Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Laine, Sirkka

Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Tekijän saamat palkinnot
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Elämäkertatietoa
Syntynyt 1948 Parikkalassa
Asuu Simpeleellä
Ylioppilas
Kirjallisuuden opintoja Helsingin yliopistossa
Opintoja YLE:n käsikirjoittajakoulutuksessa
Kirjoittajaohjaajakurssi


Sirkka Laine kertoo jo lapsena halunneensa kirjailijaksi ja kuvanneensa vihkoihin Parikkalan maisemia ja ihmisiä, omaa suhdettaan 50-luvun elämään. "Särkisalmen kylä merkitsi minulle koko maailmaa, kaikkine ristiriitoineen, uskonlahkoineen ja työväentalon näyttämön näytelmineen. Erityisesti kiinnostuin kielestä, siitä miten sanojen taakse kätkettiin merkityksiä. Huumori kukoisti, usein pisteliäästi."

Sirkka Laine muutti Helsinkiin 1966, ja hänen maaseutukuviinsa alkoivat yhdistyä uudenlaiset aiheet: tehdastyö ja yksinäisyys, jota ujo maalaistyttö poti. "Kirjoittamiselle uskollisena rupesin luomaan lapsuudestani mielikuvituksella höystettyä romaania, joka sitten ilmestyikin Tähtipolku- nimisenä 1979. Samaa aihepiiriä on myös novellikokoelmani Maariankämmekät niminovelli.

Sirkka Laine kävi vanhempiensa luona Parikkalassa varsinkin kesäisin, kunnes muutti kolmeksi vuodeksi Särkisalmelle takaisin, 1988-91. Tuona aikana hän kirjoitti novellikokoelman Kohtaamiset ja erot, josta myöhemmin syntyi laaja tv-sarja.

"Takaisin Helsinkiin palattuani koen olevani puoliksi parikkalalainen, puoliksi helsinkiläinen", Sirkka Laine sanoo.

Teostensa pääteemoina kirjailija pitää lapsuutta maalla ja nuoren ihmisen kasvukipuja, maaseudun murrosvaiheita, luonnon ja ihmisen suhdetta, kaupungistuvaa maalaista ja pienen ihmisen elämää ympäristön paineissa.

(Eteläkarjalaisia kirjailijoita)


- - -


toiminut kirjastoapulaisena Helsingin kaupunginkirjastossa

Valtion palkinto 1982, Kaakkois-Suomen Taidepalkinto 1999


MAKUASIOITA:

Käänteentekevät kirjat

Hesse: Lasihelmipeli
Kafkan novelleista Nälkätaiteilija, Rangaistussiirtolassa, Muodonmuutos
London: Martin Eden
Sandemose: Pakolainen ylittää jälkensä
Hugo: Kurjat
Beckett: Ensirakkaus
Tsehov: Sali numero 6; koko tuotanto
Jung: Unia, ajatuksia ja muistikuvia
Pekkanen: Tehtaan varjossa
Viita: Moreeni
Sillanpää: Silja, nuorena nukkunut
Vartio: Hänen olivat linnut
Aapeli: Meidän herramme muurahaisia
Jotunin novellit

Musiikki: Virsistä klassiseen, humpasta kansanmusiikkiin; mutta valikoiden. Kuuntelen klassista, gregoriaanista, jazzia, vadoa, hengellistä jne kotona vapaa-aikoinani; kirjoittaessani vaadin hiljaisuutta

Elokuvat: Enpä ryhdy luettelemaan, katson hyvin paljon elokuvia (kuitenkin valikoivasti) ja pidän niitä oivallisina virittäjinä kirjalliseen työhön.

Kuvataide: Suomen kansallisromantiikan ajan tuotanto, jugend, grafiikassa on helmiä, Italian renessanssi, M. Chagall, H. Bosch, E. Hopper, I. Repin...

Fiktiivinen samaistumiskohde: Nalle Puhin Ihaa (nuorempana); Antti Puuhaara; Harry Haller Hessen Arosudessa; Savotan Sannin kaveri Marleena (nykyisin)

Mieluisa paikka maailmalla: Norjalainen kylä vuonon rannalla; kotimaassa: Kongon saaristo Saimaalla; fantasiamaailmassa: lapsuudesta tuttu aittapiha kesäisenä aamuna kun kaste on vielä maassa, tähän usein palaan.

Kiehtova historiallinen henkilö: Ehdottomasti Elias Lönnroth

Asiat ja ilmiöt jotka ärsyttävät: Kertakäyttötyyppinen elämä, jonka taloudellinen jumaluus on väkisin ympännyt ihmisten päähän. Hitaasti oppiminen, eteneminen, parsiminen, korjaaminen, asioiden kypsyttely, mieltäminen, havainnointi, sisäistäminen, perinteistä ammentaminen, esteettisten ja moraalisten arvojen kadottaminen, ihmisenä ihmiselle oleminen, luonnon merkitys jne jne ovat liian monelle nykyihmiselle vieraita käsitteitä.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Maariankämmekät
Novelleja. Helsinki 1978. Otava.

Tähtipolku
Romaani. Helsinki 1979. Otava.

Viikonloppuna on vapaata
Romaani. Helsinki 1981. Otava. Viikonloppuna on vapaata - romaanin pohjalta MTV:n Aitiopaikalla tv-elokuva, ohj. Ritva Nuutinen, dramatisointi Helena Anttonen.

Tasoissa
Romaani. Helsinki 1983. Otava.

Joka lähtöön
Romaani. Helsinki 1986. Otava.

Mirjamille
Tv-elokuva 1987. TV-teatteri.

Isänsä tyttö
Tv-elokuva 1988. Tv-teatteri.

Kohtaamiset ja erot
Kertomuksia kyliltä. Helsinki 1989. Otava.

Syntyä pitää
Romaani. Helsinki 1993. Otava.

Kohtaamiset ja erot
Tv-sarja. 1994. TV2.

Palvelukseen halutaan
Dialogikäsikirjoitus ravintolateatterille 1994.

Peti
Dialogikäsikirjoitus ravintolateatterille 1994. Teatteri Nyyrikki.

Pyhäpäivän ratoksi
Dialogikäsikirjoitus ravintolateatterille 1994.

Kiitos hyvää
Kuunnelma. 1997. Radioteatteri.

Piruetteja virtahevolle
Näytelmä yhdessä Kristiina Revon kanssa. 1997. Tampereen Teatteri.

Kantolan perhe -työryhmässä käsikirjoittajana, vuodesta 1994 alkaen. Radioteatteri.

Puuttuva aika
Romaani. Helsinki 1999. Otava.

Kantolassa : osa Brysselin kirje / Sirkka Laine, Heikki Luoma, Hannu Raittila
2002. Otava. Romaani.

Muistoja Rautjärveltä : kirjoituskilpailun satoa / toimittanut Sirkka Laine
2003. Rautjärven sivistystoimi, Rautjärven kunnankirjasto. Muistelmia.

Särkisalmi kuvina ja muistoina 1900-1965 / toimittanut Sirkka Laine
2008. Ekiteki. Paikallishistoria.

Särkisalmi - maailman keskipiste ja Parikkala - melkein kartalla
Artikkeli julkaisussa Etelä-Karjalan vuosikirja 2011

Lasihelmet ja muita väärennöksiä
Romaani. Pirkkala, 2014. Robustos
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia nykykertojia 2. Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998.