Tontti, Jarkko

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Irmeli Jung 2005

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Nimi

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

esseekokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

Vaikeinta on aloittaminen, sanalle ryhtyminen. Tekosyitä löytyy, yllättäviä ja outoja, mutta paljon. Siivoaminen ja tiskaaminenkin kelpaa, myös sarjakuvakokoelman järjestäminen. Sinne sun tänne lipuvan mieleni kurissa pitämiseksi käskytän itseäni julmasti. Runo päivässä tai sivu proosaa. Suuri osa paljastuu myöhemmin moskaksi, mutta sen seasta löytyy myös eteenpäin muokattavaksi kelpaavaa.
Hankin itselleni erillisen työhuoneen (vaikka kotonakin voi hyvin kirjoittaa), jotta saisin turvapaikan maailmallisilta kiusauksilta, etenkin internetin seireenilaululta. Työhuoneen pitää olla kolkko ja ruma, epämukava.
Jääräpää olen, en luovuta. Kerran aloitetun teen loppuun. Maailma on lahjakkuutta täynnä, mutta monilta puuttuu sitkeys ja sen mukana kaikki.

Elämäkertatietoa

Jarkko Tontti (s. 1971) on kirjailija ja runoilija. Hän on syntynyt Tampereella ja asuu Helsingissä.

Tontti on on opiskellut oikeustiedettä, kirjallisuutta ja filosofiaa Helsingissä, Edinburghissa, Brysselissä ja Berliinissä. Hän on työskennellyt juristina muun muassa eduskunnassa, oikeusministeriössä, Espoon käräjäoikeudessa ja opettajana Helsingin yliopistossa. Lisäksi hän on toiminut eri ihmisoikeusjärjestöissä. Tontti toimi kirjailijoiden sananvapausjärjestön Suomen PENin varapuheenjohtajana vuosina 2009-2011 ja puheenjohtajana vuosina 2011-2014. Tällä hetkellä hän on PEN Internationalin hallituksen johtoryhmän jäsen sekä ulkoasiainministeriön ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan jäsen. Tontin runoja on käännetty saksaksi, englanniksi, ranskaksi, italiaksi, puolaksi, sloveniaksi, viroksi, japaniksi, portugaliksi, kreikaksi ja venäjäksi. Runoteosten ja romaanien lisäksi hän on julkaissut esseitä ja kirjallisuuskritiikkiä.

Esikoisrunokokoelmasta Vuosikirja Tontille myönnettiin Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinto vuonna 2006. Teos oli myös ehdolla Helsingin Sanomain esikoiskirjapalkinnon saajaksi. Tontin ensimmäinen romaani, Luokkakokous, ilmestyi vuonna 2007, toinen runokokoelma Jacasser vuonna 2009 ja toinen romaani Sali vuonna 2011. Tontin uusin teos on romaani Lento (2013). Tontti on kirjoittanut myös fantasiaromaanin Vedeeran taru (2012), joka voitti valtakunnallisen Lasten Luku-Varkaus -palkinnon vuonna 2013.

Lukukeskus

---

Vanhemmat:
talouspäällikkö Pertti Tontti (1936–2002) ja hammaslääkäri Terttu Tontti (s. 1941)

Opinnot:
Oikeustieteen, filosofian ja kirjallisuuden opintoja Helsingissä, Edinburghissa, Brysselissä ja Berliinissä. Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulu 2002–2004.

Muut toimet:
Ennen olin lakimies, joka harrasti kirjallisuutta ja filosofiaa. Nykyään olen päätoiminen kirjailija, joka harrastaa ihmisoikeus- ja tekijänoikeusjuridiikkaa. Toimin kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PENin varapuheenjohtajana vuosina 2009–2011 ja puheenjohtajana vuosina 2011–2014. Nykyään olen PENin kansainvälisen kattojärjestön PEN Internationalin hallituksen johtoryhmän (Executive Board) jäsen. Olen myös ulkoasiainministeriön ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan jäsen sekä ollut opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeustoimikunnassa Kirjailijaliiton edustajana.

