Kinnunen, Saara

Kyllä se on mukava vaihe, kun lapsia on vielä kotona, minulla on jo molemmat maailmalla.
Siihen se viimeyönäkin tuli minun ja emännän väliin ja kokeili vuoronperään molempien hiuksia, että olemmeko siinä ja sitten nukahti. On se niin hauskaa kun se siihen viereen tulee, nuorempi miehistä jatkoi
On se kyllä niin mukava, huokasi toinen ja minusta näytti, että hänen silmissään menneisyyden onnellisia muistoja tavoittava katse
Siinä kohdassa nielaisin tyhjää. Liituraitaisien sisällä sykkii lämmin, lapsista välittävä sydän. Arvostin suuresti nuoremman isän valintaa viettää aikaansa perheensä kanssa. Eikä sitä tuntunut vanhempi mieskään paheksuvan. Mielessäni onnittelin pikku poikaa, kun hän sai omistaa hänestä välittävän isän. Uskon että nelivuotiaan isä oli löytänyt tyydytystä ja sisäistä iloa lapsensa kanssa olemisesta. Sille hän itsekin osasi antaa arvoa vaativan ja karun työelämän keskellä.
Luin samaisessa junassa aikakauslehdestä pätkän erään maailmaa nähneen miehen tekstistä:
“Olen elämäni varrella istunut yhden jos toisenkin aamuyön tunnin kuuntelemassa ns. menestyneiden miesten itkua. Joskus on kyynel tirautettu naisten kataluudelle, mutta suurin murhe on sittenkin ollut masennus siitä, että yhteys lapsiin on menetetty aikanaan muitten kiireitten takia.
Nämä herrat eivät yleensä kadu huonoa elämää tai heikkoa luonnettaan, eivätkä kilpailijoille annettuja iskuja eivät välistävetoja politiikassa tai liike-elämässä. Ei, nuo miehet tahtoisivat takaisin vain menetetyt hetket lastensa kanssa silloin, kun lapset vielä olivat kasvavassa iässä.
- Niin paljon jäi tekemättä ja niin paljon sanomatta, mies kuiskaa ja puristaa tuskaisesti lasiaan edustussaunan hämärässä“
Onniteltavia ovat lapset, joitten isien yksi onnellisuuden aihe on lapsen kosketus ja lapsen läheisyys. Siinä on elämän voimaa molemmille.

