Hemminki, Heikki
Elämäkertatietoa
Heikki Hemminki on syntynyt 7.6.1931 Kauhavalla ja asuu Kurikassa.
Koulutukseltaan hän on sosionomi ja humanististen tieteiden kandidaatiksi hän on valmistunut Tampereen yliopistosta vuonna 1966 pääaineena kirjallisuus. Hänen viimeinen työpaikkansa on ollut Kelan Kurikan toimiston johtajana. Hän on naimisissa ja harrastaa maalausta.
Kirjailijan työstä
"Ensimmäinen julkaistu kirjani on Ämpinsaaren kellot (1962) ja ensimmäinen julkistettu näytelmäni on Promootio, joka esitettiin Jyväskylän ylioppilasteatterissa 1966.
Kirjailijaksi ryhtyminen lienee "geenivirhe". Opiskelin kirjallisuutta yliopistossa, joten silläkin saattoi olla vaikutusta. Professorina oli tunnettu runoilija Unto Kupiainen, jolla saattoi myös olla merkitystä.
Kirjoitan kirjoitinpäätteellä nykyisin. Vanha Olympia on eläkkeellä täysin palvelleena pitkän päivätyön jälkeen. Myös matkakirjoituskoneeni ROI, jonka hankin ensimmäisillä tileilläni Lapinlahden kulttuuripitäjästä 1954 on päässyt vanhuuden lepoon.
Se mitä haluan kirjailijantyölläni välittää lukijoille riippuu aiheesta. En ole ollut minkään ideologian palvelija kirjallisessa työssäni (En ole koskaan omistanut esim. minkään puolueen jäsenkirjaa)."
Omakohtaisia
"Harrastuksenani on maalaus.
Mielikirjailijani on Eino Leino ja lempisäveltäjäni on Jean Sibelius.
Suosikkielokuvaa ei minulla ole, mutta hyvistä pidän.
Pelkäsin pienenä sotaa, joka varjosti lapsuuttani ja nuoruuttani.
Tärkeintä elämässäni ovat lapset, vaimo ja terveys."
Kotomaakunnasta
""Pohjalaiset tekevät tekoja, joista muut kirjoittavat." Maakunnasta on lähtenyt viime aikoina hyviä kirjailijoita, jotka ovat todistaneet, että pystymme kirjoittamaan itsekin noista "teoista" ja tuo Arvo Salon väittämä on kumottu.
Aiheitahan täältä löytyy kosolti. Eteläpohjalainen kirjailija on oman maisemansa "tuote". Maisema, miljöö, kulttuuriperinne vaikuttavat meissä. Kaikki kirjallisuus kantaa myös regionaalista leimaa ja uskon, että sen merkitys kasvaa EU:n paineessa. Suomalaisuudessa on myös kirjallisuuden voima ja merkitys. Esim. mitä olisi Nobel-kirjailija Laxnessin tuotanto ilman islantilaisuutta.
Toinen asia onkin sitten, miten täällä suhtaudutaan kirjailijoihin ja minkälaiset työedellytykset täällä Helsingin ulkopuolella asuvilla kirjailijoilla on. Tarjotaanko työtilaisuuksia, tilataanko näytelmiä, käsikirjoituksia teattereiden tarpeisiin vai annetaanko työt muualle ja sivuutetaan alueen kirjailijat? Entä apurahat? Kustantajia täällä ei ole. Tuntevatko ammattiteatterit identiteettinsä vaikutusalueellaan? Toimivatko teatterit pelkästään markkinavoimien talutusnuorassa? Entä harrastajateatterit, jotka pyörittävät homeista ohjelmistoa vuodesta toiseen… Näistä kysymyksistä kannattaisi keskustella - vaikkapa Seinäjoen maakuntakirjaston parnassolla. Onko täällä mitään kulttuuriohjelmaa, tavoitteita vai tanssimmeko me vain pirunpolskaa säkki päässä?"
