Haavio-Mannila, Elina
Elämäkertatietoa
Koulutus:
Ylioppilas Tyttönormaalilyseo 1952, valtiotieteen kandidaatti 1956 ja lisensiaatti 1957
Helsingin yliopisto. Sosiologian väitöskirja Helsingin yliopisto 1958. Promovoitiin valtiotieteen maisteriksi ultimana 1956 ja tohtoriksi 1961.
Ammatti:
Helsingin Sairaanhoitajaopiston, Kotisisaropiston ja Suomen Lääkäriliiton sosiaaliaineiden opettaja ja tutkija 1956 - 1962. Valtion yhteiskunnallisen toimikunnan nuorempi tutkija 1962 - 1970. Sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa 1965 - 1971. Virkaatekevä tai viransijainen sosiologian professori Helsingin yliopistossa muutaman vuoden katkoin 1971 - 1992.
Ylioppilas Tyttönormaalilyseo 1952, valtiotieteen kandidaatti 1956 ja lisensiaatti 1957
Helsingin yliopisto. Sosiologian väitöskirja Helsingin yliopisto 1958. Promovoitiin valtiotieteen maisteriksi ultimana 1956 ja tohtoriksi 1961.
Ammatti:
Helsingin Sairaanhoitajaopiston, Kotisisaropiston ja Suomen Lääkäriliiton sosiaaliaineiden opettaja ja tutkija 1956 - 1962. Valtion yhteiskunnallisen toimikunnan nuorempi tutkija 1962 - 1970. Sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa 1965 - 1971. Virkaatekevä tai viransijainen sosiologian professori Helsingin yliopistossa muutaman vuoden katkoin 1971 - 1992.
Toimi Suomen Akatemian varttuneena tieteenharjoittajana 1977, 1981, 1984 ja 1991 - 1992. Helsingin yliopiston sosiologian apulaisprofessori 1971 - 1991 ja professori 1992 -1998. Eläkkeellä 1.9.1998 -
Vierailevana tutkijana seuraavissa ulkomaisissa yliopistoissa: Stockholms universitet, Uppsala universitet, Aarhus universitet, University of Minnesota, University of Michigan, Cornell University.
Luottamustehtävät ja jäsenyydet:
Westermarck-Seuran jäsen 1964 - ja puheenjohtaja 1966 - 68. Varsinais-Suomalaisen Osakunnan inspehtori 1972 - 1977, Suomen Kulttuurirahaston valtuuskunnan jäsen 1986 - 1995, Uuden Suomen hallintoneuvoston jäsen 1989 - 1991.
Myönnetyt kirjallisuuteen liittyvät palkinnot:
Liike- ja Virkanaisten Kansallisliiton valitsema Vuoden nainen 1969. Pohjois-Kalotin kulttuuripalkinto 1969. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki 1982. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan palkinto ansioituneelle naistutkijalle 1982. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1984. Das grosse goldene Ehrenzeichen fur Verdienste um die Republik Österreich 1985. Kuopion yliopiston Saima-mitali 1987. Helsingin yliopiston Snellman-palkinto 1995. Suomen Naistutkimuksen Seuran kunniajäsen 1998. Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston kulttuuripalkinto 1999. Eesti Sotsioloogide Liiton aukliikmeks (kunniajäsen) 2000. Yhteiskuntatieteiden kunniatohtori, Kuopion yliopisto 2000. Uppsalan yliopiston kunniatohtori 2002. The Westermarck Societyn kunniajäsen 2002. European Sociological Associationin kunniajäsen 2002. Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius -palkinto 2004. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Tietoarkistotyön edistäjä -palkinto 2010
Vierailevana tutkijana seuraavissa ulkomaisissa yliopistoissa: Stockholms universitet, Uppsala universitet, Aarhus universitet, University of Minnesota, University of Michigan, Cornell University.
Luottamustehtävät ja jäsenyydet:
Westermarck-Seuran jäsen 1964 - ja puheenjohtaja 1966 - 68. Varsinais-Suomalaisen Osakunnan inspehtori 1972 - 1977, Suomen Kulttuurirahaston valtuuskunnan jäsen 1986 - 1995, Uuden Suomen hallintoneuvoston jäsen 1989 - 1991.
