Nieminen, Kai

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Luottamustehtävät ja jäsenyydet

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

kansanrunokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Muut teokset (kääntäjänä)

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Nimi

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Nimi

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Nimi

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Nimi

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Nimi

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Nimi

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Nimi

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Elämäkertatietoa

Kai Nieminen on syntynyt Helsingissä vuonna 1950. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1969 ja debytoi samoihin aikoihin Parnassossa julkaistulla runosikermällä “Miehitys”. Esikoiskokoelma Joki vie ajatukseni ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin. Kokoelmistaan En minä tiedä ja Keinuva maa Nieminen sai valtion kirjallisuuspalkinnon. Vuonna 1999 hän sai Eino Leinon palkinnon ja vuonna 2003 Mikael Agricola -palkinnon.

Japanin kirjallisuuden ja kulttuurin syvällinen harrastus näkyy Niemisen lyriikassa. Hän on myös tehnyt merkittävän työn japanilaisen kirjallisuuden kääntäjänä ja saanut suomennoksistaan valtion kääntäjäpalkintoja sekä Japani-säätiön palkinnon.

Lukukeskus

---

Mikael Agricola -palkinto 2003
Yleisradion Kääntäjäkarhu-palkinto 2003
Eino Leino -seuran palkinto 1999
Kirjallisuuspalkinnot
1997 Japan Foundationin palkinto käännöstyöstä
1993 Linnankoski-seuran Linnankoski-mitali
1987 Uudet kirjat -kerhon tunnustuspalkinto
Valtion kirjallisuuspalkinto 1986 ja 1990
Valtion kääntäjäpalkinto 1978, 1982 ja 1991



Kirjailijantyöstä

Ensimmäinen julkaistu teokseni oli runosikermä Parnassossa keväällä 1969. Parnasson silloinen päätoimittaja Tuomas Anhava kehotti minua kirjoittamaan lisää, ja kun runoja oli kertynyt kylliksi hän ohjasi minut tarjoamaan niitä kustantamoon. Ennen kuin esikoiskokoelmani julkaistiin olin ehtinyt kirjoittaa myös kuunnelman.

Kirjailijaksi ryhtyminen

En oikeastaan ryhtynyt vaan kasvoin kirjailijaksi ja kääntäjäksi. Isäni Pertti Nieminen on runoilija ja suomentaja. Äitini Nelli Nieminen harrastaa kirjoittamista ja on kääntänyt joitakin draamateoksia yhteistyössä isäni kanssa. Kotonani luettiin hyvin paljon ja kirjoittaminen oli luonteva ja itsestään selvä tapa ilmaista tuntoja ja ajatuksia. Vaikka sisarukseni -- kaksi nuorempaa veljeä ja sisar -- ovat valinneet toisenlaiset ammatit, hekin ovat aina kirjoittaneet kaunokirjallista tekstiä omaksi ilokseen, sisareni on lisäksi kuvittaja. Uskon, että kotonani vallitsi ilmapiiri joka miltei huomaamatta tuki ja kannusti kirjoittamiseen. Veljeni ja minä saimme jo teini-iässä kumpikin oman käytetyn kirjoituskoneen -- nuoremmat sisarukseni lainasivat aikanaan meidän koneitamme. Vanhalla painavalla konttori-Underwoodillani sitten naputtelin ensimmäiset runokokoelmani ja suomennokseni.

Miten kirjoitan

Kaikin mahdollisin tavoin. Tällainen kirjoittaja, joka ei muuta ammattia osaa, kirjoittaa oikeastaan aina: runoja, suomennoksia, pakinoita, esseitä, kirjeitä -- sepittää silloinkin kun edessä ei ole tietokonetta tai kynää ja paperia. Lukiessanikin osallistun kirjailijan kirjoitusprosessiin, vastaan hänelle mielessäni, kommentoin lukemaani. Miltei ainoa tapa päästä rauhaan kirjoittamiselta on musiikin kuunteleminen tai soittaminen. Silloin ajatukseni vapautuvat käsitteellisyyden kahleista.

Mitä haluan kirjailijantyölläni välittää lukijoille

Minulle kirjoittaminen -- myös suomentaminen -- on tapa keskustella lukijan kanssa. Kirjoittaessani lukija on läsnä, voin kuulla hänen vastauksensa ja vastata taas niihin. Suomentaessani läsnä on lukijan lisäksi alkutekstin kirjoittaja: keskustelu on sitäkin vilkkaampaa.