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tampereen yliopiston kirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja 1962-1964
Suomen Kirjailijaliiton jäsen 1965 -
Suomen Näytelmäkirjailijaliiton jäsen 1967 -
Suomen Maakuntakirjailijat ry:n perustajajäsen ja varapuheenjohtaja 1971 - 1973
Pohjanmaan Kirjailijat ry:n puheenjohtaja 1967-1971 ja 1975-1976
Vaasan läänin taidetoimikunnan jäsen 1969-1975
Palkinnot
I palkinto Yhteiskunnallisen korkeakoulun runokilpailussa. 1958. (tuomarina prof. Unto Kupiainen)
I palkinto Suomen nuoriso-opiston järjestämässä valtakunnallisessa runokirjoituskilpailussa. 1959.
Valtionpalkinto. 1970.
Seinäjoen kaupungin kulttuuripalkinto. 1972.
Vaasan läänin taidepalkinto. 1976.
I palkinto Tampereen kaupunginkirjaston kirjoituskilpailussa. 1964.
I palkinto Maaseudun sivistysliiton valtakunnallisessa näytelmäkirjoituskilpailussa. 1974.
Koulutukseltaan hän on sosionomi ja humanististen tieteiden kandidaatiksi hän on valmistunut Tampereen yliopistosta vuonna 1966 pääaineena kirjallisuus. Hänen viimeinen työpaikkansa on ollut Kelan Kurikan toimiston johtajana. Hän on naimisissa ja harrastaa maalausta.
Kirjailijan työstä
"Ensimmäinen julkaistu kirjani on Ämpinsaaren kellot (1962) ja ensimmäinen julkistettu näytelmäni on Promootio, joka esitettiin Jyväskylän ylioppilasteatterissa 1966.
Kirjailijaksi ryhtyminen lienee "geenivirhe". Opiskelin kirjallisuutta yliopistossa, joten silläkin saattoi olla vaikutusta. Professorina oli tunnettu runoilija Unto Kupiainen, jolla saattoi myös olla merkitystä.
Kirjoitan kirjoitinpäätteellä nykyisin. Vanha Olympia on eläkkeellä täysin palvelleena pitkän päivätyön jälkeen. Myös matkakirjoituskoneeni ROI, jonka hankin ensimmäisillä tileilläni Lapinlahden kulttuuripitäjästä 1954 on päässyt vanhuuden lepoon.
Se mitä haluan kirjailijantyölläni välittää lukijoille riippuu aiheesta. En ole ollut minkään ideologian palvelija kirjallisessa työssäni (En ole koskaan omistanut esim. minkään puolueen jäsenkirjaa)."
Omakohtaisia
"Harrastuksenani on maalaus.
Mielikirjailijani on Eino Leino ja lempisäveltäjäni on Jean Sibelius.
Suosikkielokuvaa ei minulla ole, mutta hyvistä pidän.
Pelkäsin pienenä sotaa, joka varjosti lapsuuttani ja nuoruuttani.
Tärkeintä elämässäni ovat lapset, vaimo ja terveys."
Kotomaakunnasta
""Pohjalaiset tekevät tekoja, joista muut kirjoittavat." Maakunnasta on lähtenyt viime aikoina hyviä kirjailijoita, jotka ovat todistaneet, että pystymme kirjoittamaan itsekin noista "teoista" ja tuo Arvo Salon väittämä on kumottu.
Aiheitahan täältä löytyy kosolti. Eteläpohjalainen kirjailija on oman maisemansa "tuote". Maisema, miljöö, kulttuuriperinne vaikuttavat meissä. Kaikki kirjallisuus kantaa myös regionaalista leimaa ja uskon, että sen merkitys kasvaa EU:n paineessa. Suomalaisuudessa on myös kirjallisuuden voima ja merkitys. Esim. mitä olisi Nobel-kirjailija Laxnessin tuotanto ilman islantilaisuutta.
