Wallin, Kristiina

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuvaaja: Marjaana Malkamäki

 
 
Nimi
Wallin, Kristiina
Kirjailijan muu nimi
Wallin, Kristiina Marianne
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Koulutus tai tutkinto
Ammatti
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Kirjailijan omat sanat
Olen Kristiina Wallin, runoilija ja radiodraaman kirjoittaja. Runoissani käsittelen mm. kommunikaation, normeihin sopeutumattomuuden, surun, kaipauksen sekä kohtaamisen ja kohtaamattomuuden tematiikkaa. Kokoelmani ovat olleet ehdolla Tanssiva Karhu -runopalkinnon ja Runeberg-palkinnon saajaksi sekä kahdesti Einari Vuorela -palkintoehdokkaana.

Olen tehnyt useita poikkitaiteellisia projekteja muiden alojen taiteilijoiden kanssa ja etsinyt erityisesti runon ja äänen sekä runon ja visuaalisen ilmaisun kohtaamispintoja. Runoni kulkee eri taidemuotojen välillä myös silloin, kun teen taiteilijakirjoja. Niitä on nähtävillä Helsingissä Rikhardinkadun kirjaston taiteilijakirjakokoelmassa.

Minulle on tärkeää kirjoittaa tinkimättömästi kielen ja merkityksen rakenteita ja niiden murtumista tunnustellen. Kirjoittamisessani on mukana aina myös ei-tietämisen elementti, avoimuus sille, mikä on vasta esikielellinen tai alitajuinen aavistus.


On välttämätöntä: eksyä ja hämmentyä. Runo on lyhin matka kirjoittajan ja lukijan tiedostamattoman välillä.
Elämäkertatietoa
Kristiina Wallin (s. 1971) on tamperelainen runoilija, kirjansitoja ja sanataideopettaja. Hän on opiskellut kirjallisuutta ja työskennellyt äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana, sittemmin sanataideopettajana. Hänellä on taidekirjansitojan koulutus, ja hän myös opettaa kirjansitomista. Wallin on tehnyt taiteilijakirjoja sekä runoihinsa pohjautuvia installaatioita. Kengitetyn eläimen jäljet (2005) on hänen esikoisrunokokoelmansa. Kristiina Wallinin runoja on julkaistu myös eri antologioissa.

Lukukeskus

"Kirjoittaessa voi unohtaa itsensä: minä en kirjoita, vaan jokin minussa kirjoittaa."


---

- Runoissa alitajunta, sanat ja kuvat ovat yksi ja sama kokemisen väline, jonka outo logiikka ei tahdo taipua arjen muottiin. Wallinin runokieli on visuaalista. Kehollisuus ja fyysisyys kietoutuu säkeisiin. (Juha Siro Kengitetyn eläimen jäljet -teoksesta, Aamulehti 6.5.2005)

synt. 14.9.1971 Kankaanpäässä
asuu Ylöjärvellä
naimisissa
opinnot: FM (kotimainen kirjallisuus, Jyväskylän yliopisto), kirjansitojan ammattitutkinto (Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos)
ammatti: runoilija
sivutoimet: sanataideopettaja, kirjansitoja
palkinnot: Tanssiva karhu -ehdokkuus v. 2005
Runeberg-palkintoehdokas kokoelmalla Murtuneista luista (2007)
Einari Vuorela -palkintoehdokas kokoelmalla Murtuneista luista (2007)
Einari Vuorela -palkintoehdokas kokoelmalla Valon paino (2016)
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto kokoelmasta Valon paino (2016)
harrastukset: "Yhä uudelleen lumoudun elokuvista, musiikista, tanssista, kuvataiteesta, äänistä, puistoista, kaupungeista ja kulkemisesta vailla päämäärää."

Kristiina Wallinin esikoinen Kengitetyn eläimen jäljet ilmestyi 2005 ja hänen toinen runokokoelmansa Murtuneista luista v. 2007. Kummassakin teoksessa on samoja teemoja: tytön ja naisen identiteetin etsintää ja naisen eri rooleihin kasvamista ja kasvattamista. Kummassakin kokoelmassa on nähty myös sivullisuuden, vierauden ja yhteisöön kuulumattomuuden, ulkopuolisuuden teemoja. Molemmat kokoelmat ovat saaneet hyvän vastaanoton.