Kun kirjoitin kirjaa Murrosikäinen perheessä isän merkitys nousi monissa tutkimuksissa vahvasti esille lapsen ja nuoren hyvää kasvua tukevana tekijänä. Eräässä tutkimuksessa kyseltiin murrosiän ohittaneilta nuorilta, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että he ovat selvinneet kohtuullisen hyvin murrosiän läpi. Viiden eniten valitun asian joukossa mainittiin kolme kertaa isä ja vain yhden kerran äiti. Eniten valintoja saaneet lauseet olivat:
hyvät suhteet isän kanssa
hyvät suhteet kavereiden kanssa
isän arvostus ja kannustus
yhteinen tekeminen isän kanssa
hyvät suhteet äidin kanssa.
Murrosikäisten vanhempainilloissa olemme pohtineet, miksi isä painottuu nuorten kokemuksissa näin vahvasti ja äidin merkitys mainitaan vasta viidentenä. Vastauksia tulee paljon alkaen siitä, että äidit ovat perheessä itsestäänselvyys ja että hyvä isäsuhde on erityisherkkua, jonka merkitys näkyy moninkertaisena.
Oli miten oli, isän huomio ja hyväksyntä on lapselle vahva kasvualusta. Isän siunauksen saaminen on niin arvokas etuoikeus, että Raamatun Jaakob oli valmis pettämään veljeään ja isäänsä saadakseen sen. Isän puuttuminen tai isän hyväksynnän puute jättää jälkensä. Vaikutuksensa on myös äidin puuttumisella tai huonoilla suhteilla äidin kanssa. Molemmat jäljet ovat erilaisia, sillä isällä ja äidillä on eri tehtävät lapsen elämässä. Tässä kirjassa keskityn isän merkitykseen.
Jumala on asettanut jo luomisessa ihmiseen kolme kaipuuta; kaipuun yhteyteen, kaipuun arvostetuksi tulemiseen ja kaipuun merkityksen kokemiseen. Näitten tarpeitten täyttymisessä isällä on keskeinen rooli.
Jokaisella ihmisellä on kaipuu löytää yhteys merkityksellisten ihmisten kanssa. Silloin voi kokea hyväksyntää ja turvallisuutta. Nähdyksi ja kuulluksi tullut ihminen tuntee olevansa arvokas ja tärkeä. Minulle englanninkielinen sana dignity kommunikoi vahvasti jokaisessa ihmisessä olevaa jumalallista ainutlaatuisuutta ja arvoa. Jokainen kaipaa palautetta siitä, että hänen tekemisillään, hänen ajatuksillaan ja puheillaan on merkitystä. Näitten kolmen perustarpeen toteutuminen vahvistaa ihmisen identiteettiä arvokkaana persoonana. Ne luovat tukevan kasvupohjan lapsen kasvulle ja kehitykselle.
Isä voi vastata lapsen kolmeen peruskaipaukseen erityisellä tavalla. Yhteys isään laajentaa lapsen turvallisen kiintymyssuhteen kenttää, isän antama ihailu ja ilo lapsesta ruokkii hänen oman arvon tuntoaan ja isän antama palaute vahvistaa sitä, että lapsi voi kokea elämänsä merkitykselliseksi. Edes välähdys siitä, että oma isä arvostaa, kantaa lasta pitkälle. Jokainen haluaa olla hyvän isän hyvä tytär tai poika, mutta samalla hän kaipaa, että isä kertoisi sen tavalla tai toisella.

Langenneessa, epätäydellisessä maailmassa ei ole isää, joka olisi täydellisesti täyttänyt tehtävänsä. Onneksi jokaisessa ihmisessä on paljon korjaavaa sisäistä voimaa selviytyä puutteellisissa kasvuolosuhteissa. Joskus haavoittuminen ja vaille jääminen on niin suurta, että on aktiivisesti työstettävä kipukohtia, jotta tasapainoinen elämä olisi mahdollista.
Vaikka menneisyyttä ei voi muuttaa, sen kanssa voi päästä sovintoon. Vaikka luomisessa kunkin kohdalla tehty hyvä suunnitelma on lankeemuksen takia rikkoutunut, Jumala ei jättänyt ihmistä yksin rikkinäisyyden kanssa. Jeesuksen sovitustyö ristillä luo mahdollisuudet sovintoon menneisyyden kanssa, itsensä kanssa, ihmisten välisissä suhteissa ja Jumalan kanssa.
Tämän kirjan teemaan etsimistäni ihmisten tarinoista oli runsauden pula. Koneelleni kertyi kertomuksia poissaolevasta isästä, hylkäävästä isästä, julmasta isästä, lähellä olevasta isästä, johon ei kuitenkaan saanut yhteyttä, sovinnon etsimisestä ja pettymisestä ja sovintoon pääsemisestä. Kiitos jokaiselle, joka antoi tarinansa palvelemaan lukijoita. Jotkut kertomukset olivat niin julmia, että niitä en voinut julkaista. Jopa ammatti-ihmisenä en välttynyt sijaistraumatisoitumiselta niitä kuunnellessa. Sydämeeni koski se kärsimyksen määrä, mitä pienet pojat ja tytöt ja nuoret miehet ja naiset ovat joutuneet kokemaan isiensä omien käsittelemättömien kipujen vuoksi. Sen tiedän, että Jumala on kärsinyt jokaisen heidän rinnallaan. Hän, meidän parantajamme heitä kaikkia parantakoon.
Lähdemme toivo mukanamme matkalle kohtaamaan menetyksen kipuja ja täyttymysten iloja!
(Saatesanat kirjaan Isän kaipuu)