Toinen asia onkin sitten, miten täällä suhtaudutaan kirjailijoihin ja minkälaiset työedellytykset täällä Helsingin ulkopuolella asuvilla kirjailijoilla on. Tarjotaanko työtilaisuuksia, tilataanko näytelmiä, käsikirjoituksia teattereiden tarpeisiin vai annetaanko työt muualle ja sivuutetaan alueen kirjailijat? Entä apurahat? Kustantajia täällä ei ole. Tuntevatko ammattiteatterit identiteettinsä vaikutusalueellaan? Toimivatko teatterit pelkästään markkinavoimien talutusnuorassa? Entä harrastajateatterit, jotka pyörittävät homeista ohjelmistoa vuodesta toiseen… Näistä kysymyksistä kannattaisi keskustella - vaikkapa Seinäjoen maakuntakirjaston parnassolla. Onko täällä mitään kulttuuriohjelmaa, tavoitteita vai tanssimmeko me vain pirunpolskaa säkki päässä?"
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tampereen yliopiston kirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja 1962-1964
Suomen Kirjailijaliiton jäsen 1965 -
Suomen Näytelmäkirjailijaliiton jäsen 1967 -
Suomen Maakuntakirjailijat ry:n perustajajäsen ja varapuheenjohtaja 1971 - 1973
Pohjanmaan Kirjailijat ry:n puheenjohtaja 1967-1971 ja 1975-1976
Vaasan läänin taidetoimikunnan jäsen 1969-1975
Palkinnot
I palkinto Yhteiskunnallisen korkeakoulun runokilpailussa. 1958. (tuomarina prof. Unto Kupiainen)
I palkinto Suomen nuoriso-opiston järjestämässä valtakunnallisessa runokirjoituskilpailussa. 1959.
Valtionpalkinto. 1970.
Seinäjoen kaupungin kulttuuripalkinto. 1972.
Vaasan läänin taidepalkinto. 1976.
I palkinto Tampereen kaupunginkirjaston kirjoituskilpailussa. 1964.
I palkinto Maaseudun sivistysliiton valtakunnallisessa näytelmäkirjoituskilpailussa. 1974.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tuotanto:
Äänikirjat:
Mies istui ja mietti, varjosi vain : Viiden vuosikymmenen runot ja laulut. 2011.
Härmä, kirves, perkeles : monolaakia Pohojanmaan kautta. Proosarunoja. 2002.
Matkamies maan. Äänikirjeitä maailmalta. Proosarunoja / monologeja. 2001.
Ämpinsaaren kellot. Poikaromaani.1962.
Leiri 62. Poikaromaani. 1962.
Reitin varrelta. Runoja. 1964.
Kehityslauluja. Runoja. 1966.
Promootio. Näytelmä. Esitetty Jyväskylän ylioppilasteatterissa.
Tulva. Näytelmä. 1968. Esitetty Seinäjoen kaupunginteatterissa.
Atomistit. Näytelmä. 1969. Esitetty Seinäjoen kaupunginteatterissa.
Raamattusaaren kanssa. Näytelmä. 1970. Esitetty Vaasan kaupunginteatterissa.
Kuntakirjailija. Kuunnelma. 1970. Esitetty Yleisradiossa.
Munuainen. TV-näytelmä. 1971. Esitetty TV 2:ssa.
Kulta ja kunnia. Näytelmä. 1972. Esitetty Rovaniemen teatterissa.
Pohjanmaa 2000. TV-runoelma. 1974. Esitetty TV 2:ssa.
Piiskahäät. Näytelmä. 1974. Esitetty Vaasan kaupunginteatterissa.
Laihialaasen lottovoitto. Kuunnelma. 1974. Esitetty Yleisradiossa.
Avaruusleikki. Lastennäytelmä. 1974.
Läänintarzan. Kuunnelma. 1976. Esitetty Yleisradiossa.
Uusparantajat. Kuunnelma. 1976. Esitetty Yleisradiossa.
Matkalauluja I-II. Yleisradiossa 1975.
Kaksi mesenaattia. TV-dokumenttinäytelmä. 1978. Esitetty
TV 2:ssa.
