Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Hellén, Immi

Kuvatiedoston lataaminen
Kirjailijan muu nimi
Hellén, Ingeborg
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Nimi
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Muut teokset
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Muut teokset (kääntäjänä)
Nimi
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Elämäkertatietoa
Immi Hellén (1861–1937) on ensimmäisiä suomeksi kirjoittavia lastenrunoilijoita. Jyväskylän seminaarin opiskelijana hän omaksui ajan ihanteelliset suomalaisuus-, raittius- ja kansanvalistusaatteet. Hellén oli opettaja, kirjailija ja toimittaja, ja hän teki opintomatkoja useisiin maihin.

Immi Hellén edustaa Sakari Topeliuksen, J. V. Snellmanin ja Uno Cygnaeuksen linjaa ja kasvatuskäsityksiä. Hän arvosti lastenkirjallisuutta mielikuvituksen, ajattelun ja vastuullisuuden kehittäjänä, ja lukemisella oli hänestä tärkeä kristillis-siveellinen tehtävä.

Hellén lienee kirjoittanut toistatuhatta runoa. Niistä on koottu kirjoja, mutta moni runo ilmestyi alkuun lastenlehdissä, jotka välittivät hyviä elämänarvoja ja herättivät kiinnostusta lukemiseen. Hellén osallistui lehtityöhön myös toimittajana.

Runoissaan Hellén kirjoittaa kodista, koulusta, luonnosta ja uskonnollis-isänmaallisesta aihepiiristä. Monet runot tunnetaan lauluina, kuten esimerkiksi ”Kellot kaikuu”, joka syntyi Jyväskylän kirkonkelloja kuunnellessa. Muita ovat ”Paimenpoika” (Jäi toiset aamulla nukkumaan), ”Joulukirkkoon” (Kello löi jo viisi), ”Enkeli ohjaa” (Maan korvessa kulkevi) ja ”Olen pieni” (Mä olen niin pienoinen).

Immi Hellénin muu kaunokirjallinen tuotanto on vähäisempää. Siihen kuuluvat lapsille ja nuorille tarkoitetut romaanit Aune ja Eeva Aarnio ja raamattuaiheinen näytelmä Lumottu maa, joka esitettiin Kansallisteatterissa.

Immi Hellén Seura ry perustettiin Jämsään 2007, ja Kuorevedellä on järjestetty kirjailijan nimeä kantavia lastenrunojen kirjoituskilpailuja, joiden sadosta on toimitettu valikoiden runoteoksia, viimeisin Tuulihattu. Anna-Liisa Alanko kirjoittaa Hellénistä väitöskirjassaan ja teoksessaan Kotiveräjällä – Immi Hellén ja kansalliset kasvatusaatteet.

Katriina Kajannes

_______________________________

Immi Hellen syntyi Kuoreveden kanttorin tyttärenä v. 1861. Valmistuttuaan Jyväskylän seminaarista hän toimi opettajana eläkeikään asti. Ensimmäiset lastenrunonsa Immi Hellen kirjoitti opiskeluaikanaan 1880-luvulla. Vuonna 1898 ilmestyi Immi Hellenin ensimmäinen runokokoelma Lasten runoja, laajempi kokoelma Lasten runokirja ilmestyi v. 1930. Kaikkiaan Immi Hellen kirjoitti kaksi-kolmetuhatta lastenrunoa, joista suurin osa ilmestyi eri lastenlehdissä, etenkin Valistuksen lastenlehdessä ja Koitossa. Vaikka osa tuotannosta onkin jo vanhentunutta, monet leikilliset eläin- ja lapsiaiheiset runot ovat edelleenkin hyvin pidettyjä.

Immi Hellenin ensimmäinen romaani, joka oli nuorisolle tarkoitettu Aune, ilmestyi v. 1896. Tämä ensimmäinen suomenkielinen tyttökirja on tarina parantumattomasti sairaasta rikkaasta tytöstä ja hänen ystävyydestään köyhän sanomalehtipojan kanssa. Kirjaa arvosteltiin aikanaan liian fantastisesta loppuratkaisusta. Toinen nuortenkirja Eeva Aarnio ilmestyi v. 1901. Myös se on hyvin ihanteellinen ja melodramaattinen. Kirjailija kuoli Helsingissä v. 1937 oltuaan elämänsä viimeisen vuosikymmenen valistuksen lastenlehden päätoimittajana.

Lähteet:
Lappalainen, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. Helsinki 1976.
Mäenpää, Jorma: Sata vuotta sadun ja seikkailun mailla. Helsinki 1958.
Nuortenkirja Suomessa ennen ja nyt. Toim. Irja Lappalainen. Porvoo 1966.
Pöydänkulma ja maailma. Naiskirjallisuus tutkimuskohteena. Teoriaa, käytäntöä, lähteitä. Toim. Irmeli Niemi. Turku 1988.
"Sain roolin johon en mahdu". Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toim. Maria-Liisa Nevala. Helsinki 1989.

Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.


kansakoulunopettaja (Jyväskylän seminaari 1884)
Valistuksen lastenlehden toimittaja 1827-37
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Aune 1896, Otava
Lastenrunoja 1 Kodin ja koulun varalle 1898, WSOY
Eeva Aarnio 1901, WSOY
Lasten runokirja 1930, Valistus
Runoja 1951, Valistus
Tekstinäyte
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Hänt´ ihana enkeli kotihin vie.
Niin pitkä on matka, ei kotia näy,
vaan ihana enkeli vieressä käy.

On pimeä korpi ja kivinen tie,
ja usein se käytävä liukaskin lie.
Oi pianhan lapsonen langeta vois,
jos käsi ei enkelin kädessä ois.

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Hänt´ ihana enkeli kotihin vie.
Oi laps´ ethän konsanaan vetää sa vois
sun kättäsi enkelin kädestä pois.

Runosta Enkeli ohjaa
Lähteitä ja viittauksia
Koski, Mervi: Kotimaisia lastenlyyrikoita. BTJ, 2003.
Kotimaisia nuotenkirjaklassikoita 1. Toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu Oy. 2000