Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Hirvi

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Tulee päivä, jolloin sinä olet niin kuin minä nyt. Sinä huudat poikasi perään ja poika itkee sinua, mutta väliinne jyrisee tulinen esirippu. Silloin sinäkin kysyt isältäsi: kuka maksaa? Kuka korvaa tämän?

Ursula oli kuninkaan tytär. Hänen äitinsä kuoli Ursulan ollessa vielä vauva. Hänen isänsä oli useimmiten sotaretkillä, ja sisaruksiakaan hänellä ei ollut. Oli vain vaihtuvia palvelijoita, jotka pukivat Ursulan ja koettivat viihdyttää ja olla hänelle mieliksi - ja mieliksi hänelle oli oltava, jos halusi säästyä ruoskaniskuilta tai jopa teloitukselta. Oli myös kirous, joka seurasi sotaisaa kuningasta. Ursula näki sen istuvan satulassa isänsä takana kuin varjo aina tämän lähtiessä sotimaan ja vieraita maita valloittamaan.

Mutta kuningas ei kanna kiroustaan yksin, vaan tytärkin saa siitä osansa. Ursula ei halua elää niin kuin kuningas vaatii eikä hän halua vain kirjailla nenäliinoja sotilaille. Niinpä hän tekee jotain, minkä ei olisi kuvitellut olevan mahdollistakaan, ja myös seuraukset ovat sellaiset, joita Ursula ei olisi kuvitellut mahdollisiksi. Hänet kuljetetaan päivien matkojen päähän kaikesta, erakoksi metsään, yksin, raskaana, ilman palvelijoita, ilman mitään arkipäivän taitoja, ilman ruokaa tai muita vaatteita, kuin mitä hän linnasta oli mukaansa ottanut. Ursulan tähän asti tuntemaa maailmaa ei enää ole.

Vaikka metsä ei hyväksy taitamatonta ja ymmärtämätöntä Ursulaa, metsän väki alkaa opettaa hänelle taitoja, joiden avulla hän selviäisi yksin korvessa. He eivät tee sitä hänen itsensä takia, vaan hänen lapsensa takia. Pojan, joka on metsän oma ja melkein metsän väkeä itsekin. Ursula ja hänen poikansa Hirvi ryhtyvät parantajiksi, mutta vaikka he auttavat ihmisiä, heidän kohtalonsa on olla ihmisten kammoksumia ja vainoamia kummajaisia.

Metsänhaltijat, Ursula ja Hirvi muodostavat pienen eristäytyneen yhteisön, johon hyväksytään mukaan kuka tahansa, joka sinne mukaan haluaa. Käytännössä siis kuka tahansa, jonka ihmisyhteisö on hylännyt. Kukistettu ja kaikkien vihaama hirmuhallitsijakin hyväksytään, samoin koko ikänsä pimeässä kellarissa maannut, nyt oman onnensa nojaan jätetty puhe- ja liikuntakyvytön tyttö. Täällä tyttö saa ensimmäisen kerran nimen, ihmisarvon ja mahdollisuuden ilmaista itseään.

Kaukana metsässä tiettömien taipaleiden takana kirouksen seuraamat ihmiset eivät silti saa rauhaa. Kirous seuraa heitä sinnekin kuin synkkä varjo, joka voi viedä kenet tahansa mukanaan.

(Pauliina / Sivupiiri)

- - -

Hirvi kertoo sodasta, ihmisten ennakkoluuloista ja vallanhimosta, mutta myös rakkaudesta, elämän suojelemisesta ja huolenpidosta. Ilman muita ihmisiä kukaan tarinan päähenkilöistä ei selviäsi hengissä elämästään.

Hirven prinsessan elämää elänyt äiti jätetään metsään kuolemaan hänen uhmattuaan kuningasta. Metsän väki pitää kuitenkin raskaana olevasta Ursulasta huolta ja auttaa häntä synnytyksessä. Synnyttyään poika saa Hirvi-nimensä metsän väeltä ja toimii välittäjänä metsän ja ihmisten maailman välillä. Ursula kasvaa parantajaksi, jota ihmiset sekä tarvitsevat että pelkäävät. Valtakunnassa raivoava kulkutauti koituu Ursulan-kohtaloksi, mutta tuo Lepakon Hirven elämään. Raajarikko Lepakko kokoaa yhteen Hirven kertomuksen kertomalla sekä Ursulan että oman tarinansa.

(Paula Niemi/ Sanojen aika)

Alkukieli

Tekstinäyte

Kotimatkallaan Hirvi pysähtyi lepäämään aution talon pihapiiriin. Hän tiesi kuulleensa oudon ulvonnan juuri näillä main, mutta enää sitä ei kuulunut. Hänen juostessaan kaupunkiin ulina oli kiirinyt tielle saakka.Hän oli silloin kuullut viimeiset avunhuutoni, joitten jälkeen olin uupunut ja vajonnut tiedottomuuteen.
Hirvi ei tahtonut viettää yhtään enempää aikaa tässä valtakunnassa kuin oli pakko, mutta hänenkin täytyi levätä. Ja minun hauras henkeni kutsui yhä häntä heikolla äänellä, joka tuskin kuului, jota tuskin edes oli olemassa.
Minä vaivasin häntä.
Hirvi kokeili ulkorakennuksen ovia, mutta kaikki yhtä lukuunottamatta olivat lukittuja. Hän avasi sen yhden oven, näki ensin vain pimeää ja haistoi kauhean ulosteitten ja veren hajun. Se löyhkä kuitenkin kieli elämästä, ja niin Hirvi asteli alas portaita ja tuli kellariloukkoon, jossa minä makasin enkä tiennyt enää mitään maailmasta.
Kun Hirven silmät tottuivat pimeään, hän erotti luisen ja vääntyneen tytön, joka virui liassa ja vinkui hiljaa mitään näkemättä tai kuulematta. Hirvi meni lähemmäksi ja nosti tytön syliinsä. Silloin hän näki tytön haavat ja hiertymät, tulehtuneet silmät ja oudon sulkeutuneet kasvot.
Hirvi unohti uupumuksensa ja jatkoi tytön kanssa metsää kohti, sillä tytöstä näki, että hän tarvitsi pikaista apua ja sellaista hoitoa, jota vain metsässä voitiin antaa.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Nimi

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

180