Elolehmä. Runoja. 1979.
Nuori veri. Näytelmä. 1981. Kauhavan nuorisoseuran 100-vuotisjuhlanäytelmä.
Nauru lakeudella. Romaani. 1985.
Kauhavalla häät oli komiat. Näytelmä.
Aatamien vallankumous. Näytelmä. 1986.
Pelimannikuningas. Näytelmä. 1992. Esitetty Kortesjärvellä.
Europamaus/Euromuilutus. Näytelmä. 1994. Esitetty Toukolan näyttämöllä.
Veli Matin sotapäiväkirja vuosilta 1939-45. Romaani. 1994.
Euroleipurit. Näytelmä. 1995.
Jumalan pajavasarat. Näytelmä. 1995.
Kiiltomadon testamentti. Runoja. 1996. Myös äänikirjana.
Päivä Elysiumissa. Näytelmä. 1997.
Kauhavan rauta ei ruostu. Näytelmä. 1999. Esitetty Kauhavalla.
Seuraavat Heikki Hemmingin näytelmät ovat lainattavissa Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjastosta:
Kotimaani ompi Suomi.
Jussi Suomalainen (Jussi Jurvalainen).
Vapaalauantai.
Kuriton sukupolvi.
Musta valhe.
Nuorisoteatterilaiset.
Taideolympialaiset. 1981.
Turhautuneita.
Puhelu naapurista.
Kaksi veteraania.
Katiska.
Tarina atomikaupungista. 1980.
Ketä voi kivellä heittää. 1990.
Jäämeren rannoilla. 1991.
Mis laaja aukee Pohjanmaan. 1991.
Kunniamiekka.
Mies ja mauseri. 1991.
Yksi on laulu ylitse muiden. 2000.
Tangomaan europelimannit. 2000.
Euromaan kansaa. 2005.
Yksi on laulu ylitse muiden II. Näytelmä Pohjalaisia-näytelmän synnystä. 2008.
Osuudet antologioissa:
Runo Pohjanmaalla / Dikt i Österbotten. 1977.
Kiiltomadon testamentti. 1983.
Pro pairia. Suomen Maakuntakirjailijain äänikirja. 1991.
Runon vuoksi / Diktens flod. 1997.
Liidokkeja. Runoja ja maalauksia. Merenkurkun taideseura ry. 2003.
Kuvakertomus, osa 4. Runoja ja maalauksia. Merenkurkun taideseura ry. 2004.
Villiä menoa. Runoja. Merenkurkun taideseura. 2004.
Avain. Risto Jalonen & muita pohjalaisia elämäntulkkeja. Ykkösoffset. 2005.
Joutsenlaulu. Merenkurkun taideseura. 2005.
Svingin aika. Merenkurkun improvistinen taideseura ry. 2007.
Siivet. Jymäkustanne. 2007.
Heikki Hemminki on kirjoittanut myös lehti- ja radiojuttuja nimimerkeillä Turvesmaan profeetta, Pyykkäri ja Jussila.
Äänikirjat:
Mies istui ja mietti, varjosi vain : Viiden vuosikymmenen runot ja laulut. 2011.
Härmä, kirves, perkeles : monolaakia Pohojanmaan kautta. Proosarunoja. 2002.
Matkamies maan. Äänikirjeitä maailmalta. Proosarunoja / monologeja. 2001.
Ämpinsaaren kellot. Poikaromaani.1962.
Leiri 62. Poikaromaani. 1962.
Reitin varrelta. Runoja. 1964.
Kehityslauluja. Runoja. 1966.
Promootio. Näytelmä. Esitetty Jyväskylän ylioppilasteatterissa.
Tulva. Näytelmä. 1968. Esitetty Seinäjoen kaupunginteatterissa.
Atomistit. Näytelmä. 1969. Esitetty Seinäjoen kaupunginteatterissa.
Raamattusaaren kanssa. Näytelmä. 1970. Esitetty Vaasan kaupunginteatterissa.