"Kengitetyn eläimen jäljet puhuu nimeään myöten kulttuuriin syntymisen vaikeudesta - kesyyntymisestä. Erityisesti sukupuoleen kasvaminen ja kasvattaminen merkitsevät käänteistä metamorfoosia: perhosesta tuleekin kotelo, kauniin eläimen harmaa ansa." (Mervi Kantokorpi, HeSa 24.4.2005)

"... Wallin käsittelee naiseksi kasvamista ja kielen vaikutusta sosiaalistumiseen. Wallinin runot ovat selkeitä ja viimeisteltyjä, ja kokonaisuus vaikuttaa harkitulta. Lukeminen on siten vaivaton kokemus. Vaikka kohteena on korostetusti tyttöys, sitä käsitellään aikuisen näkökulmasta. (Siru Kainulainen, Turun sanomat 10.5.2005)

Wallinin kieli on visuaalista, "[- -] niin tiheää kieli on, että ydinmehun äärelle pääsy vaatii useita lukukertoja. Se on hyvän kokoelman merkki." (Juha Siro,
kiiltomato.net 8.4.2005)
Ilkka Pernu arvioi Wallinin käyttämää kieltä: "Wallinilla on rohkeutta puhua hiljaa asioista, joista toinen karjuisi. Harmonian koettelu, aistikas kieli ja kuluneen runokuvaston rohkea käyttö ovat hänen vahvuuksiaan." (Ilkka Pernu Murtuneista luista -teoksesta, Aamulehti 14.1.2008)

Kolmas runokokoelma Jalankantama ilmestyi vuonna 2008. Juha Hakkarainen arvioi kokoelman lukemista hengästyttäväksi kokemuksesksi kiiltomato.net (21.12.2009, viittaus 20.9.2011): "Se on sitä sekä hyvässä että pahassa: kokoelman runsaat ja tyylillisesti kirjavat runot eivät päästä lukijaa helpolla, mutta etsivä löytää niistä paljon. - - Jalankantaman matkan teema on tulkittavissa monella tapaa. Matkoja tehdään nimettömiin kaupunkeihin ja syvälle minään, lapsuudesta aikuisuuteen ja historian hämäristä nykyaikaan. Matkaa tehdään kielen mahdollisuuksien rajoille. Jalankantaman runoihin eksyy mielellään kuin tuntemattomiin, kauniisiin kaupunkeihin, jotka oppii tuntemaan vain siten: ”Eilen eksyimme kahdeksan kertaa, kerta kerran jälkeen paremmin.”

Neljäs runokokoelma Kaikki metrit ja puut ilmestyi vuonna 2012. Ulla Ora toteaa, että kokoelma "on syvältä kumpuavan kielen juhlaa. Sanat putoilevat fyysisyydestä kuin itsestään. Niiden väliin jää ilmaa ja aukkoja. -- Hämmentävää teoksessa on se, että siinä on voimakasta liikettä, joka tulee esiin tanssissa ja tanssijan kautta. Samanaikaisesti runoissa pysähdytään, hiljennytään ja syvennytään maailmaan ympärillä, mutta kehon kautta. -- Wallinin kokoelmaa voi suositella lukijalle, joka ei halua päästä helpolla. Runoilijan kieli pakottaa palaamaan ja maistamaan." (Ulla Ora: Vahvaa kehollista runoa, Kymen Sanomat 16.3.2012)

Viides runokokoelma Valon paino ilmestyi vuonna 2016. Se on kokoelma surusta, kaipauksesta, muistamisesta ja kuolemasta. Mervi Kantokorpi kirjoittaa arviossaan:
"Wallin kirjoittaa sensitiivisesti surutyöstä, joka on vaeltelua 'muistamisen ja unohtamisen rajapinnalla.' Teos tutkii 'surun ja sen hälvenemisen matematiikkaa' hyvinkin tarinallisesti, vaikka runoilmaisu hajauttaakin merkityksiä tietoisesti.
Valon paino on temaattisessa kiinteydessään runoelman kaltainen, mutta typografinen muuntelu nostaa esiin muistin sirpaleet kuin eri rekistereiden materiaalina. Syntyy tekstien kollaasi, joka vastaa surevan ihmismielen hallittua kaaosta."
(Helsingin Sanomat 3.3.2016)

Kristiina Wallin taustoittaa kirjoittamistaan: "Kirjoittaminen on minulle tapa olla olemassa. Se on dialogia minun ja maailman välillä. Kirjoittaminen on leikki, jossa saa rakentaa ja puhkoa todellisuuksia. Se on eksyminen paikkoihin, joissa voi löytää kysymyksiä."

Kysyttäessä Wallinille itselleen merkittävintä teosta hänen omasta tähänastisesta tuotannostaan Wallin vastaa: "Merkittävä on jokainen teksti, joka kommunikoi, herättää tunteita ja avaa maailmaa."

