Aikio-Arianaick, Inger-Mari

Inger-Mari Aikio-Arianaick (s.1961 Utsjoki) on saamelainen kirjailija, elokuvantekijä ja toimittaja. Aikio-Arianaick on työskennellyt toimittajana, kuvaajana ja kielenhuoltajana Sámi Áigi –lehdelle. Lisäksi hän on tehnyt käännöstöitä, kielentarkistusta, opettanut saamea ja toimittanut Mánáid Bláđđi –lastenlehteä. Esikoisrunoteos Gollebiekkat almmi dievva julkaistiin 1989. Hänen runojaan on julkaistu myös mm. palapelien laatikoissa, taiteilijakalenterissa, monissa oppikirjoissa. Máimmis dása (2001) oli ehdolla Pohjoismaiden ja Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

”Ensimmäinen runokirjani oli symbolistinen, tajunnanvirtaa, sanoilla leikkimistä. Sitten hylkäsin pitsit ja koristelut ja siirryin paukuttelemaan sanojani melko suoraan. Luonto on vahvasti läsnä läpi tuotantoni. Pohdin paljon nuoren naisen kasvua aikuiseksi naiseksi, ironiaa, myöskään itseironiaa unohtamatta. Saamelaisuutta en runoissani alleviivaa, se tuoksuu koko ajan taustalla, välillä vienosti, välillä voimakkaasti. Ihmiset kysyvät toisinaan, miten uskallan kirjoittaa asioista niin suoraan, enkö pelkää paljastavani liikaa itsestani, mutta en pelkää; enhän ole enää sama ihminen kuin kirjoittaessani. Olen kulkenut jo eteenpäin.” (Kirje 14.3.2002)

Lukukeskus

---

Ensimmäinen muistikuvani runoilija-Imasta on 10-vuotiaana "signeeraamani" runo, jonka alla lukee Ima -71. Runoilijan tielläni minua on eniten auttanut Nils-Aslak Valkeapää, jolle lähetin myös ensimmäisen käsikirjoitukseni, ja sain kannustavaa palautetta. Ensimmäinen runokirjani oli symbolistinen, tajunnanvirtaa, sanoilla leikkimistä. Sitten hylkäsin pitsit ja koristelut ja siirryin paukuttelemaan sanojani melko suoraan. Luonto on vahvasti läsnä läpi tuotantoni. Pohdin paljon nuoren naisen kasvua aikuiseksi naiseksi, ironiaa, myöskään itseironiaa unohtamatta. Saamelaisuutta en runoissani alleviivaa, se tuoksuu koko ajan taustalla, välillä vienosti, välillä voimakkaasti. Ihmiset kysyvät toisinaan, miten uskallan kirjoittaa asioista niin suoraan, enkö pelkää paljastavani liikaa itsestani, mutta en pelkää; enhän ole enää sama ihminen kuin kirjoittaessani. Olen kulkenut jo eteenpäin." (Kirje 14.3.2002)

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Runokokoelmat
Gollibiekkat almmi dievva (Taivas täynnä kultaisia tuulia), DAT 1989
Jiehki vuolde ruonas gidda (Ikijään alla viheriöivä kevät), DAT 1993
Silkeguobbara lákca, (Silkkitatin kermaa), DAT 1993
Máilmmis dása, (Maailmalta tähän), DAT 2001

Maailmalta tähän, kuv. I-M Aikio & al. Kustannus-Puntsi 2006

No beginning, no end. The Sámi speak up (1998)
Cafe Boddu. Essaycoakkaldat 3 (1998)
Ei alkua, ei loppua. Saamelaisten puheenvuoro (1999)
Hirvonen. Saamelaisnaisen tie kirjailijaksi (1999)
Hirvonen. Sameeatnama nissona balggis girjecallin (1999)
Pohjoiset identiteetit 1 (1999) (Etnostressistä sillanrakennukseen)
Female voices of the North 2 (2006)
Hirvonen. Voices from Sapmi (2008)

Tekstinäyte

"Kirjoittaessani/oion mielen sotkeutuneita naruja/pyyhin sielun pölyjä.// Kirjoittaessani/siivilöin verestä hyytymiä/lakaisen sydämen roskia.// puhtaaksi, puhtaaksi./Avoimeksi uusille pyryille."

(Ei alkua, ei loppua 1999)

rakkaudesta kasvoi vaara vaarasta tunturi

tunturista vuori

kolmen kuukauden kuluttua vuori laskeutuu laaksoksi

uusi harju
on syntynyt

(Teoksesta Maailmalta tähän, Kustannus-Puntsi 2006)

Lähteitä ja viittauksia

Lue kirjailijasta lisää Vuokko Hirvosen väitöskirjasta Saamenmaan ääniä, saamelaisnaisen tie kirjailijaksi (1999). Väitöskirja on ilmestynyt myös saameksi:
Sameeatnama jienat (1999) ja englanniksi: Voices fron Sapmi (2008)