Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Peltomaa, Martti

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Karisto
On sama kuin
Kirjailijan muu nimi
Aslak Aapa
Jysky
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Koulutus tai tutkinto
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
tietokirjat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
tietokirjat
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Kirjailijan omat sanat
Suosikkikirjailijani on Pentti Haanpää, erityisesti hänen novellinsa. Uudemmista Hannu Raittilan kirjat. Suosikkielokuva: John Fordin "Etsijät". Elämässä tärkeintä lapsenlapset.
Elämäkertatietoa
Martti Peltomaa on Ivalossa asuva, Jalasjärvellä 18.02.1948 syntynyt eräkirjailija. Hän työskenteli ennen eläkkeelle jäämistään rajavartijana. Peltomaa on palkittu kahdeksan kertaa Otavan eränkävijä-antologioissa olevissa erätarinoistaan. Harrastukset ovat eränkäynti, paikallishistoria ja kirjallisuus.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Ukko-media -kustantajalle 3 kirjasta: "Lappi legendat" -sarjaan: Raja-Jooseppi, legendan synty, "Petronella", "Sodan piikkilangat", selvitys Inarista olleista saksalaisten vankileireistä. Erätarinoita Kariston erämaailma antologiassa. Nimimerkillä Aslak Aapa kirja "Lapissa kuolleetkin puhuvat" Kustannus Amanita, Kustannus sopimus tehty 2009, ilmesynee 2010.

Muuta tuotantoa:

• Ase & erä 2003/1. Karprint, s. 48-49. Riekonpyytäjän paratiisi : helmi- ja maaliskuu parasta aikaa / Martti Peltomaa.
• Ase & erä 2003/2. Karprint, s. 48-53. Seppo Saraspää teki haaveistaan totta : korpikirjailijan koti Nanguvuonolla / Martti Peltomaa.
• Ase & erä 2003/3. Karprint, s. 12-17. Hammastunturin erämaa vapaille vaeltajille / kuvat ja teksti Martti Peltomaa.
• Ase & erä 2002/7. Karprint, s. 41-43. Erämaan erakolla oli outoja kotieläimiä : Aulis Nuotio asui Muorravaarakkajoella / Martti Peltomaa.
• Erämaailma. Karisto, 2000-2001, s. 183-197. Millenium Muotkatunturissa / Martti Peltomaa.
• Erämaailman parhaat : kalastus. Karisto, 2010, s. 103-117. Koski kuivalla maalla / Martti Peltomaa.
• Eränkävijä. Otava, 2001, ss. 30-38. Vieras rajan takaa / Martti Peltomaa. (Ensimmäinen palkinto Eränkävijän kirjoituskilpailun metsästysaiheisessa sarjassa).
• Eränkävijä. Otava, 2000, s. 100-107. Muulihirvi ja yksikätinen poliisi / Martti Peltomaa. (Kolmas palkinto Eränkävijän kirjoituskilpailun metsästysaiheisessa sarjassa).
• Eränkävijä 2008-2009. Toim. Mauri Soikkanen ja Jussi Soikkanen. Otava, 2008.
• Lapillinen 2002/2. Lapin kirjallisuusseura, s. 10-11. Partiokertomus / Martti Peltomaa.
• Lapin kullankaivaja 2005/3, s. 10-14. Seitauhri vai kauppiaan aarrekätkö? Nanguniemen hopea-aarre löytyi sataman kupeesta / Martti Peltomaa.
• Lapin kullankaivaja 2007:1, s. 24-25. Itäkairastakin etsittiin kultaa. Salainen raportti koskien kullanetsintöjä Saariselän alueella Suomen Lapissa / Martti Peltomaa.
• Lapin kullankaivaja 2008/2, s. 21-23. Ilmavoimat susijahdissa. Talvisotaa hukkia vastaan Inarissa / Martti Peltomaa.
• Lapin kullankaivaja 2008/3, s. 16-17. Oliko pohjolan peura tunturipeura vai metsäpeura? / Martti Peltomaa.
• Lapin kullankaivaja 2009/4, s. 14-17. Heikki Huhti, helmenpyytäjä ja erämies / Martti Peltomaa.
• Pohjoiskaira 21.01.1991, s. 12-13. Rajavartiosto jättää Anterin. Vartioasema UK-puiston sydämessä tyhjenee. Korpivartioiden aika jää historiaan / Peltomaa, Martti.
• Ylä-Lappi [Inarin ja Utsjoen kotiseutulehti] 05.12.1996, s. 6-7. Inarin kunta on 120-vuotias : "Hetken asiaa tutkittuaan päätti seurakunnan miehet, että kuntahallitus asetetaan" / Peltomaa, Martti.
• Ylä-Lappi [Inarin ja Utsjoen kotiseutulehti] 16.06.1997, s. 6-7. Vankileirien saaristo : saksalaiset hakkasivat estoitta Inarin ikimetsiä / Peltomaa, Martti.
Tekstinäyte
Sen jälkeen hän sammutti nuotion tarkasti, purki leirin ja heitteli ruodepuut ja keitistangon jängälle vaivaiskoivikon sekaan. Rinkkansa hän asetteli pystyyn petäjän runkoa vasten, se jäi tuuhean latvuksen suojaan. Hän käveli ilman kantamusta, vain kiikari kaulallaan vastamaata pitkän matkaa. Vaaran mäntyinen rinne muuttui ylhäällä hyvin harvapuustoiseksi, laella ei kasvanut paljon mitään. Sieltä näki hyvin järvelle, kymmenien kilometrien päähän. Hän kyyristyi ison lohkareen varjoon kuullessaan lentokoneen äänen. Se lensi varsin matalalla ja järveltä päin hänen ylitseen ja vaaran yli koilliseen. Hän epäili sen nähneen ajelehtivan veneensä.

Parin tunnin päästä Flinkman näki etelästä tulevan nopean veneen leikkaavan tyyntyneen järven pintaa. Lännen puoleisten saarten suojasta tuli toinen sen vierelle, sen perässä hinauksessa oli hänen veneensä. Kumpikin vene pysähtyi joksikin aikaa, ne heiluivat peräaalloissaan aivan toistensa kyljissä. Iltapäivän hän katseli, kun veneet naarasivat järveä Lehtisaarten ympärillä. Flinkman palasi alas, kun uudelleen virinnyt tuuli rupesi työntämään vaaran lakea laahaavaa Jäämeren kylmää sadetta.

Aihkipetäjän alla yöpymispaikassaan kuunteli Flinkman matkaradiosta alueradion uutiset. Niissä kerrottiin urheilukalastajan etsinnöistä Inarijärvellä. Etsinnöissä ollut poliisimies kertoi veneen löytyneen hyväkuntoisena, myös hänen leiripaikkansa oli löytynyt. Hän arveli Flinkmanin horjahtaneen järveen potkurin sokkaa vaihtaessaan. Ruumista ei koko päivän kestäneistä naarauksista huolimatta ollut löydetty.
- Arvioidulla onnettomuuspaikalla on vettä yli 60 metriä.
Flinkman tuli tyytyväiseksi, kun hän kuuli häntä mainittavan tottuneeksi vesilläliikkujaksi.
Hän otti kompassiinsa suunnan itäkoilliseen ja punnersi rinkan selkäänsä. Taakka ulottui korkealle pään yläpuolelle.

Hirvikameli ja muita erätarinoita. Ison karhun eräkirjat. Martti peltomaa ja kustannusosakeyhtiö Otava 2008.