Kirjoittamisensa lähtökohtia Wallin pohtii: "Kirjoittaminen on minulle mahdollisuus tutkia ihmisyyttä, havainnoida tietoisesti kaikilla aisteilla ja pyrkiä kommunikaatioon, jossa maailma rakentuu lukijan kanssa yhdessä. Lähtökohtia ovat utelias ja intensiivinen läsnäolo, leikki ja sanojen rytmi, kielen mahdollisuudet."

Tärkeitä kirjailijoita Kristiina Wallinille ovat olleet Eeva-Liisa Manner, Mirkka Rekola, Marguerite Duras, Jean Rhys.

Pirkanmaalaisuuden merkityksestä itselleen Kristiina Wallin sanoo: "En kiinny paikkoihin enkä määritä itseäni paikallisuuden kautta. Silti Pyynikinharjun männyt tai Pyhäjärven rannat tuntuvat kodilta. Ne ovat tärkeitä kiinnekohtia."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Runokokoelmat:
Kengitetyn eläimen jäljet (2005)
Murtuneista luista (2007)
Jalankantama (2009)
Kaikki metrit ja puut (2012)
Valon paino (2016)

Kuunnelmat:
Sininen muna (2004)
Prinsessa (2004)
Komerojänis (2005)
Puhallus (2006)
Teresa (2008)
Kotelo (2010)
Kontti (2014)
Kaarnapääkuurnat (2017)

Radioteokset, kaksi Ääniversumia:
Lyyrinen audioessee ajasta, muistista ja valosta (2016)
Puutarhakirjeitä (2017).

Taiteilijakirjat:
Uni kaukoputkesta ja hevosesta (2005) - RikArt-verkkogalleria - Helsingin kaupunginkirjasto
Salaisuus (2005) - RikArt -verkkogalleria - Helsingin kaupunginkirjasto
Sanat kohiseva liha (2006) - RikArt-verkkogalleria - Helsingin kaupunginkirjasto
Tekstinäyte
Kuvittele lasipallo, jonka sisällä lumisade
peittää pikkuruiset talot

kuvittele kätesi valta kun ravistat,
kun maa järisee pyry sakenee ovi aukeaa
ja kadulle lennähtää peukalonkyntesi kokoinen mies

kuin ihmemaan Liisa kuin lapsi
uskomatta, mitä on kirjoitettu aineen tiheydestä ja viiltohaavoista,
astut pallon sisään. Lasin plastinen pehmeys ihollasi
tartut peukaloisen käteen, kuljet sinne

missä meri on jäätä, metreittäin kovaa kylmää ja tuuli,
jäätä, jolle lasipallon sisällä on tuhansia nimiä.
Peukaloinen tuntee niistä jokaisen,
tuntee nahassaan veden jähmettymisen prosessin eikä naura,
kun kerrot kuinka kielesi jäätyi kiinni mattotelineeseen

kerran, kolmekymmentä vuotta sitten

lasipallon peukaloinen sanoo vakavasti
niin kuin vakavasti sanovat ne, joiden silmien edessä
vesi saa jääkideneulan, ahtojään muodon

että jään alla meri kelluu lintujen huudossa

kuvittele ja jää.
Kädessäsi vihreä möykky luita ja limaa /
pöllön oksennuspallo, /
aavistus heinän hajua, takkuista karvaa //

katso tarkemmin, preparoi ruohonkorsien takaa /
aukeava niitty, nosta vihreä esirippu /
kuinka juoksimme timotein ja ohdakkeiden halki /
laskimme jalat, kolmekymmentä varvasta lietelannan värjäämään virtaan /
ja vannoimme ikuista ystävyyttä //

ei aavistustakaan patetiasta /
vaikka leikkaamme ihon, painamme sormenpään /
sormenpäätä vasten, ei aavistustakaan /
että talot kasvavat vielä kattojensa läpi, betoni /
pisaroi, omenapuun oksille /
on opeteltava kiipeämään yhä uudelleen muistettava kuinka korvat /
kasvavat valkoisiksi kukiksi.

