Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Joutsijoki, Eine

Kuvatiedoston lataaminen
Kirjailijan muu nimi
Joutsijoki, Eine Inkeri
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Tekijän saamat palkinnot
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
tietokirjat
Tyyppi
tietokirjat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Kirjailijan omat sanat
Jokainen metsä on kotimetsä
Elämäkertatietoa
Eine Joutsijoki on kirjoittamisen ammattilainen. Hän on Suur-Keuruun toimittaja, joka on julkaissut tuhatkunta kolumnia ja jolta kirjallisuus- ja teatteriarvostelu sujuvat. Lisäksi hän on näytelmä- ja nuorisokirjailija – ja oikea lyyrikko, ei nurkkarunoilija.

Lyyrikkona Eine Joutsijoki kirjoittaa ihmissuhteista, ihmisen paikasta maailmassa ja luonnosta. Hänen kokoelmiensa lyyrinen minä ei kerro minuuden kriisistä eikä ahdistuksesta, vaan tietää, miten maailmassa ollaan: ”Minä olen aina tässä paikassa.” Elämä eletään tuokio tuokiolta: ”Joki juoksee ja haitari soi”. Maailma ei kuitenkaan ole kerralla valmis, vaan matkaa tehdään joka hetki.

Joutsijoen runot perustuvat näkö- ja tilavaikutelmille, ja paradoksi, satu ja myytti ovat niissä tärkeitä. Jo kokoelmassa Toisella rannalla seisoo hevonen ilmaisu on kuvallista, maisemat luontevasti fyysisiä ja metafyysisiä. Puut ja muu luonto ovat ovia toisiin ympäristöihin.

Mystinen metsämies sisältää kristallinkirkasta mystiikkaa. Aasian kulttuureista ja kotoisesta perinteestä tuttu hiljaisuuden arvostus on kokoelman ydintä: ”Hiutale hiutaleelta / hiljaisuus syvenee.” Runojen puhuja havaitsee luonnon merkkeinä, kirjoituksena. Runo runosta, metalyyrisyys, on ominaista Joutsijoelle.

Joutsijoki harrastaa teatteria katsojana, näyttelijänä ja ohjaajana, ja hän hallitsee draaman myös kirjailijana. Mieliharrastus antaa aiheita lyriikkaankin: ”Tahdon sinne missä esirippu / aina parin tunnin päästä laskeutuu”.

Lastenkirja on yksi Joutsijoen aluevaltaus. Pieni susi kertoo emostaan eksyneen sudenpennun ja viulua soittavan pojan ystävyydestä. Kirjailija arvostaa lapsen kokemistapaa, ja hän kirjoittaa myönteisesti muutoin petona pidetystä sudesta. Kirja opettaa, että kunkin tulee saada olla oma itsensä. Lukujen alussa on Sudenhetki, aihelmaan sopiva mietelmä. Yksi niistä kuuluu: ”Jos tottelee sisäistä ääntään, tulee omaksi itsekseen.”

Moderni kotiseutukirja Keuruun ympyriäinen kertoo Keuruun maisemista, menneisyydestä, nykypäivästä, kirjailijoista, nähtävyyksistä ja erikoisuuksista. Huolellisesti toimitetun ja aineistoltaan monipuolisen teoksen luettavuutta lisää selkeä jaksottelu. Joutsijoki on sepittänyt eloisia muistikuvia menneestä sekä kuvauksia nykyisestä elämänmenosta, kulttuurista ja kotiseuturetkistä. Hänen kynästään on myös ”Keuruulaisvalssi”.

Katriina Kajannes

Luottamustoimet:
Einari Vuorelan seuran puheenjohtaja
Einari Vuorela -runopalkinnon tuomariston jäsen vuosina 1997 ja 2000

Harrastus:
teatteri

Kirjallisuuspalkinnot ja -apurahat:
Keuruun kaupungin kulttuuripalkinto 1996
Kalevalan kirjoittamisen SM-kilpailun tekstisarjan jaettu 1. sija vuonna 1999.
Novelliin Talvihäät perustuva elokuva, 3. palkinto Oslon Euro Film Forumissa 2002.
Runotyylit kohtaavat, Espoo. 3. sija lauletun runon sarjassa 2002.
Pelastakaa lapset ry:n ja Skandian lehdistöpalkinto 2003.
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön apuraha 2005.

