Järventaus, Arvi
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kirjailija, rovasti Arvi Järventaus, 1930-luvun alku. Museoviraston kuvakokoelmat.
Elämäkertatietoa
Arvi Järventaus (aik. Heikki Arvi Ockenström), s. 17.12.1883 Oulu – 5.6.1939 Hartola. Puoliso Jenny Wisuri (s. 1908). Koulutus: ylioppilas Oulun lyseo 1904, vihitty papiksi 1908, opintoja Hallen yliopistossa 1914, FT h.c. Debrecenin yliopisto 1938. Ammatit: vt. kirkkoherra Tervola 1908, kirkkoherran apulainen Ylitornio 1909, kappalainen Enontekiö 1910-1916, kirkkoherra Sodankylä 1918-1923, vt. lääninrovasti Lapin rovastikunta 1919-1923. Vuodesta 1923 hän toimi kappalaisena Tuusulassa kuolemaansa saakka. Vastaava toimittaja IKL:n joulu 1933, Sarkatakka 1924-1927.
Järventaus oli Suomen itsenäisyyden alkuajan huomattavimpia kertomakirjailijoita. Hänelle myönnettiin Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1919, 1920, 1928, 1930 ja 1932. Suurin osa hänen kirjallisesta tuotannosta liittyi Lappiin. Lisäksi hänet muistetaan historiallisista romaaneistaan, erityisesti Suomen sodasta kertovasta neliosaisesta romaanistaan Rummut. Järventauksen teosta Risti ja noitarumpu (1916) on pidetty pohjoisen kansalliseepoksen tapaisena historiallisena kertomuksena.
Järventaus oli lapsenlapsensa, filosofian tohori Outi Oinaan mukaan ensimmäinen Lapissa asuva kirjailija, joka kirjoitti suomenkielistä kertomakirjallisuutta Tunturi-Lapista eli Saamenmaasta. Oinas pitää hänen suurena saavutuksenaan sitä, että suomalaiset heräsivät huomaamaan Lapin 1910-luvulta alkaen. Järventauksen tuotantoa on käännetty ainakin ruotsiksi, viroksi, unkariksi ja saksaksi.
Viimeisten teostensa aiheet Järventaus sai Unkarista, jonne hän teki useita matkoja 1930-luvulla. Nämä matkat tuottivat myös toisenlaista tulosta, sillä Järventaus sai Debrecenin yliopiston kunniatohtorin arvon vuonna 1938.
Järventaus oli myös poliittisesti aktiivinen. Erityisesti suojeluskuntatoiminta oli lähellä hänen sydäntään. Hän toimi muun muassa Pohjois-Uudenmaan suojeluskuntapiirin valistusohjaana kirjoittaen lukuisia artikkeleita mainitun sk-piirin julkaisemaan Sarkatakki -lehteen.
Järventaus oli Suomen itsenäisyyden alkuajan huomattavimpia kertomakirjailijoita. Hänelle myönnettiin Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1919, 1920, 1928, 1930 ja 1932. Suurin osa hänen kirjallisesta tuotannosta liittyi Lappiin. Lisäksi hänet muistetaan historiallisista romaaneistaan, erityisesti Suomen sodasta kertovasta neliosaisesta romaanistaan Rummut. Järventauksen teosta Risti ja noitarumpu (1916) on pidetty pohjoisen kansalliseepoksen tapaisena historiallisena kertomuksena.
Järventaus oli lapsenlapsensa, filosofian tohori Outi Oinaan mukaan ensimmäinen Lapissa asuva kirjailija, joka kirjoitti suomenkielistä kertomakirjallisuutta Tunturi-Lapista eli Saamenmaasta. Oinas pitää hänen suurena saavutuksenaan sitä, että suomalaiset heräsivät huomaamaan Lapin 1910-luvulta alkaen. Järventauksen tuotantoa on käännetty ainakin ruotsiksi, viroksi, unkariksi ja saksaksi.
Viimeisten teostensa aiheet Järventaus sai Unkarista, jonne hän teki useita matkoja 1930-luvulla. Nämä matkat tuottivat myös toisenlaista tulosta, sillä Järventaus sai Debrecenin yliopiston kunniatohtorin arvon vuonna 1938.
