Karjalainen, Tuula
Elämäkertatietoa
Olen toiminut useissa kuvataiteen tehtävissä aina tutkijasta ja etenkin museomaailman eri tehtävissä. Viimeksi toimin Helsingin kaupungin taidemuseon (1993- 2001) ja Nykytaiteen museo Kiasman (2001-2006) johtajana.
Luottamustehtäviä ja jäsenyyksiä erilaisissa taidealan järjestöissä.
Luottamustehtäviä ja jäsenyyksiä erilaisissa taidealan järjestöissä.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Keskeiset julkaisut:
Tyko Sallinen, suomalainen tarina, 2016, Tove Jansson, tee työtä ja rakasta, 2013, Kuin silloin ennen, lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana, 2011, Kantakuvat, yhteinen muistimme, 2009.
Kirjoitukset keskittyvät kuvataiteeseen ja taiteilijoihin.
Tyko Sallinen, suomalainen tarina, 2016, Tove Jansson, tee työtä ja rakasta, 2013, Kuin silloin ennen, lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana, 2011, Kantakuvat, yhteinen muistimme, 2009.
Kirjoitukset keskittyvät kuvataiteeseen ja taiteilijoihin.
Tekstinäyte
Sallinen oivalsi nopeasti kuinka saavuttaa mainetta ja kuuluisuutta. Oli välttämätöntä erottua massasta ja oli löydettävä oma ääni. Äänen piti olla uskottava, siis sellainen, jolla olisi lähtökohta hänen todellisuudessaan ja hänen historiassaan – ainakin osin. Lisäksi sen piti olla osa hänen persoonallisuuttaan tai edes näyttää siltä. Erottautuakseen joukosta, muista lahjakkaista taiteilijoista, hänen piti tehdä itsestään paljon enemmän kuin mitä hän oli. Sallisen imagon rakentaminen oli varmaan aluksi alitajuista mutta pian varsin tietoista ja päämäärähakuista.
Hulluus ja melankolia miellettiin jo Suomessakin jossain määrin tyypillisiksi romanttisiksi taiteilijaneron ominaisuuksiksi. Joidenkin mielestä ne olivat suorastaan edellytyksiä suuren taiteen synnylle. Taitelijan tietynlaista hulluutta tai ainakin tavallisuudesta poikkeavaa käytöstä osattiin jo kaivata. Sallisen synnyttämällä taiteilijakuvalla oli vahvat kansainväliset esikuvansa, mutta sovellettuna suomalaiseen henkiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. Hän joutui venyttämään radikaalisti hyväksynnän ja hyvän maun rajoja tehdäkseen tiettäväksi oman erityislaatuisuutensa, koska imagon tunnettuuden vuoksi oli välttämätöntä herättää myös voimakkaita negatiivisia reaktioita. Kuuluisat ajan auktoriteetteja vastaan suunnatut provokaatiot, etenkin miltei neroksi kohotetun Gallen-Kallelan haastaminen ja monet niin kutsutut Sallis-sodat nostivat hänet kuuluisuuteen ja määrittelivät lopullisesti Sallisen legendan. Toisaalta hän voitti pian taiteilijaystäviensä ja useiden kriitikoidenkin ihailun.
(kirjasta Tyko Sallinen, suomalainen tarina)
(kirjasta Tyko Sallinen, suomalainen tarina)