Carstens, Wilhelmina
Elämäkertatietoa
(Fredrika) Wilhelmina Carstens
s. 5.6. 1808 Naantalissa
k. 13.4. 1888 Helsingissä
Fredrika Wilhelmina Carstens on vakiinnuttanut paikkansa kirjallisuushistoriassa ensimmäisen Suomessa ilmestyneen romaanin kirjoittajana. Carstens oli tyypillinen aikansa naiskirjailija, joka oli maanviljelijätyön ohella kiinnostunut kirjoittamisesta ja maalaustaiteesta. Teoksellaan Murgrönan (1840, suom. Muratti) hän kuuluu suomalaista romaanilajia kehittäneisiin kirjailijoihin. Teos on kirjeromaani, joka kuvaa aikakauden romaaneille tyypilliseen tapaan perhe- ja seuraelämää. Rakkaus on romaanin keskeinen teema ja sitä käsitellään kahden sankarittaren kohtaloiden kautta. Kertomus tuo esiin aikakauden naisten elämän rajoitteet ja riippuvuuden miehistä kuitenkaan kyseenalaistamatta vallitsevaa asiaintilaa. Kertomuksessa on satiirin piirteitä ja sen ympäristökuvaus on yksityiskohtaista ja symbolista. Naiskirjailijan astuminen kirjallisuuden alueelle herätti romaanin ilmestyessä voimakkaita kielteisiä reaktioita. Kirjailijaa neuvottiin opiskelemaan ruotsin kielioppia, estetiikkaa sekä harjoittamaan loogista ajatteluaan, mikäli hän toivoi paluuta kirjailijana. Arvostelijan mukaan ”arvokkaan kirjallisen työn rakentaminen ei ollut aivan yhtä helppoa kuin sukan yhteen saumaaminen”. Tämä saattoi olla osasyynä siihen, että Carstens vaikeni romaanin julkaisun jälkeen miltei täysin kirjailijana. Ratkaisuun vaikutti epäilemättä myös kirjailijan köyhyys ja koventunut elämäntilanne seitsemän lapsen äitinä ja leskenä. Carstens julkaisi myöhemmin vain muutaman runon.
(Klassikkokirjasto)
- - -
Fredrika Wilhelmina Carstens julkaisi v. 1840 ensimmäisen Suomessa kirjoitetun romaanin nimeltä Murgrönan. Tiedot sen tekijästä ovat niukat: Wilhelmina oli syntynyt Hämeen läänin maaherran J.Fr. Sticheusln tyttärenä v. 1808, avioitunut upseerin kanssa, jäänyt myöhemmin leskeksi ja asui suuren osan elämästään kuuden lapsensa kanssa maatilallaan Loviisan lähellä. Maalaus ja kirjoittaminen tarjosivat pakopaikan ilmeisen huonosti viihtyvälle Wilhelminalle.
Murgrönan on mannermaisten esikuviensa tapaan kirjemuotoinen: parikymmenvuotias orpotyttö Mathilda tilittää kirjeissään ystävättärelleen Emilialle elämäänsä jalon vapaaherrattaren seuraneitinä. Kirjeissä esiintyy myös viaton, suloinen nuori Rosa, jonka maailma luhistuu rakastetun pettäessä hänet. Juoneltaan teos on hajanainen ja kaavamainen, sen kieli tunteellista ja huudahtelevaa. Nimenä esiintyvä muratti on keskeinen naisen elämän symboli, riippuvuuden vertauskuva. Mathildan ja Rosan kohtaloiden kautta Carstens käsittelee aikansa naisen elämän keskeisiä ongelmia: kaksinaismoraalia ja holhouksenalaisuutta.
Romaani sai ilmestyessään osakseen kovaakin kritiikkiä. Helsingfors Morgonbladin arvostelussa kirjailijatarta kehotettiin ottamaan tunteja ruotsin kieliopissa ja tyyliharjoituksissa, logiikassa ja estetiikassa. Myös yksityiselämään teoksen julkaiseminen toi vaikeuksia. Kirjailijaa nimitettiin kotiseudullaan pitkään vain Muratiksi ja epäiltiin miehensä myrkyttämisestä, mistä syytöksistä lääkärintodistus hänet sentään virallisesti vapautti. Fredrika Wilhelmina Carstens kuoli v. 1888.
Lähteet:
Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Helsinki 1896.
Mazzarella, Merete: Från Fredrika Runeberg till Märta Tikkanen. Frihet och beroende i finlandssvenska kvinnolitteratur. Helsingfors 1985.
"Sain roolin johon en mahdu". Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toim. Maria-Liisa Nevala. Helsinki 1989.
Stenvall, Asa: Den frivilligt ödmjuka kvinnan. En bok om Fredrika Runebergs verklighet och diktning. Stockholm 1979.
Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.
s. 5.6. 1808 Naantalissa
k. 13.4. 1888 Helsingissä
Fredrika Wilhelmina Carstens on vakiinnuttanut paikkansa kirjallisuushistoriassa ensimmäisen Suomessa ilmestyneen romaanin kirjoittajana. Carstens oli tyypillinen aikansa naiskirjailija, joka oli maanviljelijätyön ohella kiinnostunut kirjoittamisesta ja maalaustaiteesta. Teoksellaan Murgrönan (1840, suom. Muratti) hän kuuluu suomalaista romaanilajia kehittäneisiin kirjailijoihin. Teos on kirjeromaani, joka kuvaa aikakauden romaaneille tyypilliseen tapaan perhe- ja seuraelämää. Rakkaus on romaanin keskeinen teema ja sitä käsitellään kahden sankarittaren kohtaloiden kautta. Kertomus tuo esiin aikakauden naisten elämän rajoitteet ja riippuvuuden miehistä kuitenkaan kyseenalaistamatta vallitsevaa asiaintilaa. Kertomuksessa on satiirin piirteitä ja sen ympäristökuvaus on yksityiskohtaista ja symbolista. Naiskirjailijan astuminen kirjallisuuden alueelle herätti romaanin ilmestyessä voimakkaita kielteisiä reaktioita. Kirjailijaa neuvottiin opiskelemaan ruotsin kielioppia, estetiikkaa sekä harjoittamaan loogista ajatteluaan, mikäli hän toivoi paluuta kirjailijana. Arvostelijan mukaan ”arvokkaan kirjallisen työn rakentaminen ei ollut aivan yhtä helppoa kuin sukan yhteen saumaaminen”. Tämä saattoi olla osasyynä siihen, että Carstens vaikeni romaanin julkaisun jälkeen miltei täysin kirjailijana. Ratkaisuun vaikutti epäilemättä myös kirjailijan köyhyys ja koventunut elämäntilanne seitsemän lapsen äitinä ja leskenä. Carstens julkaisi myöhemmin vain muutaman runon.
(Klassikkokirjasto)
- - -
Fredrika Wilhelmina Carstens julkaisi v. 1840 ensimmäisen Suomessa kirjoitetun romaanin nimeltä Murgrönan. Tiedot sen tekijästä ovat niukat: Wilhelmina oli syntynyt Hämeen läänin maaherran J.Fr. Sticheusln tyttärenä v. 1808, avioitunut upseerin kanssa, jäänyt myöhemmin leskeksi ja asui suuren osan elämästään kuuden lapsensa kanssa maatilallaan Loviisan lähellä. Maalaus ja kirjoittaminen tarjosivat pakopaikan ilmeisen huonosti viihtyvälle Wilhelminalle.
Murgrönan on mannermaisten esikuviensa tapaan kirjemuotoinen: parikymmenvuotias orpotyttö Mathilda tilittää kirjeissään ystävättärelleen Emilialle elämäänsä jalon vapaaherrattaren seuraneitinä. Kirjeissä esiintyy myös viaton, suloinen nuori Rosa, jonka maailma luhistuu rakastetun pettäessä hänet. Juoneltaan teos on hajanainen ja kaavamainen, sen kieli tunteellista ja huudahtelevaa. Nimenä esiintyvä muratti on keskeinen naisen elämän symboli, riippuvuuden vertauskuva. Mathildan ja Rosan kohtaloiden kautta Carstens käsittelee aikansa naisen elämän keskeisiä ongelmia: kaksinaismoraalia ja holhouksenalaisuutta.
Romaani sai ilmestyessään osakseen kovaakin kritiikkiä. Helsingfors Morgonbladin arvostelussa kirjailijatarta kehotettiin ottamaan tunteja ruotsin kieliopissa ja tyyliharjoituksissa, logiikassa ja estetiikassa. Myös yksityiselämään teoksen julkaiseminen toi vaikeuksia. Kirjailijaa nimitettiin kotiseudullaan pitkään vain Muratiksi ja epäiltiin miehensä myrkyttämisestä, mistä syytöksistä lääkärintodistus hänet sentään virallisesti vapautti. Fredrika Wilhelmina Carstens kuoli v. 1888.
Lähteet:
Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Helsinki 1896.
Mazzarella, Merete: Från Fredrika Runeberg till Märta Tikkanen. Frihet och beroende i finlandssvenska kvinnolitteratur. Helsingfors 1985.
"Sain roolin johon en mahdu". Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toim. Maria-Liisa Nevala. Helsinki 1989.
Stenvall, Asa: Den frivilligt ödmjuka kvinnan. En bok om Fredrika Runebergs verklighet och diktning. Stockholm 1979.
Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.
Videot