Järventaus oli myös poliittisesti aktiivinen. Erityisesti suojeluskuntatoiminta oli lähellä hänen sydäntään. Hän toimi muun muassa Pohjois-Uudenmaan suojeluskuntapiirin valistusohjaana kirjoittaen lukuisia artikkeleita mainitun sk-piirin julkaisemaan Sarkatakki -lehteen.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Muita teoksia:
* Tykkien virsi. Kenttäpapin kokemuksia ja mielialoja vapaussodan päiviltä (1918)
* Erämaan matkaajille. Saarnoja (1926)
* Kettusen komppanian Lapinmatka. Kertomus Kettusen ja Ola Svenskin matkasta koulukaupungista kotia Lappiin (1929) (nuorten kirja)
* Tykkien virsi. Kenttäpapin kokemuksia ja mielialoja vapaussodan päiviltä (1918)
* Erämaan matkaajille. Saarnoja (1926)
* Kettusen komppanian Lapinmatka. Kertomus Kettusen ja Ola Svenskin matkasta koulukaupungista kotia Lappiin (1929) (nuorten kirja)
* Gönczölin vaunut. Runoja (1936)
* Itkevien pajujen maa. Unkaria sieltä täältä (1939).
Yksittäsiä kirjoituksia:
* Taistelun jälkeen. Kirjoitelmia vapautuksen päivänä (1918): Jumalanpalvelus rintamalla
* Nuori Suomi (1924, 1927): Enontekiö, Turjanlinna
* Oulun kaupungin kansakoulun 50-vuotismuistojulkaisu 1874-1924 (1924): Ensimmäinen tukkapöllyni
* Aamu (1926): Vappuna (1925) Eino Leinon kanssa
* Kansan Kuvalehti (1927-1934): kirjoituksia
* Suomen matkailijayhdistys: vuosikirja (1931): Pakinaa Enontekiöstä
* Säästäjän joulu (1931): Jussi
* IKL:n joulu (1933): Anjala. 5-näytöksinen historiallinen draama
* Kaiku (1934): Paulaharju novellien kirjoittajana
* Nuori Anssi (1937): Kirje rintamatovereille
* Joulupuu (1939): Jouluna.
Kirjallisuutta kirjailijasta ja hänen tuotannostaan:
* Ajan Suunta (1939): In memoriam Arvi Järventaus
* Aleksis Kivestä Olavi Siippaiseen: suomalaisen kirjailijain elämäkertoja (1944)
* Kaltio (1945): Arvi Järventaus ja Unkari
* Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämäkertoja (1954)
* Nuorteva, Liisa (1981): Heikki Arvi Järventaus (1883-1939): pappi ja kirjailija
* Kyrki, Irma (1983): Arvi Järventaus. Satu-Ruijan maan kuvaaja (bibliografia)
* Lapin Kansa (1983): Sata vuotta Arvi Järventauksen syntymästä
* Kalajoki, Atte (1984): Runoileva merikapteeni: kulttuurikuvia Merikosken partaalta
* Kaltio (1984): Arvi Järventauksen romaanin "Tie selvä" todellisuustausta.
Käännökset:
* Taevane puusepp. (Taivaallinen puuseppä). Tolk A. (Aino) Ränk. Tartu 1937. 216s.
* Kis falu a világ végén. (Hylätty kylä). Ford. Lakó György és Móricz Virág. Budapest (1938). 220 s.
* Kyrkoeldaren. Originalets titel: Kirkonlämmittäjä. Bemyndigad övers. från finskan av Valdemar Lindholm. Sthlm 1939. 378 s. kuval.
* Das verlassene Dorf. (Hyljätty kylä). Ein Roman aus dem alten Lappland. Aus dem Finnischen übetr. von Annemarie von Harlem. Hamburg 1939 Christian Wegner. 280 s. kartt.
* Tichá zem. (Maan hiljaiset). Přel. Vladimir Skalička. Praha 1941. 172 s.
* Hinter Hohen Běrgen. Titel der finnischen Originalausgabe: Maan hiljaiset. Deutsche Übertr. von E. A. Th. Mallow. Hamburg 1942. 246s.
* Opuštěná ves. (Hyljätty kylä). Přel. Vladimir Skalička. Praha 1942. 246 s.
* Kereszt és varázsdob. (Risti ja noitarumpu). Ford. Kodolányi János. Budapest 1943. 244 s.
* A mennyei mester. Regény. Az eredeti mü cime: Taivaallinen puuseppä. Finnbol Ford. Kodolányi Jănos. Budapest 1944 Turul kiadás. 256 s.
* Himlasnickaren. Originalets tietel: Taivaallinen puuseppä. Övers. av Valdemar Lindholm. Hfors 1946 Söderström & C:o. 318 s.
