Täältä tullaan!
Tyyppi
tietokirjat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Monet 1900-luvun alkupuolen naistaitelijat toimivat taidemaailman rajoilla saamatta suurempaa huomiota osakseen. Näiden taidehistorian "outsidereiden" joukosta löytyy monia kiinnostavia ja omalaatuisia tekijöitä.
Täältä tullaan! nostaa Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin, Ester Heleniuksen, Sigrid Schaumanin ja Greta Hällfors-Sipilän ohella esiin muun muassa akvarellisti Olga Forslundin, Tulenkantajien harvalukuiseen kuvataiteilijajoukkoon kuuluneen Sylvi Kunnaksen, puupiirtäjänä ensisijaisen elämäntyönsä tehneen Ina Collianderin, taiteilijamiehensä varjoon jääneen Eva Törnwall-Collinin, vahvat ekspressionistit Meri Genetzin, Gunvor Grönvikin ja Elga Sesemannin, naisten sotaponnistuksia toisen maailmansodan aikana poikkeuksellisesti kuvanneen taidegraafikko Helmi Kuusen, kesken uransa pommituksessa kuolleen Aino von Boehmin ja sisäistyneitä omakuvia maalanneen Eva Cederströmin.
Kirjassa tarkastellaan olosuhteita, joissa nämä naistaiteilijat toimivat: heidän suhdettaan opettajiin, opiskelutovereihin, ateljeetyöskentelyyn, taidekritiikkiin, suurten toiveiden Pariisiin, uusiin taideaatteisiin, sotaan ja jälleenrakennukseen, urbaaniin elämäntapaan, pakopaikkoihin kuten uskontoon, avioliittoon, perheen ja naisen asemaan.
Vahvasti maskuliinisen maailman käsitteistöön ilmestyi vapautunut "uusi nainen" lyhyine hameineen ja hiuksineen, poikamainen "jatsityttö", jota vanhat tavat ja moraali eivät enää sitoneet. Kaikki tämä näkyi suomalaisten naistaiteilijoiden elämässä ja tuotannossa ajanjaksolla, joka alkaa 1900-luvun alussa ja päättyy toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin.
(Siltala)
Täältä tullaan! nostaa Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin, Ester Heleniuksen, Sigrid Schaumanin ja Greta Hällfors-Sipilän ohella esiin muun muassa akvarellisti Olga Forslundin, Tulenkantajien harvalukuiseen kuvataiteilijajoukkoon kuuluneen Sylvi Kunnaksen, puupiirtäjänä ensisijaisen elämäntyönsä tehneen Ina Collianderin, taiteilijamiehensä varjoon jääneen Eva Törnwall-Collinin, vahvat ekspressionistit Meri Genetzin, Gunvor Grönvikin ja Elga Sesemannin, naisten sotaponnistuksia toisen maailmansodan aikana poikkeuksellisesti kuvanneen taidegraafikko Helmi Kuusen, kesken uransa pommituksessa kuolleen Aino von Boehmin ja sisäistyneitä omakuvia maalanneen Eva Cederströmin.
Kirjassa tarkastellaan olosuhteita, joissa nämä naistaiteilijat toimivat: heidän suhdettaan opettajiin, opiskelutovereihin, ateljeetyöskentelyyn, taidekritiikkiin, suurten toiveiden Pariisiin, uusiin taideaatteisiin, sotaan ja jälleenrakennukseen, urbaaniin elämäntapaan, pakopaikkoihin kuten uskontoon, avioliittoon, perheen ja naisen asemaan.
Vahvasti maskuliinisen maailman käsitteistöön ilmestyi vapautunut "uusi nainen" lyhyine hameineen ja hiuksineen, poikamainen "jatsityttö", jota vanhat tavat ja moraali eivät enää sitoneet. Kaikki tämä näkyi suomalaisten naistaiteilijoiden elämässä ja tuotannossa ajanjaksolla, joka alkaa 1900-luvun alussa ja päättyy toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin.
(Siltala)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Tarkka aika
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
Naistaiteilijat modernin murroksessa
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
310