Myönnetyt kirjallisuuteen liittyvät palkinnot:
Liike- ja Virkanaisten Kansallisliiton valitsema Vuoden nainen 1969. Pohjois-Kalotin kulttuuripalkinto 1969. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki 1982. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan palkinto ansioituneelle naistutkijalle 1982. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1984. Das grosse goldene Ehrenzeichen fur Verdienste um die Republik Österreich 1985. Kuopion yliopiston Saima-mitali 1987. Helsingin yliopiston Snellman-palkinto 1995. Suomen Naistutkimuksen Seuran kunniajäsen 1998. Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston kulttuuripalkinto 1999. Eesti Sotsioloogide Liiton aukliikmeks (kunniajäsen) 2000. Yhteiskuntatieteiden kunniatohtori, Kuopion yliopisto 2000. Uppsalan yliopiston kunniatohtori 2002. The Westermarck Societyn kunniajäsen 2002. European Sociological Associationin kunniajäsen 2002. Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius -palkinto 2004. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Tietoarkistotyön edistäjä -palkinto 2010
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Keskeiset julkaisut:
Kylätappelut 1958, Suomalainen nainen ja mies 1968, Suomalainen seksi 1972 (Osmo Kontulan kanssa), Päivätanssit 1978 (Raija Snickerin kanssa), Women in Nordic politics 1985 (with Drude Dahlerup and others), Work, family and well-being in five North- and East-European capitals (1992, also published in Japanese), Sexual pleasures 1995 (with Osmo Kontula), Sexual lifestyles in the 20th century 2002 (with Osmo Kontula and Anna Rotkirch), and Sexual trends in the Baltic Sea area 2003 (with Osmo Kontula), Sukupolvien ketju 2009 ja Sukupolvien vuorovaikutus 2013 (muiden kanssa).
Kylätappelut 1958, Suomalainen nainen ja mies 1968, Suomalainen seksi 1972 (Osmo Kontulan kanssa), Päivätanssit 1978 (Raija Snickerin kanssa), Women in Nordic politics 1985 (with Drude Dahlerup and others), Work, family and well-being in five North- and East-European capitals (1992, also published in Japanese), Sexual pleasures 1995 (with Osmo Kontula), Sexual lifestyles in the 20th century 2002 (with Osmo Kontula and Anna Rotkirch), and Sexual trends in the Baltic Sea area 2003 (with Osmo Kontula), Sukupolvien ketju 2009 ja Sukupolvien vuorovaikutus 2013 (muiden kanssa).
Tekstinäyte
Miesten ja naisten asemaa koskevassa tarkastelussa on kiinnitetty erityistä huomiota Suomen eri osien ja kieliryhmien välisiin kulttuurieroihin. Naisten voimakas edustus poliittisten ja kunnallisten luottamustehtävien hoitajien joukossa Itä-Suomessa ei ole mikään uusi ilmiö: jo 1800-luvulla naisten osuus eräissä kunnallisissa luottamustoimissa oli Itä-Suomessa korkeampikuin Länsi-Suomessa. … Itäsuomalaiset ovat jo vanhastaan olleet poliittisesti liberaalimpia kuin länsisuomalaiset. Tämän tutkimuksen haastatteluaineisto viittaa siihen, että itäsuomalaiset miehet suhtautuvat naisten yhteiskunnalliseen toimintaan erityisen myönteisesti. Suhtautuminen eräisiin ”paheisiin” on siellä myös suvaitsevampaa kuin Länsi-Suomessa. Sen sijaan itäsuomalaiset eivät ole valmiita muulla tavoin muuttamaan sukupuolten rooleja. Naisten odotetaan Itä-Suomessa hoitavan yhteiskunnallisten tehtävien ohella kodinhoitotyöt. Niin he tekevätkin.
(Teoksessa Suomalainen nainen ja mies, Porvoo WSOY 1968, s. 262.)
(Teoksessa Suomalainen nainen ja mies, Porvoo WSOY 1968, s. 262.)