Kähkönen, Sirpa

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Tommi Tuomi 2014 / Otava.

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Muut teokset (kääntäjänä)

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

Kirjailijan minusta tekivät savolainen ukki ja mummo, joilla molemmilla oli oma tapansa rakastaa kieltä ja puhua. Ukki kertoi kovaan ääneen, mummo kuiskaili; paljon piti lapsen ymmärtää myös siitä, mitä jäi kertomatta. Isänmaallisuuden määrittely oli keskeinen hanke Suomessa 1900-luvun alussa, ja se oli tuottanut paljon ääneen lausumatonta surua ja tuskaa työläistaustaiseen perheeseen ja sukuun.

Kadotin kotikaupunkini Kuopion, kun suuri osa puutaloista purettiin 1960-1970-lukujen suuressa myllerryksessä. Yhtään sukuni asuinpaikkaa ei ole jäljellä Kuopiossa. Kadonnut kaupunki on täytynyt sittemmin herättää henkiin kirjoittamalla.

MAKUASIOITA:

Kirjat: Minna Canthin tuotanto ja henkilö on suuri esikuvani. Maria Jotunin lyhyet kertomukset ja Raija Siekkisen novellit ovat muovanneet minua kirjailijana vahvasti. Henry Jamesin Naisen muotokuva teki minuun suuren vaikutuksen nuorena naisena. Leo Tolstoin Anna Karenina on minusta ylittämätön perhe- ja sukuromaani. Dostojevskin koko tuotanto on minulle yhtä suurta puupiirrosmaisten jättikuvien sarjaa, jota katsellessa alkaa itsekin nähdä maailman kiihkeän viistosti ja kuumeisesti. Olen valtavasti velkaa myös suomalaisille historiantutkijoille, jotka ovat työllään auttaneet minua eteenpäin Suomen menneisyyden maastossa.

Musiikki: Ennen kuin kirjan hahmo ja rakenne ovat selvillä, kuuntelen valtavasti rakenteellista musiikkia, eniten Bachia. Myös Keith Jarrettin musiikki on minulle mieleen. Kirjoittaessa "hiljaisuus parasta musiikkia on", kuten eräässä nuoruuteni hittibiisissä sanottiin.

Kuvataide: Varhaisin muistoni kuvataiteesta on ukkini torilta ostama valtaisa purjelaivataulu sekä mummoni ristipistotyöt ja Ave Maria -kipsipatsas. Taitaa olla niin, että heidän linjallaan olen itsekin jatkanut.

Elokuvat: Tunteeseenkäyvimpiä minulle ovat mykkäfilmit sekä Ranskan kansanrintamakauden (1930-luvun loppupuolen) elokuvat. Film noir kiehtoo myös.

Henkilö johon voisin samaistua: kuka vain lukuun ottamatta Hitleriä, Stalinia ja muita hirmuhallitsijoita. Heidän nahkoihinsa en usko koskaan pääseväni. Muutoin kaikenlaiset ihmiset ovat kiinnostavia ja samastumisen arvoisia.

Paikka mielikuvituksessa: kadonneet vanhat kaupungit kaikkialla maailmassa. Paikka todellisuudessa: Puijo, Koli, Pyynikki.

Historiallinen henkilö tai aikakausi: menneisyyden nainen kaikissa ilmenemismuodoissaan. Menneisyyden lapsi, piika, teollisuustyöläinen. Kaikki vaietut, hiljaiset ihmiset.

Ärsyttävät ilmiöt: suurkapitalismi, ahneus, keski-ikäiset miestoimittajat, jotka valittavat lehtikolumneissaan, että eivät saa maksamilleen veroille mitään vastinetta. Historiattomuus. Naisten, perheen ja lasten vähättely.

Elämäkertatietoa

Vanhemmat:
Kari Juhani Kähkönen ja Riitta Helena Tuomainen

Koulutus:
Ylioppilas 1983 Kuopion klassillinen lukio, opintoja Tampereen ja Helsingin yliopistoissa 1983-1989

Asuinpaikat:
Kuopio 1964-1983

Järjestötoiminta:
Suomen Kirjailijaliiton jäsen vuodesta 1995
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäsen vuodesta 2002
Suomen Kulttuurirahaston kannatusyhdistyksen jäsen vuodesta 1997
Kansanvalistusseuran hallintoneuvoston jäsen vuodesta 1999
Helsingin kirjailijat ry:n jäsen vuodesta 2001
Eino Leino seuran sihteeri 1995

Kirjallinen toiminta:
Kolumneja ja kirjailijahaastatteluja Elanto- ja Me-lehteen v:sta 1999 lähtien
Savon Sanomien kolumnisti v. 2000
Kirjallisena asiantuntijana ja toteutettavien tekstien valitsijana Yleisradion Koulu-tv:n Avoin tarina -kampanjassa vuosina 2000-2002
Viikin Normaalikoulun nimikkokirjailija vuodesta 2004: luentoja ja työpajoja lukiolaisille

Palkinnot:
Lasten ja nuortenkirjallisuuden valtionpalkinto 1992
Savonia-palkinto 1999 (Mustat morsiamet)
Kuopion taiteilijaseuran Minna Canth -tunnustuspalkinto 2003
Finlandia-palkintoehdokkuus 2007 (Lakanasiivet)
Kiitos kirjasta -palkinto 2008 (Lakanasiivet)

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

MUUTA TUOTANTOA:

Suomen tie jatkosotaan - Sosiaalipoliittista harmonisointia kansallissosialismin hengessä. Teoksessa Ihminen sodassa. Suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodassa, toim. Tiina Kinnunen ja Ville Kivimäki (Minerva 2006).

Isänmaallisuuden mustat säikeet - Suomen kohtalonhetket syyskesällä 1940. Teoksessa Entäs jos... - lisää vaihtoehtoista Suomen historiaa, toim. Markku Jokisipilä ja Mari K. Niemi (Ajatus 2006).

Valoa ja varjoa - 90 kuvaa Suomesta (Otava 2007). Juhlakirja 90-vuotiaasta Suomesta. Kirjoitettu yhdessä Jaana Iso-Markun kanssa.

Vihan ja rakkauden liekit - Kohtalona 1930-luvun Suomi (Otava 2010).

Kuopion taivaan alla (Kuopion Isänmaallinen Seura 2011).

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia nykykertojia. 8 / Janna Kantola. Avain, 2010.
Videot

Elävän arkiston upotuskoodi