Mäkijärvi, Esa
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
© Heini Lehväslaiho / Teos
Elämäkertatietoa
Esa Mäkijärvi (s. 1984) on on helsinkiläinen runoilija ja kriitikko. Hän on opiskellut journalismia Lahden kansanopistossa, kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa ja kansainvälisiä suhteita Tallinnan yliopistossa.
Mäkijärven esikoisteos Yökiipijä (Ntamo) julkaistiin vuonna 2007. Kaksi vuotta myöhemmin ilmestyi cut-up-runoja sisältävä kokoelma Kolibrilla pesänsä mustien liljojen sydämessä (Ntamo). Kolmas kokoelma, Kaukainen maa (Te0s), julkaistiin vuoden 2011 alussa.
Mäkijärvi harrastaa kirjallisuuden lisäksi urheilua, elokuvia, musiikkia ja videopelejä. Hänen runojaan, kritiikkejään ja muita artikkeleitaan on julkaistu muun muassa Nokturnossa, Tuli&Savussa, Pelaajassa, KonsoliFINissä, Nuoressa Voimassa, Kiiltomadossa, Otolithsissä ja PRECIPessä.
Lukukeskus
Mäkijärven esikoisteos Yökiipijä (Ntamo) julkaistiin vuonna 2007. Kaksi vuotta myöhemmin ilmestyi cut-up-runoja sisältävä kokoelma Kolibrilla pesänsä mustien liljojen sydämessä (Ntamo). Kolmas kokoelma, Kaukainen maa (Te0s), julkaistiin vuoden 2011 alussa.
Mäkijärvi harrastaa kirjallisuuden lisäksi urheilua, elokuvia, musiikkia ja videopelejä. Hänen runojaan, kritiikkejään ja muita artikkeleitaan on julkaistu muun muassa Nokturnossa, Tuli&Savussa, Pelaajassa, KonsoliFINissä, Nuoressa Voimassa, Kiiltomadossa, Otolithsissä ja PRECIPessä.
Lukukeskus
Tekstinäyte
Aamun läpi voi nähdä maailman.
Valo paistaa avoimeen taloon, ikkunoihin ja oveen.
Se ei pelkää.
Päivää katsoessaan ihmettelee kuinka ääni on mahdollinen mutta
yön hiljaisuuskaan ei tule helposti.
Pimeyden (aivan kuten valonkin) eteen on taisteltava.
On sukellettava syvälle löytääkseen.
Ruumiin on sukellettava mutta sielussa näkee liikkeen,
yhtäjaksoisen siirtymisen valosta pimeyteen
ja takaisin,
onnen
ettei ole toisin.
(Teoksesta Kaukainen maa, Teos, 2011)
2
Tulee sokeita (Joh 9:39)
ja reittä peittää musta kangas,
sokeat saavat näkönsä ja näkevistä
osa sammuu, vaipuu, kuolee.
Tulee elämän pitkä ilta.
Se on kaikin tavoin hyvä järjestely,
sormet hämärän kirstulla
ja kolibrilla pesänsä mustien liljojen sydämessä.
(Teoksesta Kolibrilla pesänsä mustien liljojen sydämessä, ntamo 2009)
Olen nähnyt ruusut riisuttavan
Olen nähnyt ruusut riisuttavan; niiden kauneus ei ole alta /
samaa kuin päältä, //
niiden haaleammassa punaisessa on kuolevaisuutta /
ja ruusun kaksi puolta elää kahden ikuisuuden välissä //
koko ajan peläten kumpi pääsee voitolle, /
punaiset suonet täynnä liikkuvaa tai pysähtynyttä verta, //
ruusujen avautuminen on kuin taivaan; ne antavat uskomattoman /
kauneutensa ja sitten pysähtyvät.
(Teoksesta Yökiipijä, ntamo, 2007)
Valo paistaa avoimeen taloon, ikkunoihin ja oveen.
Se ei pelkää.
Päivää katsoessaan ihmettelee kuinka ääni on mahdollinen mutta
yön hiljaisuuskaan ei tule helposti.
Pimeyden (aivan kuten valonkin) eteen on taisteltava.
On sukellettava syvälle löytääkseen.
Ruumiin on sukellettava mutta sielussa näkee liikkeen,
yhtäjaksoisen siirtymisen valosta pimeyteen
ja takaisin,
onnen
ettei ole toisin.
(Teoksesta Kaukainen maa, Teos, 2011)
2
Tulee sokeita (Joh 9:39)
ja reittä peittää musta kangas,
sokeat saavat näkönsä ja näkevistä
osa sammuu, vaipuu, kuolee.
Tulee elämän pitkä ilta.
Se on kaikin tavoin hyvä järjestely,
sormet hämärän kirstulla
ja kolibrilla pesänsä mustien liljojen sydämessä.
(Teoksesta Kolibrilla pesänsä mustien liljojen sydämessä, ntamo 2009)
Olen nähnyt ruusut riisuttavan
Olen nähnyt ruusut riisuttavan; niiden kauneus ei ole alta /
samaa kuin päältä, //
niiden haaleammassa punaisessa on kuolevaisuutta /
ja ruusun kaksi puolta elää kahden ikuisuuden välissä //
koko ajan peläten kumpi pääsee voitolle, /
punaiset suonet täynnä liikkuvaa tai pysähtynyttä verta, //
ruusujen avautuminen on kuin taivaan; ne antavat uskomattoman /
kauneutensa ja sitten pysähtyvät.
(Teoksesta Yökiipijä, ntamo, 2007)
Lähteitä ja viittauksia