Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Gripenberg, Alexandra

Kuvatiedoston lataaminen
Kirjailijan muu nimi
-io-
Aarne
G.
Ringa
X.G.
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Elämäkertatietoa
Alexandra Gripenberg
s. 3.8. 1857 Kurkijoella
k. 24.12. 1913 Helsingissä

Alexandra Gripenberg oli vuosisadan vaihteen suomalaisen naisliikkeen keskushahmoja. Gripenberg debytoi 1870-luvun loppupuolella ja julkaisi novelleja ja kertomuksia, joita yhdisti ihanteellinen naiskuva. Myöhempi 1880-luvulla ilmestynyt tuotanto on realismin hengessä emansipatorista ja fennomaanista. Gripenbergin henkilöhahmojen kehityksessä ja valinnoissa heijastuu ajan keskustelu naisen asemasta. Tematiikka nousee esiin myös I tätnande led -teoksessa (1886), joka jäi kirjailijan ainoaksi romaaniksi. Gripenberg jatkoi kaunokirjallista uraansa aina 1880-luvun loppupuolelle saakka, kunnes siirtyi yhteiskunnallisesti aktiiviseksi naisasianaiseksi. Hän toimi mm. kansanedustajana sekä Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtajana. Tämä toiminta jätti jälkiä myös Gripenbergin ei-kaunokirjalliseen tuotantoon ja on näkyvissä mittavassa historiallisessa teoksessa Reformarbetet till förbättrande af kvinnans ställning (1893-1903, suom. Naisasian kehitys eri maissa) sekä matkakertomuksessa Amerikasta (Ett halfår i Nya verlden, 1889, suom. Uudesta maailmasta), jonne Gripenberg matkusti osallistuakseen kansainväliseen naiskongressiin.

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4437/
http://www.blf.fi/artikel.php?id=4437

- - -


Alexandra Gripenberg syntyi Kurkijoella, mutta vietti lapsuutensa Kirkkonummella, jossa sisaret opettivat häntä. Koulua Alexandra ei käynyt päivääkään. Alexandran lahjakkuus ilmeni jo nuorena tyttönä. Vuonna 1877 ilmestyi tekijänimellä Ringa esikoisteos Berättelser af Ringa, jonka arvostelijat ottivat suopeasti vastaan. Alexandra muutti Helsinkiin, jossa ystävystyi pian Topeliuksen perheen kanssa. Romaanit Strån ja I tätnande led ilmestyivät tekijänimellä Aarne 1880-luvulla, samoin novellit Kahdeksan tunnin kokemukset ja Sokea. Näissä oli teemoina suomalaisuuden asia, nais- ja siveellisyyskysymykset. Ringan ja Aarnen lisäksi Alexandra käytti nimimerkkejä -io-, X.G. ja G. 1880-luvulta alkaen Alexandra kirjoitti matkakertomuksia. Yhdysvaltoihin suuntautuneen matkan jälkeen syntyi v. 1898 teos Ett halvår i nya världen, kirja Orjien vapauttamisesta Pohjois-Amerikassa ilmestyi v. 1892. Punainen kansa, kertomuksia intiaaneista nuorisolle ja kansalle ilmestyi v. 1894.

Lisääntynyt yhteiskunnallinen aktiivisuus sai Alexandran luopumaan kaunokirjallisuudesta ja hänestä tuli tunnettu luennoitsija ja poliitikko. Hän sai työssään kokea paljon ivaa ja vastustusta. Hänen merkityksensä suomalaiselle naisliikkeelle tunnustettiin laajemmin vasta myöhemmin, kuten teoksessa Uranuurtajanaisia todetaan :
"Hänellä on ollut uranuurtajain kohtalo siinäkin, että ainoastaan verraten pieni piiri nyt hänen eläessään tuntee ja tunnustaa hänen työnsä merkityksen, mutta tämä työ on sitä laatua, että se viheriän saaren lailla ylenee ajan aalloista sitä mukaa, kun tietämättömyyden ja ennakkoluulojen usmat ympäriltä hälvenevät."

Alexandra Gripenbergin pääteos on Reformarbetet till förbättrande af kvinnans ställning I-III, joka ilmestyi . v. 1893. Suomeksi se ilmestyi VV. 1905-09 neliosaisella nimellä Naisasian kehitys eri maissa. Naisasiaa sisältää myös teos Aviopuolisoiden omistusoikeudesta eri maissa (1909) . Lisäksi Alexandra on kirjoittanut useita näytelmiä ja naisten elämäkertoja. Alexandra Gripenberg oli myös aikansa aktiivisimpia lehtinaisia. Hän oli aloitteentekijä Excelsior-kalenterissa ja toimitti vv. 1896-1911 naisliikkeen lehteä Koti ja Yhteiskunta.

Lähteet:
Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Helsinki 1896.
Ekelund, Erik: Finlands svenska litteratur 2. Från Åbo brand till sekelskiftet. Helsingfors 1969.
Pöydänkulma ja maailma. Naiskirjallisuus tutkimuskohteena. Teoriaa, käytäntöä, lähteitä. Toim. Irmeli Niemi. Turku 1988.
Rajainen, Maija: Naisliike ja sukupuolimoraali. Keskustelua ja toimintaa 1800-luvulla ja nykyisen vuosisadan alkupuolella noin vuoteen 1918 saakka. Suomen Kirkkohistoriallinen Seuran toimituksia 91. Helsinki 1973.
"Sain roolin johon en mahdu". Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toim. Maria-Liisa Nevala. Helsinki 1989.
Suomen kirjallisuus VII. Kirjallisuuden kenttä. Toim. Matti Kuusi. Helsinki 1968.
Tuulio, Tyyni: Fredrikan Suomi. Esseitä viime vuosisadan naisista. Porvoo 1979.
Uranuurtajanaisia. Suomen naisyhdistyksen 40-vuotisjuhlajulkaisu 1884-1924. Helsinki 1924.

Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
1878. Berättelser af Ringa.
1884. Strån. Skizzer af Aarne.
1886. I tätnande led. Af Aarne.
1886. Till Aavasaksa. Af -io.
1887. Från läktaren. Profiler från lantdagen 1885. Biografiska utkast af X.G.
1889 [1891]. Ett halfår i Nya Verlden. Strödda resebilder från Förenta Staterna.
1890. Om kvinnofrågan.
1892. Orjien vapauttaminen Pohjois-Amerikassa.
1893–1903. Reformarbetet till förbättrande af kvinnans ställning I–III.
1894. Det röda folket. Berättelser om Indianerna. För ungdomen och folket.
1900. England (Geografiska bilder).
1902. Skottland (Geografiska bilder).
1903. Irland (Geografiska bilder).
1906. Vaaliaikana. Yksinäytöksinen ilveily.
1908. Slöjdförhållanden i utlandet. Redogörelse utarbetad på uppdrag af statens slöjdkommitté.
1909. Makars äganderättsliga förhållanden i olika länder. Kort öfversikt.