Palkinnot ja ehdokkuudet
Valtakunnallinen Lasten LukuVarkaus -kirjallisuuspalkinto 2013 teoksesta Vedeeran taru.
Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintofinalisti 2006 teoksella Vuosikirja.
Kalevi Jäntin palkinto teoksesta Vuosikirja 2006.
Kunniamaininta Lahden runomaratonin Unelmat ja naamiot –runokilpailussa 2003.


Makuasioita:

Unohtumattomat ja vaikuttaneet taide-elämykset:
Luen, katson ja kuuntelen kuin hyeena: varkaus mielessä. Seuraan myös kehnoa kulttuuria. Epäonnistuneista teoksista oppii paljon siitä, miten ei kannata tehdä.

Mieluisa paikka:
Suomen kaunein paikka on Tammerkosken rannat Tampereella. Helsingin kauneimmat jugend-korttelit jäävät siitä hivenen jälkeen, mutta vain aavistuksen. Maailmalla viihdyn suurissa kaupungeissa.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Tekijä
Vuosikirja. Runoja (2006)
Luokkakokous. Romaani (2007)
Jacasser. Runoja (2009)
Koti, uskonto ja isänmaa. Esseitä. (2011)
Sali. Romaani (2011)
Vedeeran taru. Fantasiaromaani (2012)
Lento. Romaani (2013)

Muu tekijä, esim. toimittaja
Miehen rakkaus. Novelleja. Toim. yhdessä Armas Alvarin kanssa (2008)

Esseitä ja artikkeleita:

Tuoretta runoa sadan vuoden takaa : Kavafiksen kokoelmasta Barbaarit tulevat tänään. Tuli & Savu 3/2005 (myös Kirjaamo-blogissa)
Runoilija kansallisfilosofin kourissa. Niin & Näin 4/2005 (myös Kirjaamo-blogissa)
"Raivokkaasti läheltä, oman rytmini mukaan" : Aila Meriluodon Kootuista runoista. Tuli & Savu 2/2004
Runous ja narratiivisuus : Paavo Haavikon Kaksikymmentä ja yksi. Helsingin Poetiikkakonferenssissa 22.8.2006 (myös Kirjaamo-blogissa)
Lisäpotkua shakespearisaatioon (kolumni Vihreän Langan numerossa 43/2006)
Ajan poetiikkaa. Teoksessa Poetiikkaa : seitsemän esseetä runouskäsityksistä, Savukeidas 2007

Väitöskirja: Right and Prejudice : Prolegomena to a Hermeneutical Philosophy of Law (Ashgate 2004)

Mukana Runoa! -äänikirjassa, Otava 2008

Tekstinäyte

Seitsemän on numeroista kiihottavin. Jacasser voi viettää tunteja sen äärellä tutkaillen eri mahdollisuuksia piirtää seitsemän, kuin muistelisi rakastetun huulien ryppyjä. Poikkiviivalla vai ilman? Mihin kulmaan alaspäin sojottavan pölkyn piirtäisi? Kuinka pitkä yläviiva, voiko sen vetää oikeudenmukaisesti vai onko tyydyttävä hallinnolliseen tarkoituksenmukaisuuteen? Elämä on täynnä valintoja, seitsemän piirtäminen varsinkin. Seitsemän, kuin kuuntelisi aikaa, lausuisi saksaa väärin, Zeit, Zeit, seitsemän, kuuletko, seitsemän, sen täytyy olla enemmän kuin numero. Ehkä seitsemän on aakkosista unohdettu kirjain, vain väitöskirjansa kesken jättäneiden matemaatikoiden, alkoholisoituneiden taloustieteilijöiden ja huolimattomien kirjanpitäjien havaittavissa sellaisena kuin se oikeasti on.

Runo ilmestynyt Tuli & Savu -lehden numerossa 4/2006.

Lähteitä ja viittauksia

Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.

Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara. BTJ Kustannus, 2008
Videot

Elävän arkiston upotuskoodi