Kuntakirjailija. Kuunnelma. 1970. Esitetty Yleisradiossa.
Munuainen. TV-näytelmä. 1971. Esitetty TV 2:ssa.
Kulta ja kunnia. Näytelmä. 1972. Esitetty Rovaniemen teatterissa.
Pohjanmaa 2000. TV-runoelma. 1974. Esitetty TV 2:ssa.
Piiskahäät. Näytelmä. 1974. Esitetty Vaasan kaupunginteatterissa.
Laihialaasen lottovoitto. Kuunnelma. 1974. Esitetty Yleisradiossa.
Avaruusleikki. Lastennäytelmä. 1974.
Läänintarzan. Kuunnelma. 1976. Esitetty Yleisradiossa.
Uusparantajat. Kuunnelma. 1976. Esitetty Yleisradiossa.
Matkalauluja I-II. Yleisradiossa 1975.
Kaksi mesenaattia. TV-dokumenttinäytelmä. 1978. Esitetty
TV 2:ssa.
Elolehmä. Runoja. 1979.
Nuori veri. Näytelmä. 1981. Kauhavan nuorisoseuran 100-vuotisjuhlanäytelmä.
Nauru lakeudella. Romaani. 1985.
Kauhavalla häät oli komiat. Näytelmä.
Aatamien vallankumous. Näytelmä. 1986.
Pelimannikuningas. Näytelmä. 1992. Esitetty Kortesjärvellä.
Europamaus/Euromuilutus. Näytelmä. 1994. Esitetty Toukolan näyttämöllä.
Veli Matin sotapäiväkirja vuosilta 1939-45. Romaani. 1994.
Euroleipurit. Näytelmä. 1995.
Jumalan pajavasarat. Näytelmä. 1995.
Kiiltomadon testamentti. Runoja. 1996. Myös äänikirjana.
Päivä Elysiumissa. Näytelmä. 1997.
Kauhavan rauta ei ruostu. Näytelmä. 1999. Esitetty Kauhavalla.
Seuraavat Heikki Hemmingin näytelmät ovat lainattavissa Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjastosta:
Kotimaani ompi Suomi.
Jussi Suomalainen (Jussi Jurvalainen).
Vapaalauantai.
Kuriton sukupolvi.
Musta valhe.
Nuorisoteatterilaiset.
Taideolympialaiset. 1981.
Turhautuneita.
Puhelu naapurista.
Kaksi veteraania.
Katiska.
Tarina atomikaupungista. 1980.
Ketä voi kivellä heittää. 1990.
Jäämeren rannoilla. 1991.
Mis laaja aukee Pohjanmaan. 1991.
Kunniamiekka.
Mies ja mauseri. 1991.
Yksi on laulu ylitse muiden. 2000.
Tangomaan europelimannit. 2000.
Euromaan kansaa. 2005.
Yksi on laulu ylitse muiden II. Näytelmä Pohjalaisia-näytelmän synnystä. 2008.
Osuudet antologioissa:
Runo Pohjanmaalla / Dikt i Österbotten. 1977.
Kiiltomadon testamentti. 1983.
Pro pairia. Suomen Maakuntakirjailijain äänikirja. 1991.
Runon vuoksi / Diktens flod. 1997.
Liidokkeja. Runoja ja maalauksia. Merenkurkun taideseura ry. 2003.
Kuvakertomus, osa 4. Runoja ja maalauksia. Merenkurkun taideseura ry. 2004.
Villiä menoa. Runoja. Merenkurkun taideseura. 2004.
Avain. Risto Jalonen & muita pohjalaisia elämäntulkkeja. Ykkösoffset. 2005.
Joutsenlaulu. Merenkurkun taideseura. 2005.
Svingin aika. Merenkurkun improvistinen taideseura ry. 2007.
Siivet. Jymäkustanne. 2007.
Heikki Hemminki on kirjoittanut myös lehti- ja radiojuttuja nimimerkeillä Turvesmaan profeetta, Pyykkäri ja Jussila.