Jotakin omakohtaista

Mielikirjailijoitani, lempisäveltäjiäni ja suosikkielokuviani ovat kaikki ne, jotka kulloinkin puhuttelevat minua, jotka kutsuvat minut seuraansa, joilla on minulle asiaa ja jotka kuuntelevat mitä asiaa minulla on. Pienenä pelkäsin, että Anni Swanin satujen syöjätär, Laura Sointeen satujen noita, Baskervillen koira tai Punaisen surman naamio ruumiillistuvat jostakin eteeni silloin, kun olin yksin pimeässä. Suojauduin niiltä viheltämällä tai laulamalla kovaäänisesti marsseja, jos oikein pelotti niin virsiä. Tärkeintä elämässäni on pieni tyttärentyttäreni: haluan työlläni vaikuttaa maailmaan niin, että hänen ja muiden pienten viattomien olentojen on hyvä elää täällä.

Ajatuksia Itä-Uusimaasta

Vartuin aikuisuuteen asti pohjoisella Uudellamaalla, Hyvinkään maaseudulla, samantapaisessa ympäristössä kuin missä nyt asun: metsän ympäröimässä pienessä kyläkoulussa, jossa vanhempani olivat opettajina. Nyt asun entisessä kansakoulussa kylässä, joka rakenteeltaan muistuttaa hyvin paljon lapsuudenympäristöäni. Kaupunkiin on suunnilleen yhtä pitkä matka, samoin kauppaan, lähimmät naapurit ovat viljelijöitä, asutus suunnilleen yhtä harvaa. Maisemat ovat hieman erilaiset -- lapsuudenkotini lähellä virtasi joki, täällä on meri vieressä. Suurin ero on kulttuurillinen: kaksikielisessä Pernajassa olen tutustunut moniin uusiin tapoihin ja perinteisiin. Minun oli helppo kotiutua tänne ja nyt, kun on kulunut kaksi vuosikymmentä, olen lujasti kiintynyt tähän seutuun, sen luontoon, kulttuuriin ja historiaan. Täällä olen kotona.
/Lähde: Itä-Uudenmaan kotiseutukirjailijat

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Runokokoelmia:

Pimeä, pysähtynyt, syvä; Yleisradion jouluruno 1991
Fuuga (Caj Bremerin valokuvat), runoja, Musta Taide, 1992
Selityksiä ja valituksia, runoja, Suomen Paperitaiteen Keskus, 1996
Kalevala 1999, SKS, 1999
Teetaide : runo / [toimituskunta: Jouni Elomaa ... et al.] ; [Senryuu-runoja: Kai Nieminen]., Hki, [2005].

Kuunnelmia:

Puu, kuunnelma, Yleisradio 1971
Audienssi, kuunnelma, Yleisradio 1993

Suomennoksia:

Bashô: Harhojen poluilta, proosarunoja, Parnasso 3/1973
Inoue, Yasushi: Runoja pohjoisen maasta, Parnasso 8/1975
Ishikawa, Takuboku: Loputtoman väittelyn jälkeen 1-2 (Hateshinaki giron
no ato), runoja, Kulttuurivihkot 5/1975
Okura: Murehdin ajan kulumista, runoja, Parnasso 8/77
Murasaki Shikibu: Genjin tarina 1-3 (tankarunot), Otava 1980-83
Mishima, Yukio: Erään naamion tunnustuksia (Kamen no kokuhaku; katkelma),
"Shôsetsu"-antologia, Otava 1983
Ishikawa, Takuboku: Runoja, RUNOUS 1/1984
Kaksi Motokataa, suomennos + essee, Parnasso 1/1987
Sei Shônagon: Päänaluskirja (Makura no sôshi 1, 133), Sana ja ruokokynä
-antologia, Weilin+Göös 1988
Shiga, Naoya: Sielunvaellus (Tensei), Sana ja ruokokynä -antologia,
Weilin+Göös 1988
Murasaki Shikibu: Genjin tarina 4, Otava 1990
Itämaisen elämänviisauden kirja (toim. Pertti Seppälä): Japanin osuus
(n. 150 sivua), WSOY 1994
Vesi vetää puoleensa, käännökset Kai Nieminen ja Tommi Nupponen, 2002
Pellossa perihopeat, 2005
Wumen Huik'ai:Wumenkuan : aukottoman portin puomi; Basam Books, 2011
Korkea taivas / [toimittaneet: Yrjö Sepänmaa, Liisa Heikkilä-Palo ja Virpi Kaukio ; suomennokset: Kai Nieminen]. (Pohjautuu 2009 järjestetyn Taivaan ja avaruuden estetiikka -konferenssin esityksiin); Maahenki, 2012