"Haluaisin säpsähdyttää, näyttää lukijalle tutun asian vieraan puolen. Esiinnyn myös runonlaulajana. Keski-Suomen metsät ovat usein tekstieni pohjalla. Lempikirjani on Kiven Seitsemän veljestä, lempisäveltäjäni on Tšaikovski. Tärkeää minulle on olla olemassa kaikin voimin."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Matkakertomukset:
Heittelysten vaunu : matkalaukun muistikirja, Kustannus HD. 2017.

Antologiat:
Kynäri 2. Keski-Suomen Kynäri 1979.
Kynäri 3. Keski-Suomen Kynäri 1980.
Uusi luuta 1982 : Keski-Suomen Kynäri ry:n 5-vuotisjulkaisu (toim. Reijo Pekkanen et al.). Keski-Suomen Kynäri 1982.
Keurusseudun runoapaja : kokoelma harrastakirjoittajien tuotteita (piirokset Erkki Koskinen). Einari Vuorelan seura 1983.
Kuuntele lasta (kuv. Lyyli Luukka ja Tommy Hellström). Keski-Suomen Kynäri 1983.
Kynäri 6 : puhu minulle tänään. Keski-Suomen Kynäri 1984.
Keuruulainen kynäntie (kuv. Eila Kelloniemi). Keuruun kansalaisopiston kynäilijäpiiri 1984.
Keurusseudun runoapaja 2 : kokoelma harrastajakirjoittajien tuotteita (piirrokset Pia Koskinen). Einari vuorelan seura 1986.
Kynäri 7. Keski-Suomen Kynäri 1986.
Kynäri 8 : lumenalainen puutarha. Keski-Suomen Kynäri 1989.
Tämän maailman huoneet. Keski-Suomen kirjailijatalon julkaisuja 2. [Kirjoittajat] 1992.
Katselmus '95 : keskisuomalaisen lyriikan antologia (toim. Toivo Laakso ja Markku Laitinen). Keski-Suomen läänin taidetoimikunta 1995.
Suomen kansan uusi runorumpu : uusia kalevalaisia runoja 1900-luvun lopulta (koonnut ja toimittanut Petri Niikko). Vienan Karjalan ystävät 1999.

Runot:
Pimeä tulee lasin lävitse : runoja. Kaarinan kaupungin runokirjat 2. Kaarinan kaupunki 1995.
Tuhlaajaneitsyet (kuvat: Esko Soini). Studio Esko 2000.

Näytelmät:
Ikkuna peitti silmänsä : lastennäytelmä. Karjalainen nuorisoliitto 1999
Tähtipoika: tarina eksyneestä valomiehestä. 2011
Musta syksy. 2014.
Seuraavana Haapamäki, 2016

Muu tuotanto:
15 vuotta paikallislehti Suur-Keuruun kirjallisuus- ja teatteriarvosteluja (n. 800 kolumnia).
Elokuvakäsikirjoituksia, lastennäytelmiä, lauluja.
Antologiaosuus teoksessa E poi piu nulla, Antologia di haiku finlandesi. Joker, Torino 2015. Käännökset Antonio Parente ja Gabriele Godifava.
Poesia-lehti, Milano 2015, runosikermä. Käännökset italiaksi Viola Perente-Capkova ja Antonio Parente.
Runosikermä espanjaksi. Kääntäjä Alejandro Oliveros. Pro DaVinci 2016
Tekstinäyte
31.
Harmaa pudottaa vyyhtejään
ilta illalta tummempia,
sumut vellovat tiheinä
talojen päällä,
talvi katsoo tänne.

Kohta me suljemme
ovet.
Tielle jääneiden on vain
uskottava lehdettömään
koivuun
ja tähteen pilven takana.

36.

Salmella sataa,
vedenvärisen kirjan
ohuet lehdet
valuvat vastarantaan.

Sade tihenee,
harmaa sulaa harmaaseen,
järven hiljaisuus
menee ihmisen sisään.

[Mystinen metsämies, Edico Oy 2009, 47, 54.]

Susi makasi Pojan vieressä ja kuunteli. Kun soitto loppui, se katsoi ystäväänsä kirkkailla silmillään, nuuhkaisi tätä kuonollaan, hyppäsi ylös ja alkoi juosta kohden vastarantaa.
Sitten Poika näki vain pienen, mustan pisteen kaukana jäällä.

Pieni susi (Ooli 2006) s. 81