Kramsu, Kaarlo
Kuvatiedoston lataaminen
Elämäkertatietoa
Kaarlo Kramsu
s. 22.12. 1855 Oulussa
k. 28.8. 1895 Kuopiossa
Kaarlo Kramsu oli 1870- ja 1880-luvuilla vaikuttanut lahjakas runoilija, jonka ura katkesi varhaiseen kuolemaan kahden runokokoelman jälkeen. Kramsu ehti kuitenkin lyhyen uransa aikana viitoittaa tietä runebergilaisesta kansallisromantiikasta kohti 1880-luvun realismia. Tunnelmaltaan synkkä lyriikka inspiroi sekä 1880-luvun realistikirjailijoita että varhaisia työläisrunoilijoita. Tunnetuimpia ja usein siteerattuja Kramsun tekstejä ovat nuijasotaa kuvailevat historialliset balladit ”Ilkka”, ”Santavuoren tappelu” sekä ”Jaakkima Berends”, jotka ovat vaikuttaneet myös suomalaisen kansallisen identiteetin rakentumiseen. Näissä runoissa Kramsu luo mielikuvaa suomalaisista jääräpäisenä, uhmakkaana ja sinnikkäänä kansana. Lyriikassaan Kramsu raivaa tilaa paitsi monimuotoisemmalle ihmiskuvaukselle myös etsii muotoa modernisoituvalle yhteiskunnalle ja sen uusille aatteille.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2905/
- - -
Nimimerkit: -o.-u.
Syntynyt
22.12.1855 Oulu
Kuollut
28.8.1895 Niuvanniemi, Kuopio
Koulutus
Kävi koulua Oulussa (Elementärläröverket i Uleåborg) 1864-1873, ylioppilas Porvoon lyseosta 1874. Opiskeli Helsingin yliopistossa historiaa, filosofiaa ja suomen kieltä.
Ammatti
Toimittajana Oulun Wiikko-Sanomissa 1878-80, päätoimittajana Oulun Lehdessä 1880-82 ja useissa eteläsuomalaisissa lehdissä.
s. 22.12. 1855 Oulussa
k. 28.8. 1895 Kuopiossa
Kaarlo Kramsu oli 1870- ja 1880-luvuilla vaikuttanut lahjakas runoilija, jonka ura katkesi varhaiseen kuolemaan kahden runokokoelman jälkeen. Kramsu ehti kuitenkin lyhyen uransa aikana viitoittaa tietä runebergilaisesta kansallisromantiikasta kohti 1880-luvun realismia. Tunnelmaltaan synkkä lyriikka inspiroi sekä 1880-luvun realistikirjailijoita että varhaisia työläisrunoilijoita. Tunnetuimpia ja usein siteerattuja Kramsun tekstejä ovat nuijasotaa kuvailevat historialliset balladit ”Ilkka”, ”Santavuoren tappelu” sekä ”Jaakkima Berends”, jotka ovat vaikuttaneet myös suomalaisen kansallisen identiteetin rakentumiseen. Näissä runoissa Kramsu luo mielikuvaa suomalaisista jääräpäisenä, uhmakkaana ja sinnikkäänä kansana. Lyriikassaan Kramsu raivaa tilaa paitsi monimuotoisemmalle ihmiskuvaukselle myös etsii muotoa modernisoituvalle yhteiskunnalle ja sen uusille aatteille.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2905/
- - -
Nimimerkit: -o.-u.
Syntynyt
22.12.1855 Oulu
Kuollut
28.8.1895 Niuvanniemi, Kuopio
Koulutus
Kävi koulua Oulussa (Elementärläröverket i Uleåborg) 1864-1873, ylioppilas Porvoon lyseosta 1874. Opiskeli Helsingin yliopistossa historiaa, filosofiaa ja suomen kieltä.
Ammatti
Toimittajana Oulun Wiikko-Sanomissa 1878-80, päätoimittajana Oulun Lehdessä 1880-82 ja useissa eteläsuomalaisissa lehdissä.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Kramsu on julkaissut runoja myös nimimerkillä -o.-u. (Joukahainen. Pohjalais-osakunnan toim. 9., Hki 1883) sekä suomentanut useita teoksia.
Tekstinäyte
ONNETON
Niin musta, niin synkkä yö syksyinen lie;
Mut synkempi vielä on eloni tie.
Voi yölläki tuikata tähtönen vielä,
Mut tähteä yhtään ei eloni tiellä.
Yön toivona tähtöset kirkkahat on:
Ne viittaavat valoon ja aurinkohon.
Mut toivot ne seuraa ei eloni myötä:
Niin musta, niin synkkä yö syksyinen lie;
Mut synkempi vielä on eloni tie.
Voi yölläki tuikata tähtönen vielä,
Mut tähteä yhtään ei eloni tiellä.
Yön toivona tähtöset kirkkahat on:
Ne viittaavat valoon ja aurinkohon.
Mut toivot ne seuraa ei eloni myötä:
Mä viettänyt ain' olen tähdetönt' yötä.
Voi, yöhöni, Luoja, yks tähtönen luo
Ja loistaa sen mieleeni kurjahan suo.
Sit' iloiten seuraisin eloni tiellä
Ja kuollessain siihen mä katsoisin vielä.
(Runoelmia I 1878)
Voi, yöhöni, Luoja, yks tähtönen luo
Ja loistaa sen mieleeni kurjahan suo.
Sit' iloiten seuraisin eloni tiellä
Ja kuollessain siihen mä katsoisin vielä.
(Runoelmia I 1878)
Lähteitä ja viittauksia
Niinistö, Maunu: Kaarlo Kramsu. SKS 1971