Paasonen, Markku

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Jouni Harala / Teos

Synnyinaika

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit
runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Elämäkertatietoa

Markku Paasonen (s. 1967) on helsinkiläinen runoilija. Hän on opiskellut filosofiaa ja teologiaa sekä opettanut kirjoittamista mm. Oriveden opistossa ja Kriittisessä korkeakoulussa. Hänen teoksensa Laulu mereen uponneista kaupungeista (2005) oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Paasosen runoja on käännetty useille eri kielille.


“Voittokulku vahvistaa Markku Paasosen oman aikamme runokuvien myötäsyntyiseksi näkijäksi. Kokoelma on voimakkaasti rakennuttu proosarunojen sarja, yksityiskohdista rikas spektaakkeli, joka kasvaa runo runolta hengen ja aineen ristiriidan ikiaikaiseksi analogiaksi. Voittokulun siitä tekee Markku Paasosen persoonallinen, varmarytminen ilmaisu, joka avaa näkyjen maailman harvinaisen kauniilla, korvinkuultavalla runokielellä.” Valtion kirjallisuustoimikunnan perusteluista.

Lukukeskus

---


Markku Paasonen (s.1967) on tämän hetken merkittävimpiä suomalaisen runouden tekijöitä. Häntä on luonnehdittu proosarunon mestariksi, joka uudistaa vanhaa runomuotoa säkeelliselle lyriikalle ominaisin keinoin. Ennen Tulevassa maailmassa -kokoelmaansa Paasonen on julkaissut mm. teokset Voittokulku (Tammi, 2002), joka palkittiin valtion kirjallisuuspalkinnolla, sekä Lauluja mereen uponneista kaupungeista (Teos, 2005), joka oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Paasonen yhdistää teksteissään luonnon ja kulttuurin kiehtovalla tavalla. Kaupunkien syvyydet – tunnelit, luolat, viemärit ja putkistot – sekä ihmisruumis, meri ja kieli kietoutuvat toisiinsa tuottaen jatkuvasti uusia runokuvia, uusia muodonmuutoksia. Paasosen tekstien logiikka on unenomaista ja surrealistista, mutta kieli ja kuvasto voimakkaan ruumiillista.

Paasosen runoja on käännetty useille kielille. Voittokulku ilmestyi ranskaksi vuonna 2004 ja Lauluja mereen uponneista kaupungeista ruotsiksi vuonna 2007. Ruotsinnos Sånger om sjunkna städer (käänt. Henrika Ringbom) keräsi ylistäviä kritiikkejä ympäri Pohjoismaita. Kokoelmaa kuvailtiin esimerkiksi Dagens Nyheter -lehdessä sanoilla ”kimmeltävää, arvoituksellista ja kaunista.”
(Teos)


opettanut kirjoittamista mm. Kriittisessä korkeakoulussa ja Oriveden opistossa toiminut Nuori Voima -lehden päätoimittajana

filosofian ja teologian opintoja Suomessa, Saksassa ja Norjassa

J.H. Erkon runopalkinto 1997
Kirjallisuuden valtionpalkinto 2002 kirjasta Voittokulku
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokas 2007 kirjasta Lauluja mereen uponneista kaupungeista

runoja ilmestynyt englanniksi Antologiassa The Other Side of the Landscape 2006 serbiaksi käännetty runo Vapaus nimellä Sloboda aikakausjulkaisussa Kirjeitä Sarajevosta ranskaksi kännetty runoteos Voittokulku nimellä La marche triomphale 2004

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Kirjailijan tekstejä ilmestynyt käännöksinä seuraavissa julkaisuissa:

- Ett svart får i motljus. 14 unga finska poeter. Red. Peter Mickwitz, 2000
- Ice-Floe. International Poetry of the Far North. Volume III, 2002
- Clavier affectif. Vingt poètes finlandais au regard du Surréalisme. Etat des lieux établi par Väinö Kirstinä et Philippe Jacob, 2003
- Habla la luz con voz de corneja. Antología de poesía finlandesa actual. Selección e introducción Jukka Koskelainen y Tarja Roinila, 2003.
- 00TAL # 20/21 (2005) - självförakt. 6 x Norden - Nordiska poeter
- The Dedalus Book of Finnish Fantasy. Edited by Johanna Sinisalo, 2005
- How to Address the Fog. XXV Finnish Poems 1978-2002. Edited by Anni Sumari, 2005
- La Nouvelle Revue Française, Janvier 2005 - n° 572. Écrivains de Finlande II. Dossier préparé et présenté par G. Rebourcet
- Sarajevo Notebook No 8-9, 2005. Antologija finske poezije.
- The Other Side of Landscape. An Anthology of Contemporary Nordic Poetry. Edited by Anni Sumari & Nicolaj Stochholm, 2006
- Swinging with Neighbours. Edited by Aase Berg & Carl Dieker, 2006
- Dnevi poezije in vina - Days of Poetry and Wine, 2007
- Literaturas menestraksts Karogs, Jul 2007. Suomi-kuva/Somijas ainas
- Looming. Eesti Kirjanike liidu ajakiri 2/2007
- The Baltic Quintet. Poems from Estonia, Finland, Latvia, Lithuania, and Sweden. Edited by Edita Page, 2008


