Ranskalainen ehkäisy
Tyyppi
runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Riikka Heinonen on Nuoren Voiman kilpailun vuoden 2010 debytantti ja Varsinais-Suomen taidetoimikunnan Reviiri -runokilpailun voittaja vuodelta 2003. Hän kuuluu runokollektiivi Helsinki Poetry Connectionin aktiiveihin ja on tuottanut yhteisölle useita tapahtumia.
Heinosen esikoiskokoelma on muototietoista, paikoin Flarf-vaikutteista runoa, joka näyttää luopumisen monet kasvot. Nuoruus väistyy aikuisuuden tieltä, rakkaudet ajavat karille, elämälleen hyvästejä jättävä vanhus vaeltaa Kallion kaduilla ja odotetusta lapsesta jää vain tummanpunainen juova pikkuhousuihin. Jotkut kuitenkin kieltäytyvät luopumasta.
Eletty on runoissa vahvasti läsnä. Sitä alleviivaa Heinosen rohkeasti ja taidolla käyttämä toisto. Joskus runot vastaavat elämän ja olemassaolon arvoituksiin hellittämättä jatkuvilla kysymyksillä. “Paiskattuja herätyskelloja vai oksennettuja aamiaisia? / Ratkennut sauma vai mykkiä aikuisia? / Äänetöntä keskustelua vai elämäsi tarina? / Kaksi joutsenta vai sikalan hajua?”
Menneestä on kumminkin osattava päästää irti. Ranskalainen ehkäisy kasvaakin vahvaksi negatiivisen kyvyn (Keats) näytöksi, kuten kielloille rakentuvan runon loppusäkeissä: “En koskaan tule vastaamaan kysymykseen miksi. / En koskaan tule murtamaan mieleni lukkoja. / En koskaan tule näkemään alkua, / enkä koskaan tule näkemään loppua.” Siitä huolimatta: “Nostan väsyneen nahkani pyykkinarulle. / Toivon lennokasta lähtöä, jonkin asteista ylpeyttä.”
Kokoelman teemoja kommentoivat ja täydentävät osioiden nimilehdille painetut taiteilija Pauli Vuorisalon ilmeikkäät grafiikkatyöt.
(ntamo)
Heinosen esikoiskokoelma on muototietoista, paikoin Flarf-vaikutteista runoa, joka näyttää luopumisen monet kasvot. Nuoruus väistyy aikuisuuden tieltä, rakkaudet ajavat karille, elämälleen hyvästejä jättävä vanhus vaeltaa Kallion kaduilla ja odotetusta lapsesta jää vain tummanpunainen juova pikkuhousuihin. Jotkut kuitenkin kieltäytyvät luopumasta.
Eletty on runoissa vahvasti läsnä. Sitä alleviivaa Heinosen rohkeasti ja taidolla käyttämä toisto. Joskus runot vastaavat elämän ja olemassaolon arvoituksiin hellittämättä jatkuvilla kysymyksillä. “Paiskattuja herätyskelloja vai oksennettuja aamiaisia? / Ratkennut sauma vai mykkiä aikuisia? / Äänetöntä keskustelua vai elämäsi tarina? / Kaksi joutsenta vai sikalan hajua?”
Menneestä on kumminkin osattava päästää irti. Ranskalainen ehkäisy kasvaakin vahvaksi negatiivisen kyvyn (Keats) näytöksi, kuten kielloille rakentuvan runon loppusäkeissä: “En koskaan tule vastaamaan kysymykseen miksi. / En koskaan tule murtamaan mieleni lukkoja. / En koskaan tule näkemään alkua, / enkä koskaan tule näkemään loppua.” Siitä huolimatta: “Nostan väsyneen nahkani pyykkinarulle. / Toivon lennokasta lähtöä, jonkin asteista ylpeyttä.”
Kokoelman teemoja kommentoivat ja täydentävät osioiden nimilehdille painetut taiteilija Pauli Vuorisalon ilmeikkäät grafiikkatyöt.
(ntamo)
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
74