Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Kaatra, Kössi

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
SKS:n kuva-arkisto
Kirjailijan muu nimi
Lindström, Gustaf Adolf
Punikki
Töllinmies
Törmä, M.
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Koulutus tai tutkinto
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runot
Nimi
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Muut teokset
Tyyppi
fyysinen teos
Elämäkertatietoa
Kössi Kaatra, vuoteen 1906 Gustaf Adolf Lindström
s. 6.11.1882 Lohjalla
k. 15.11.1928 Huddingessa Ruotsissa

Kössi Kaatra on suomalaisen työläiskirjallisuuden tunnetuin runoilija. Alkutuotantoa leimaa uusromanttinen tyyli, ja tunnusomaista hänen lyriikalleen on runomitan ja loppusointujen taitava käyttö. Kaatraa sanottiinkin Tampereen Eino Leinoksi. Varsinaisena työväenrunoilijana Kaatra aloitti yleislakkovuosien jälkeen kolmella sosialistishenkisellä runokokoelmalla, jota seurasivat vallankumousvuosien 1917 ja 1918 yhteiskunnalliset runot. Sisällissodan sytyttyä Kaatra pakeni Ruotsiin, jossa hän eli loppuelämänsä. Myöhäistuotannossaan Kaatra palasi usein sisällissodan tapahtumiin. Kaatran tuotannon merkkipaaluna on pidetty runokokoelmaa Alhaisolauluja (1922). Monien ns. vanhan työväenliikkeen runoilijan tapaan hän käytti runoissaan usein raamatullisia ja uskonnollisia aiheita.

(Klassikkokirjasto)

- - -


Nimimerkit: Punikki; Henkipatto; Töllinmies
Oikea nimi: Lindström, Gustaf Adolf
Salanimet: Törmä, M.

Koulutus
Kansakoulu

Ammatti
Työskenteli mm. Oulun työväenteatterin johtajana (1908-1909) ja Kansan Tahdon toimitussihteerinä (1917-1918) ja kirjeenvaihtajana.

Kirjailijan asuinpaikat
Asui Oulussa vuosina 1908-1909 ja 1917-1918.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Kössi Kaatra ansioitui myös runojen kääntäjänä.

Muita julkaisuja:
Kahleet pois! työväen kevätlehti 1906 (yhdessä Mikko Uotisen kanssa)
Soi Vapun virsi. O. Lundgrén, 1926.
Sä syty vapahduksen haltioon! Suomen ammattijärjestö, 1926
Runojen käännöksiä:
Finnische Lyrik aus hundert Jahren, käänt. Friedrich Ege, Merin, 1973:
- An die Streikenden (runo kokoelmasta Suurlakkokuvia saksaksi)

Der Ruf des Menschen: finnische Gedichte aus zwei Jahrhunderten, käänt. Friedrich Ege, 1953:
- Mahlt, Sklaven!(runo kokoelmasta Murroksessa saksaksi)

Poèziâ Finlandii, käänt. È. Karhu, Progress, 1980.
- Polzli na kolenjah
- Perelom
- Zákon prírody (Runoja kokoelmasta Alhaisolauluja venäjäksi)

Poeti nordici, käänt. Veronica Porumbacu ja Tașcu Gheorghiu, Editura Pentru literatură universală, 1962. (runoja romaniaksi)
Lähteitä ja viittauksia
Lehtiartikkelit
Vaietkoon jo nurku, nyyhky, valitus ja huuto vaivan! : vanhan työväenliikkeen runoilijat innoittivat köyhälistöä. Kansan tahto 2.2.2006, s. 12-13
Kössi Kaatra toi runouteen köyhälistön kielen : Joukkosydämen laulajan syntymästä 120 vuotta / Juhani Rantala. Kansan tahto 6.11.2002, s. 4-5

Kirjat
Roininen, Aimo. Kirja liikkeessä : kirjallisuus instituutiona vanhassa työväenliikkeessä (1895-1918). Suomalaisen kirjallisuuden seura 1993
Koskela, Lasse. Suomalaisia kirjailijoita : Jöns Buddesta Hannu Ahoon. Tammi 1990
Roininen, Aimo. Työväenliike ja kirjallisuus 1895-1918 1 1. Oulun yliopisto 1987.
Niklander, Hannu. Kössi Kaatran elämää ja lohjalaisvaiheita : 100-vuotisjulkaisu. Lohjan kotis.y. 1982
Palmgren, Raoul. Joukkosydän 1 : vanhan työväenliikkeemme kaunokirjallisuus 1. WSOY 1966