Artikkeleita:

Sofian rakastajat : seikkailuja näkymättömässä maailmassa. Nuori voima 1995 nro 4
Maailmanhenki ja höyrykone. Nuori voima 1995 nro 1
Kielestä ja kääntämisestä. Nuori voima 1995 nro 5
Tarkkuus ja sielu : erään yksinäisyyden katoamisesta. Nuori voima 1996 nro 6
Kaksi naista ja maisema. Nuori voima 1996 nro 5
Sukupuolinen vai sukupuolitettu maailma? : myytti, alkemia ja metafora. Nuori voima 1997 nro 3
Octavio Paz ja kuvien viuhka. Nuori voima 1997 nro 1
Nimetön muusa : kirjoituksen ja alkuperän sovittamaton riita. Nuori voima 1997 nro 6
Runon itsekritiikki. Nuori voima 1998 nro 1
Rikoksen ikuinen uutuus : melankolian ja modernin ikuinen liitto. Nuori voima 1998 nro 3
Laskosten taide. Nuori voima 2002 nro 2
Kulutuksen alkumaisemassa. MotMot - runouden vuosikirja 2006: nauru

Tekstinäyte


Hirvi marssii läpi pään ja jään, läpi lumen ja veden
sedimenttien. Loskan keskellä muuan tatti pitää kiinni vaatteistaan, ettei tuuli piiskaa niitä pois, ettei ruoho
raiskaa.
Kaupunki on käpertynyt ryppyiseksi omenaksi
metsän laidalle, omalle laidalleen. Puiden kierrepor-
taat putoavat tyhjyyteen, katedraalit kumajavat kiven sydämessä.
Miten tyhmä kuva, myyrä ei näe siinä mitään kiinnos-
tavaa, varis kääntää nokan pois, ravistelee höyheniään.
Hirvi ravaa metsän läpi päättömänä, silmillä ruostei-
nen kypärä.


(Teoksesta Tulevassa maailmassa, Teos 2010)


Maan luotaus

Varsinkin jos maa hourailee kevään myrkyssä, raivoaa ja kouris-
telee, survon katseeni kevään läpi, menen maahan makaamaan,
lyön kämmenet asvalttiin ja tunnen sormissani kevään säteittäi-
set kaupungit, kuralla ja auringolla maalatut, tunnen kadut, katu-
jen teriöt, joissa humaltuneet ajoneuvot surisevat. Upotan koura-
ni mullan avaruuteen ja poimin välkehtiviä maanalaisia lentolait-
teita, jotka tähtienvälinen pöly on hedelmöittänyt, sullon suuhu-
ni multaa, jonka tähdistössä lennän. Tyhjien lahkeitteni voimalla,
vasemman sieraimeni voimalla, sappeni salaisella kivellä ja virtsa-
ni verellä minä luotaan tämän maan, jonka rauhaset ovat turvon-
neet, luotaan maan ihrassa säteilevät isotoopit, cesiumin, stronti-
umin ja berylliumin, alkuaineet joista olen rakentunut, en luotu.
Ja minä lennän mullan sisällä hehkuvasta tähdestä toiseen heh-
kuvaan tähteen moottorit jyristen. Lennän kaupunkien alla maan
syvyydessä ja ilmakehän yllä minä lennän, elohopeassa ja lyijyssä
ja kitkerässä rikissä minä lennän, lennän kultaisen hyönteisen sii-
veniskussa, auringonvalosta valetussa, avaruusromutaivaan alla.


(Teoksesta Lauluja mereen uponneista kaupungeista, Teos 2005)


Mereksituleminen

Kävelen sateen valossa ja laulan: antakaa minulle kaikki meret, minä haluan kaikki meret, taivaalla on viemäriputkia, suunnattomia masturboivia viemäriputkia, tien pientareella on koiranpaskaa, minä haluan kaikki maailman kuohuvat vedet ja hitaasti virtaavat sitkeät tahnat, haluan niellä elohopeaa, sulaa terästä ennen kuin se kaadetaan muottiin ja jähmettyy, tinaa vailla onnea ja lupauksia, sulaa aikaa, virtaavaa hetkeä, niin venyvää että se ulottuu kaikkeen historiaan, kaikkien vuosien yli; tänä yönä kaikki päivät sulavat yhdeksi ja minä ammun taivaan täyteen ilotulitusraketteja, ryntään pankkiholviin ja annan palaa, tuikkaan tuleen yliopiston, tervehdin kadullakulkijoita tulimyrskyllä, puhtaalla ilolla ja tappavalla suudelmalla, huuhtelen katua kyynelilläni, jotka ovat kuumia ja täynnä riemua. Sulatan suussani jokaisen, joka kävelee minua vastaan, jokaisen miehen ja naisen. – Vielä minä tulen mereksi, otan sisääni kaiken.

Lähteitä ja viittauksia

Suomalaisia nykyrunoilijoita. Toim. Siru Kainulainen & Johanna Krappe. BTJ, 2008.