* Malmkungen. En Lapplandsroman. Originalets titel: Maan hiljaiset. Övers. av Valdemar Lindholm. Hfors 1948 Söderström & C:o. 222 s.
* Trummorna. Originalets titel: Rummut. Övers. från finskan av B. G. Geijer. Hfors 1951 Söder-ström 1951 Söderström & C:o. 448 s.
* Itkevien pajujen maa. Unkaria sieltä täältä (1939).
Yksittäsiä kirjoituksia:
* Taistelun jälkeen. Kirjoitelmia vapautuksen päivänä (1918): Jumalanpalvelus rintamalla
* Nuori Suomi (1924, 1927): Enontekiö, Turjanlinna
* Oulun kaupungin kansakoulun 50-vuotismuistojulkaisu 1874-1924 (1924): Ensimmäinen tukkapöllyni
* Aamu (1926): Vappuna (1925) Eino Leinon kanssa
* Kansan Kuvalehti (1927-1934): kirjoituksia
* Suomen matkailijayhdistys: vuosikirja (1931): Pakinaa Enontekiöstä
* Säästäjän joulu (1931): Jussi
* IKL:n joulu (1933): Anjala. 5-näytöksinen historiallinen draama
* Kaiku (1934): Paulaharju novellien kirjoittajana
* Nuori Anssi (1937): Kirje rintamatovereille
* Joulupuu (1939): Jouluna.
Kirjallisuutta kirjailijasta ja hänen tuotannostaan:
* Ajan Suunta (1939): In memoriam Arvi Järventaus
* Aleksis Kivestä Olavi Siippaiseen: suomalaisen kirjailijain elämäkertoja (1944)
* Kaltio (1945): Arvi Järventaus ja Unkari
* Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämäkertoja (1954)
* Nuorteva, Liisa (1981): Heikki Arvi Järventaus (1883-1939): pappi ja kirjailija
* Kyrki, Irma (1983): Arvi Järventaus. Satu-Ruijan maan kuvaaja (bibliografia)
* Lapin Kansa (1983): Sata vuotta Arvi Järventauksen syntymästä
* Kalajoki, Atte (1984): Runoileva merikapteeni: kulttuurikuvia Merikosken partaalta
* Kaltio (1984): Arvi Järventauksen romaanin "Tie selvä" todellisuustausta.
Käännökset:
* Taevane puusepp. (Taivaallinen puuseppä). Tolk A. (Aino) Ränk. Tartu 1937. 216s.
* Kis falu a világ végén. (Hylätty kylä). Ford. Lakó György és Móricz Virág. Budapest (1938). 220 s.
* Kyrkoeldaren. Originalets titel: Kirkonlämmittäjä. Bemyndigad övers. från finskan av Valdemar Lindholm. Sthlm 1939. 378 s. kuval.
* Das verlassene Dorf. (Hyljätty kylä). Ein Roman aus dem alten Lappland. Aus dem Finnischen übetr. von Annemarie von Harlem. Hamburg 1939 Christian Wegner. 280 s. kartt.
* Tichá zem. (Maan hiljaiset). Přel. Vladimir Skalička. Praha 1941. 172 s.
* Hinter Hohen Běrgen. Titel der finnischen Originalausgabe: Maan hiljaiset. Deutsche Übertr. von E. A. Th. Mallow. Hamburg 1942. 246s.
* Opuštěná ves. (Hyljätty kylä). Přel. Vladimir Skalička. Praha 1942. 246 s.
* Kereszt és varázsdob. (Risti ja noitarumpu). Ford. Kodolányi János. Budapest 1943. 244 s.
* A mennyei mester. Regény. Az eredeti mü cime: Taivaallinen puuseppä. Finnbol Ford. Kodolányi Jănos. Budapest 1944 Turul kiadás. 256 s.
* Himlasnickaren. Originalets tietel: Taivaallinen puuseppä. Övers. av Valdemar Lindholm. Hfors 1946 Söderström & C:o. 318 s.
* Malmkungen. En Lapplandsroman. Originalets titel: Maan hiljaiset. Övers. av Valdemar Lindholm. Hfors 1948 Söderström & C:o. 222 s.
* Trummorna. Originalets titel: Rummut. Övers. från finskan av B. G. Geijer. Hfors 1951 Söder-ström 1951 Söderström & C:o. 448 s.
