Tääll' on sota, kilvoitus

Weilin + Göösin romaanikilpailusta on peräisin Martti Issakaisen kirja, joka ehkä tietynlaisen vaatimattomuutensa vuoksi sai tyytyä lunastukseen. Kysymyksessä on selkeä ja sympaattinen raportti yhden ihmisen tavasta kokea asevelvollisuusarmeija. Issakaisen päähenkilö on hiljainen maalaispoika, joka näkee armeijakäytännön kaksinaismoraalin uskonnollisen vakaumuksensa perustalta. Hänen havaintonsa ovat käsittääkseni yleispäteviä: jokaiselle sotaväen käyneelle on tuttu se tapa jolla ylevät puheet ja nöyryyttämisen avulla saavutettavaan kuuliaisuuteen tähtäävä autoritaarinen järjestelmä törmäävät yhteen. Issakaisen päähenkilö tulee armeijaan valtaosan lailla isommin pohdiskelematta, itsestään selvää velvollisuutta täyttämään, mutta kokemukset saavat hänet kypsymään itsenäisempään ajatteluun, tekemään asiat kyseenalaisiksi. Kuvauksessa ei ole Timo K. Mukan ("Täältä jostakin") hurjuutta eikä Heikki Palmun ("Harmaa päiväkirja") analyyttisyyttä, mutta todistusvoimaa Issakaisen näkemyksellä on siinä missä noilla aiemmillakin armeijakirjoilla. Olisi lautakunta tämän teoksen voinut palkinnoillekin sijoittaa.