Näytelmäsuomennoksia:

Kleist: Rikottu ruukku, esit. TV-teatterissa 1977
Fleisser: Sakea veri, esit. TV-teatterissa 1977
nô-näytelmät Kiyotsune & Aoi no ue, Zeamizan ohjelmalehtinen 1982
kyôgen-näytelmä Sauvaan sidottu (Bôshibari), Zeamizan ohjelmal. 1982
nô-näytelmä Sulkaviitta (Hagoromo), Hôshô-ryûn ohjemalehtinen 1985
kyôgen-näytelmä Ukkonen (Kaminari), Hôshô-ryûn ohjemalehtinen 1985
nô-näytelmä Kumasaka, esit. Oulun kaupunginteatterissa 1988 osana Heiner
Müllerin näytelmäkoostetta "Minä jäätynyt myrsky"
nô-näytelmä Kantan, julk. "Minä itse kahdeskymmenesensimmäinen" -
onnittelukirjassa Pertti Niemiselle, Otava 1989
Mishima, Yukio: Markiisitar de Sade (Sado kôshaku fujin), esit. Turun
kaupunginteatterissa 1987
nô-näytelmä Aoi no ue, Jumalia sankereita demoneja-teoksessa, VaPK 1987
kyôgen-näytelmä Melonivaras (Urinusubito), Jumalia sankereita demoneja
-teoksessa, VaPK 1987
Betsuyaku, Minoru: Vessa on tuollapäin (Toire wa kochira), esit. Pikku-Lillanissa 1989
Kuha-ateria: neljä kyôgenia (Suzuki-bôchô, Oba ga sake, Honekawa,
Neongyoku), es. Teatteri Jurkassa 1991
Betsuyaku, Minoru: Tursaspyyhekumi (Ikakeshigomu), es. Jurkassa 1991
Mishima, Yukio: Rouva Aoi (Aoi no ue), moderni nô-näytelmä, es.
Jurkassa 1991
Karge, Manfred: Mies kuin mies (Jacke wie Hose), Avoimet ovet 1992

Kuunnelmasuomennoksia:

Kurashima, Sei: Veren kahleet (Kizuna), esit. 1983
Setouchi, Harumi: Ääniä yössä (Yoru no koe), esit. 1983
Tsushima, Yûko & Tamaki, M.: Lemmikki (Chôji), esit. 1983
Oooka, Makoto: Adashi-nummi (Adashino), esit. 1983
Yamamoto, Kiyokazu: Fudarakun rannoilla (Fudaraku no kishibe), esit. 1983
feature-kuunnelma Hyönteismuusikot: kooste proosaa ja runoja, esit. 1990
lisäksi esseitä, artikkeleita ja kolumneja eri lehdissä

Tekstinäyte

Kun elämäsi tuntuu tyhjältä ja tarkoituksettomalta, päätä aloit-/
taa monumentaalinen luomiskausi. Se helpottaa, muut huolet/
muuttuvat pieniksi, näyttäytyvät oikeissa mittasuhteissaan. Ei/
ole varsinaisesti väliä mitä päätät luoda, runoja, romaanin, maa-/
lauksia, veistoksen, sinfonian, ryijyn, historian, maisemapuutar-/
han, uuden tieteellisen maailmankuvan – kunhan se on kyllin/
haastavaa: haalit vanhat kunnon huolet kainaloosi, alat vaalia/
niitä ja opit elämään niiden kanssa, pienten herttaisten huoltesi,/
miten saatoit koskaan kuvitella kyllästyväsi niihin.


(Teoksesta Perimmäisten kysymysten äärellä, Tammi 2004)