Lähteitä ja viittauksia
Arvi Järventaus sanoo mielipiteensä : Se joka on Lapissa elänyt kymmenen vuotta, se on kypsä olemaan joka paikassa / Artturi Järviluoma Seura : koko perheen lehti 1935: 49 , s. 19-20
Miehen kunnia - romaani Iivari Leiviskästä / Markku Löytönen Terra : Suomen maantieteellisen seuran aikakauskirja 1986: 3 , s. 225-239
Koulumuistoja 109 vuoden ajalta : Oulun lyseolaisten luokkakokouksia / Atte Kalajoki Suomenmaa 22.11.1999 , s. 7
Ihmeellinen "Satu-Ruijan maa" / Reino Rinne Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 1945: 1 , s. 54-55
Arvi Järventaus ja Unkari / Viljo Tervonen Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 1945: 1 , s. 28-30
[Arvosteltu teos Arvi Järventauksen "Satu-Ruijan maa"] / Veli-Pekka Lehtola Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 1982: 2 , s. 76-77 i
Hetki Järventauksen jäljillä / Erno Paasilinna Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 1958: 2 , s. 35-36
Lapin kirjallisuuden ongelmat ja ohjelmat / Erno Paasilinna Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 1957: 6 , s. 134-136
Lapin kirjallisuuden klassikko : jokunen piirre Arvi Järventauksesta / Reino Rinne Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 1949: 4 , s. 107, 120
Merikosken maineikkaat pojat / Kerttu Kastelli Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 1995: 4 , s. 132-134
Hyljätty kylä / Kerttu Kastelli Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 1995: 2 , s. 63
Rummut / Kerttu Kastelli Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 1989: 4 , s. 145
Jussi Hagbergin omaelämäkerran "omituinen" tarina (Kirjailija Arvi Järventaus julkaisi romaanin "Aatami Kuuskosken elämä" omissa nimissään) / Antero Tanskanen Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 1995: 2 , s. 63
Mielikirjani: : Satu-Ruijan maa / Kerttu Kastelli Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 1984: 2 , s. 80-81
Arvi Järventauksen romaanin Tie selvä todellisuustausta / Pertti Juvani Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 1984:1 , s.23-27
Arvi Järventauksen romaani Taivaallinen puuseppä / Pertti Juvani Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 1977:4 , s.106-109
Lumotun maan kirjailija : Pappi kirjailijana, kirjailija pappina (Arvi Järventaus 1883-1939) / Veli-Pekka Lehtola Kaleva 17.12.1993 , s. 16
Oulun Kakaravaaran Manniset (Arvi JÄrventauksen "Tie selvä"-romaanin Mankisen perhe) / Eino Snellman Kaleva 18.1.1985 , s. 2
Onko tarina kertomus, novelli? : Samuli Paulaharju kiivastui Arvi Järventauksen arvostelusta / Atte Kalajoki Kaleva 25.10.1981 , s. 2
Kirjat
Oinas, Outi
"Kauniit asiat ja ihmisten ilot eivät voi olla Jumalalle vieraita" : kirjailija, pappi Arvi Järventaus ja Lappi Lapin yliopisto
Lehtola, Veli-Pekka
Rajamaan identiteetti : lappilaisuuden rakentuminen 1920- ja 1930-luvun kirjallisuudessa Suomalaisen kirjallisuuden seura 1997
Raivio, Arvi
Oulu kaunokirjailijainsa kuvaamana Kaiku 1935
Alempi kulttuuri, katoava kansa? : saamelaiset ja sosiaalidarwinismi 1920- ja 1930-luvun kirjallisuudessa / Veli-Pekka Lehtola Faravid : Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen vuosikirja : Acta Societatis Historicae Finlandiae Septentrionalis 17
Koskela, Lasse
SUOMALAISIA KIRJAILIJOITA : JÖNS BUDDESTA HANNU AHOON TAMMI 1990
Löytönen, Markku
MIEHEN KUNNIA - ROMAANI IIVARI LEIVISKÄSTÄ S.N. 1986
JÄRVENTAUS, JENNY
ESITELMÄ "KALEVALAISTEN NAISTEN" ARVI JÄRVENTAUKSEN ILLASSA S.N. 195-
Järventaus, Arvi
ARVI JÄRVENTAUS : SATU-RUIJAN MAAN KUVAAJA 17.12.1883-5.6.1939. (MONISTE) OULUN KAUP.KIRJ 1983
NUORTEVA, LIISA
HEIKKI ARVI JÄRVENTAUS 1883-1939 : PAPPI JA KIRJAILIJA S.N. 1981