(Teoksesta Murtuneista luista, Tammi 2007)


TOINEN OVI

Koira ottaa vieraan vastaan/
aallonmurtajalla,/
näyttää takapihat ja naiset,/
jotka kutovat/
pikkukaupungin tiukkaa kudosta./
Kangaspuut loksuttavat,/
pahansuovat leuat,/
vahvaa sarkaa/
tarkkaan piirretyn mallin mukaan./
Loimilangat ankkuroivat/
talot tiukasti paikalleen/
ja kun tuuli tempoo/
hulpioreunaa,/
on parasta sulkea silmät ja korvat,/
sillä moni on pudonnut,/
ja putoaa./
Sukkula syöksyy lankojen alta,/
ilmekään ei värähdä/
eikä käsi nouse tervehdykseen./
Täällä osterit ovat kalliita/
ja majatalot suljettu./
Jos vieras jää,/
saa luvan tulla järkiinsä,/
vaihtaa kirjavat vaatteet/
ja ajatukset/
johonkin käytännöllisempään/
tai kävellä lankulle./
“Jo vuosikymmeniä, rakkaani,/
sinun parhaaksesi.”/
Pidä silmät auki,/
kun putoat./
Hame on laskuvarjo,/
ameba,/
eivätkä mykät kalat vaadi/
kuin uimaan/
niin syvälle,/
että löydät kaulastasi/
ikivanhat kidukset./
Aaltojen alla Virginia/
ojentaa taskustaan kiven:/
sileä ja lämmin.

(Teoksesta Kengitetyn eläimen jäljet, Tammi 2005)



Keltainen jalkalamppu hohtaa kuusikossa
vainajat ripustavat oksille vaatteita, tuulessa paukkuvaa kangasta

ratamonlehti parantaa haavan, kuinka syvän ruhjeen uskotko
sanon sen kolme kertaa: kuolema, kuolema, kuolema
maisema on surun maisema niin kuin kaikki maisemat ovat
niin kuin ilokin on kaikki ja kaiken arvaamattomuus on pudotus
kun ääripiste ei ole vielä tässä, ei tässäkään vielä.

Muistatko läpi sen mikä tekee kipeää: leikki
läikkyy, läikähtää, laikku
keinahteleva, hulmahteleva metsä. Muistatko jo olisi
valon paino: viisikymmentä grammaa tai kolme, kohoava ja keveä.

(Teoksesta Valon paino, Tammi 2016)

Lähteitä ja viittauksia
Juha Siro: Nainen täyttää steriilit huoneet, arv. Kengitetyn eläimen jäljet, Aamulehti 6.5.2005
Matti Saurama: Nainen tytöstä ja tyttö naisesta, arv. Kengitetyn eläimen jäljet, Uutispäivä demari 26.5.2005
Tero Tähtinen: Prinsessa kasvaa kipuun, arv. Kengitetyn eläimen jäljet, Parnasso 2005: 2 s. 85-86
Siru Valleala: "Salakirjoitusta kylkiluiden takaa" (Wallinin haast.), Lumooja 2005: 1 s. 16-18
Riitta Kurkijärvi: Runoista löytyy joka lukemalla uusi merkitys (Wallinin haast.), Aamulehti 14.2.2008
Ville Hytönen: Luumurskapalapeli, Murtuneista luista -teoksen arv. Parnasso 2008: 1 s. 79
Rossi, Venla: Paljon kaunista hajoavuutta, Murtuneista luista -teoksen arv. Tuli&savu : runouslehti 15 (2009) : 1, s. 60-61
Saxell, Jani: Ota koppi, niele aurinko Jalankantama -teoksen arv. Parnasso 59 (2009) : 5, s. 70
Waarala, Hannu: Runon draamallinen jännite, Murtuneista luista -teoksen arv. Nuori voima : kulttuuriharrastajain lehti 2008 : 1, s. 75-76
Alanen, Virpi: Orgaanisesti, kauniisti, Jalankantama -teoksen arv. Nuori voima : kulttuuriharrastajain lehti 2010 : 1, s. 63-64
Saxell, Jani: Tanssilattia taivasalla, Kaikki metrit ja puut -teoksen arv. Parnasso 62 (2012) : 2, s. 72-73

Lehtileikkeet : Kristiina Wallin (Tampereen kaupunginkirjasto)
Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Dahl, Rita(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Lähteitä ja viittauksia
    Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Välipakka, Tuija(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Vuorinen, Katariina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Lähteitä ja viittauksia
    Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Lehikoinen, Tiina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Lähteitä ja viittauksia
    Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Paananen, Raija(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Isoaro, Anna Elina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    runoilijat
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 2016
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Matintupa, Tuula T.(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Ylöjärvi
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Pispa, Kaija(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • On sama kuin
    Löytty, Kaija
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Ylöjärvi
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Ylöjärvi
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Keskinen, Marko(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Ammatti
    runoilijat
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Ylöjärvi
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Toivonen, Markku(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    runoilijat
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  •