen herättämänä ja jäin henkeäni haukkoen tuijottamaan pimeyteen. Haparoin pöydältä tulitikkuja, sormeni osuivat pöytälampun jalkaan ja siitä koskettimeen. Sytytin valon märkänä hiestä. Olin uneksinut juoksevani pitkin autiota, liejuista merenrantaa kantapäilläni kohisevan tulva-aaltojen edellä.
Nousin ja vedin ikkunan paperikaihtimen ylös saadakseni raitista ilmaa. Mutta ikkuna oli liimattu talveksi lujasti kiinni. Ulkona oli vielä säkkipimeä, ja ruudut olivat sateesta märät. Pääni oli raskas, kaipasin kahvia. Olisi ollut kuitenkin liian aikaista painaa nappia: kelloni näytti puolta kuutta. Yhtä toivotonta olisi ollut enää yrittääkään kiinni unen päästä. Pukeutuessani huomasin pöydällä kirjoituskoneeni vieressä täyteen kirjoitettuja liuskoja. Silmäilin niitä, ja minusta tuntui ikään kuin joku toinen olisi ne kirjoittanut. En kuitenkaan voinut erehtyä sanottavan laadusta enkä oman koneeni mekaanisista merkeistä.
Koko yön istuin tai uneksin istuvani kirjoituskoneen ääressä. Sanoja, lauseita, sivuja vyöryi silmieni editse. Hetkittäin olin junassa, jossa kuljin samaan aikaan kahteen päinvastaiseen suuntaan. Sitten kaikki päättyi hurjaan pakoon ja tulvaan.
Otan liuskat käteeni ja ryhdyn lukemaan.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Alanimeke

kahden todellisuuden päiväkirja

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

233

Kustantaja

Kieli