Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Luotonen, Kalle

Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
kuunnelmat, kokoelmat
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
kuunnelmat, kokoelmat
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
tietokirjat
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
näytelmät
Elämäkertatietoa
Luotonen, Kalle Vihtori, s. 23.08.1938, Rauma. Näyttelijä, kirjailija, ohjaaja. Kansakoulu, laulu- ja liikuntaopintoja, työssä opiskelu, alan jatkokurssit.

Näyttelijä Kokkolan kaupunginteatteri 1965-66, Rovaniemen teatteri 1967-79, Kajaanin kaupunginteatteri 1979-81 sekä Rauman kaupunginteatteri 1981-97.
Näyttelijän työnsä ohessa Kalle Luotonen on toiminut kirjailijana ja ohjaajana. Hän on kirjoittanut lukuisia näytelmiä, laulunsanoituksia, runoja ja tarinoita. Lisäksi hän on suunnitellut kulttuuri-iltoja, pitänyt luentoja, sekä tehnyt dramatisointeja, teatteriarvosteluja ja haastatteluja. Luotonen Asuu Raumalla.

Kalle Luotonen on saanut useita tunnustuspalkintoja: Näytelmäkirjailijoiden valtionpalkinto v. 1972 yhdessä Timo Mukan kanssa, Euran kunnan tunnustuspalkinto v. 1976, Tampereen teatterikesän tunnustuspalkinto v. 1976, Ragnar Lassinantin rahaston Pohjois-Kalotin kulttuuripalkinto v. 1976, Pro Eura -mitali v. 1981, Länsi-Suomen taidemitali näytelmäkirjailijalle v. 1984, Porin kirjallisen kerhon Nortamo-palkinto v. 1984, Suomen näyttämötaiteen kultainen ansiomerkki 1997.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Julkaisutuotanto:

Kirjallinen tuotanto:
• Juhannusmatka. Kertomus (Länsi-Suomi)
• Lehterit. Kertomus (Rauman kansalaisopiston pikkujoulussa, 1991)
• Järvisen Frans. Runo (Euran Työväentalolla)
• Turajärvi (Ala-Satakunta)
• Euroopan voittaja (Rauman kaupungin itsenäisyysjuhlassa v. 1994)
• Juho Helmer Suomisen lörpötyksiä. Toim. Kalle Luotonen, toimituskunta Sylvi Ronkainen, Jarmo Salo, Jaakko Suominen, Eeva Yrjänen. (Kotiseutuyhdistys Muina, 2004)
• Laulunsanoituksia, luentoja


