Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Ellilä, E. J.

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Exlibris Aboensis
N:o 51, 24.8.2005
Kirjailijan muu nimi
Ellilä, Eino Johannes
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
kansanrunokokoelmat
Elämäkertatietoa
E. J. Ellilä oli kirjallisuuden monitoimimies. Elämäntyönsä hän teki Porvoossa Werner Söderströmin palveluksessa kustannusvirkailijana, mutta hänet muistetaan ennen kaikkea suurena kirjan ystävänä, bibliofiilinä, jonka intohimona olivat kaikki kirjallisuuteen ja kirjaan liittyvät asiat. Hänen oma kirjakokoelmansa käsitti parhaimmillaan 32.000 nidettä, ja se oli suurimpia yksityisiä kirjakokoelmia Suomessa.

Kokoelmastaan hän lahjoitti 60-luvulla 20.000 nidettä Helsingin yliopiston kirjastolle ja 7.000 nidettä Yhdysvaltoihin Harvardin yliopiston kirjastolle. Vuonna 1977 E. J. Ellilä lahjoitti 85-vuotissyntymäpäivänsä aattona Lahden kaupunginkirjastolle 3.200 teosta. Tämä kokoelma on säilytetty Lahdessa erillisenä ns. Ellilä-kokoelmana. Samanaikaisesti Lahden kaupunginkirjasto osti E. J. Ellilältä hänen arvokkaan kirjallisuusaiheisen mitalikokoelmansa, johon kuuluu 140 mielenkiintoista mitalia.

E. J. Ellilä syntyi Sysmässä 10.6.1892. Nuoresta pitäen hänen kiinnostuksensa kohdistui kirjallisuuteen sekä nuorisoseura- ja kansanvalistustyöhön. Hän opiskeli Itä-Hämeen kansanopistossa, ja vuosisadan alun aatteellinen arvomaailma löi häneen lähtemättömän leimansa. Lahden kaupunginkirjastoon saatiin kirjalahjoituksen ohella E. J. Ellilän omien kirjeitten jäljennöksiä sekä hänen muilta saamiaan kirjeitä.

E. J. Ellilä kävi kirjeenvaihtoa oman aikansa kulttuuri-ihmisten kanssa. Mielenkiintoisen kirjeenvaihdon hän kävi jo aivan nuorena 1911-1914 tolstoilaisen Akseli Isohiiden kanssa. Kirjeissä käsitellään tuon ajan kiinnostavia moraalikysymyksiä, jotka koskivat väkivallasta kieltäytymistä, uskontoa ja seksuaalikysymyksiä. Lahden kaupunginkirjastossa nämä Akseli Isohiiden kirjeet ovat kopioita. Alkuperäiset kirjeet Ellilä lahjoitti muualle.

Lahden kaupunginkirjastoon saatu kirjalahjoitus ei ole mikään yhtenäinen kokonaisuus, vaan se koostuu hyvinkin monenlaisesta aineistosta. Kokoelmaan kuuluu teoksia, jotka käsittelevät kirjojen ja kirjallisuuden historiaa, kirjapainotaitoa ja exlibris-taidetta. Kokoelmassa on paljon teoksia, jotka liittyvät tavalla tai toisella Itä-Hämeeseen. Kansanopistoja käsittelevä kirjallisuus oli E. J. Ellilän sydäntä lähellä.

Kokoelmassa on kotimaisten kirjailijoiden teoksia ensipainoksina vuosisadan alun kansallisromantiikasta aina 60- ja 70 –lukujen radikalismiin.

Vuosisadan alun kirjailijoista, jotka ovat edustettuina melko harvinaisillakin teoksilla voidaan mainita esim. Eino Leino, Arvid Järnefelt, Aarni Kouta, Joel Lehtonen ja Ilmari Kianto.
Toisaalta taas E. J. Ellilän keräilykohteina olivat Hannu Salama, Timo K. Mukka, Paavo Rintala, Antti Hyry, Aulikki Oksanen, Tytti Parras, Lassi Sinkkonen, Arvo Salo ja Pirkko Saisio jne.
Monet kirjailijat lahjoittivat teoksiaan E. J. Ellilälle omistuskirjoituksilla varustettuna.

Kokoelmaan kuuluu monenlaista, harvinaistakin populaarikirjallisuutta, esim. Hilja Valtosen Nuoren opettajattaren varaventtiili yhdysvaltalaisen Raivaaja-kustantamon julkaisemana kauhunovellikokoelma Kuolleen silmät vuodelta 1926. Mika Waltari tuntuu muutenkin olleen E. J. Ellilän suosiossa.

Lahden kaupunginkirjaston Ellilä-kokoelmassa on monia merkillisiä ja hauskoja teoksia, vaikkapa matkaoppaita vuosisadan alusta tai Kim II Sungin teoksia tai 60-luvun pamfletteja, joita ei enää muuten ole kovin paljon kirjaston kokoelmissa.

Eino Johannes Ellilä oli itsekin tuottelias kirjailija, sillä hän kirjoitti kolmisenkymmentä teosta, esim. Sanainen arkku 1936, Suomalaisia kirjanomistajamerkkejä 1938, Elävä kirjain 1947, Tämä on minun exlibrikseni 1949, Kirjallisia salanimiä ja nimimerkkejä 1952, Kirjojen taika 1952, Piekkolan lähden 1961 ym. E. J. Ellilä sai kirjastoneuvoksen arvonimen vuonna 1953.

Teksti: Anja Salemaa. Eino Johannes Ellilä – Ilmiö -, 1992.
Lähteitä ja viittauksia
Sysmän Kirjakylä -lehti:

E.J. Ellilä, ”Seitsemää veljestä etsimässä” (1932), 12/25.6.2004, s. 12-15

E.J. Ellilä, Mitä minulle näkyy kirjoissani, osa 1, 13/15.11.2004, s. 16-18

E.J. Ellilä, Mitä minulle näkyy kirjoissani, osa 2, 14/23.6.2005, s. 14-16

Pauli Leimio, Ellilän vieraskirjan aarteita, 15/25.11.2005, s. 9-11

Mari Salmio ja Merja Kuoppamäki, Kirjojen taika – E.J. Ellilän kirjoille omistettu elämä, 16/22.06.2006, s. 14-18