Näytelmien ja dramatisointien kantaesitykset:
• Karhunpalvelus (Naarjoki-juhla, Eura 1967)
• Muurahainen uikkareissa (Rauman kaupunginteatteri 1969)
• Kuka on kuka kuussa (Rovaniemen teatteri 1970)
• Millä oksalla piru istuu (Rauman suviteatteri 1970)
• Laulu Sipirjan lapsista (Mukan romaanin pohjalta, Rovaniemen teatteri 1972)
• Maa kasvaa yölläkin (Rovaniemen teatteri 1974)
• Salakaato (Kariniemen romaanin nimiteeman pohjalta yhdessä Jorma Kairimon kanssa, Rovaniemen teatteri 1975)
• Euran balladi (Turun kesäteatteri 1977)
• Tabut (Keskitalon romaanin pohjalta, Lahden kaupunginteatteri 1978)
• Elämän maku (Kuopion kaupunginteatteri 1978)
• Koskenhaltijan laulu (Porin teatteri 1979), muut versiot: Kartanon karhunkaatajat ja Kauttuan karhunkaatajat (Pyhäjärviteatteri 1993)
• Hevosenkaltainen sukunimi (Tsehovin novellin pohjalta, Kajaanin kaupunginteatteri 1980)
• Kyyhky ja unikko (Mukan romaanin pohjalta, Ahaa-teatteri 1981)
• Ukkonen pullossa (päähenkilö Hj. Nortamo, Tampereen Työväen Teatteri 1983)
• Rauman ja Euran poika merillä (Nortamon romaanin pohjalta, Rauman kaupunginteatteri 1984)
• Tabu (Mukan romaanin pohjalta, Rauman kaupunginteatteri 1985)
• Makreeta merensoutajan vaimo (Walleniuksen romaanin pohjalta, Rovaniemen teatteri 1987)
• Totinen paikka (henkilöinä Rauman patsaat, Rauman kaupunginteatteri 1988)
• Maa on syntinen laulu (Kosti Elosalo Mukan romaanin pohjalta, Tampereen työväenteatteri 1990)
• Ruma Ankanpoikanen (H.C. Andersenin sadun pohjalta, Rauman Lyseon 100-vuotisjuhla 1990)
• Kauttuan karhunkaatajat (Pyhäjärviteatteri, 1993)
• Kaarle kuninkaasta Järvisen Aateen (Kauttuan kartano. Kauttuan teollist. 300-v. juhlanäytelmä 1993)
• Helppo-Heikki (Kirj. yhdessä Jorma Kairimon kanssa, Tampereen Työväen teatteri 1993)
• Ruhtinaallinen matka (Pyhäjärviteatteri 1997)
• Kuninkaan voittaja (Rauman kaupungin 555-vuotisjuhlanäytös 1997)
• Mies lähtee naapuripitäjään. Murreversio: Vasaraiste miäs lähte naapurpitäjä (Kotiseutumuseo Muinan 20-vuotisjuhlanäytelmä 1999)
• Opri (Kyllikki Mäntylän näytelmän sovitus kesäteatterille, Pyhäjärviteatteri 1999)
• Everstin leski (Smuulin kuunnelman pohjalta, Teatteri Sampola 2000)
• Lahden herra (Rauman kaupungin 560-vuotisjuhlanäytelmä 2002)
• Öömannin koso (Helmer Suomisen kertomuksen pohjalta, Kotiseutumuseo Muinan 25-vuotisjuhla 2004)
• Tammiston talossa 2004
• Keljunpeli ei vetele. Kun koulua viedään ja huumeita tuodaan 2005


Muuta tuotantoa:
• Hakkapeliitta Jordan (käsikirjoitus ja ohjaus Kalle Luotonen; elokuvatoteutus Jouko Nummela 2003)

Käännöksiä:
- Näytelmä Salakaato. Annikki Kariniemen romaanin pohjalta, yhdessä Jorma Kairimon kanssa. Käännetty venäjäksi ja saksaksi. Saksannos "Wilderer" ilm. teoksessa Der heilige Bischof Heinrich und der grausame Mörder Lalli sowie andere finnische Stücke (Henschelverlag, 1980).
Tekstinäyte
ROVASTI
Tämä aika käy minun hermoilleni.

RUUSTINNA
Minä olisin tunnettu laulajatar jos me asuisimme edelleen Helsingissä. Täällä minua ei tunne kukaan. Enkä minä tunne ketään. Täällä minä tukehdun.

ROVASTI
Näillä ihmisillä on edelleen toinen jalka jääkylmässä suovedessä... Syövät joka leipäpalan pitkin hampain... Jokainen epäilee, että juuri hänen leivässään on kivi, joka on tipahtanut liian vanhan uunin katosta.

RUUSTINNA
Sinä muistat kun minä niissä hautajaisissa lauloin kun emäntä pyysi... Talolliset istuivat niska jäykkänä ymmärtämättä mitään... piiat ja rengit peräpenkeillä lakosivat pidätetystä naurusta...

ROVASTI
Laulu ilman säestystä ei ole sitä mitä se on säestyksen kanssa. Sitä paitsi sinä aloitit liian korkealta.

RUUSTINNA
Olet oikeassa.

ROVASTI
Minä olen ottanut haasteeksi lähestyä näitä ihmisiä... Oppia ymmärtämään heitä... Vasta sitten voin auttaa heitä. Taistella heidän puolestaan.

RUUSTINNA
Til kaffe. (Menevät.)


(Riidanalainen rakkaus eli Euran balladi 1990)