Anni Sumari (s. 1965) on julkaissut kymmenen teosta, aluksi lyhytproosaa, sittemmin enimmäkseen runoja. Esikoisteos Matkakertomuksia pimeydestä ilmestyi vuonna 1986. Sumari on myös kuvittanut omia teoksiaan sekä esiintynyt runojensa lausujana. Hänen runojaan on käännetty tähän mennessä 12 kielelle. Hän on opiskellut yleistä kirjallisuustiedettä ja tiedotusoppia ja toimii nykyisin vapaana kirjailijana ja suomentajana.

Lukukeskus

---

vanhemmat biologi Olli Sumari ja lehtori, kuvataiteilija Maisa Sumari

toiminut aiemmin tiedotussihteerinä, viestintäsuunnittelijana ja free lance -kielentarkastajana ja Kriittisen korkeakoulun kirjallisen ilmaisun opettajana

MUU ry:n jäsen vuodesta 1994
Suomen kirjailijaliiton jäsen vuodesta 1988

filosofian maisteri 1991 Helsingin yliopistosta ( yleinen kirjallisuustiede ja tiedotusoppi)

Yleisradion Tanssiva karhu -palkinto vuoden runokirjasta teoksella Mitta ja määrä; Runeberg -palkintoehdokkuus teoksella Sineriaani

harrastukset: visuaaliset taiteet, urheilu (judo, uinti ja tanssi)

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Artikkeli "Eurooppalainen matkustaa junassa" Parnasso 2001:1

Marraskuun karnevaali. Teoksessa Elämän vuodenajat (Minerva 2005)

Käännöksiä:
Sumarin runoja on käännetty englanniksi antologioihin The Other Side of Landscape : An Anthology of Contemporary Nordic Poetry (2006), kääntäjä Sarka Hantula, ja How to Address the Fog - XXV Finnish Poems 1978-2002 (2005), kääntäjä David McDuff.

Toim. ja suom.:
Óðinnin ratsu. Skandinaaviset jumaltarut, Like 2007

Tekstinäyte

Niin kuin ikonin ideassa
kaikki on nähty viime kädessä
taustalta katselevan jumalan silmin,
käänteishenkilötkin katselevat katselijaa
eikä päinvastoin;
ja niin kuin elämässä
kaikki kääntyy karkeasti
päinvastaiseksi

ja nyrkkikin lyö välillä yllättäen päin
silmiä eikä tulekaan sisältäpäin; niin
rakastan ihmisten madon olemusta
joka lisääntyy katkeamalla ja eroamalla,
lisääntyessään saa uudet aistit, niiden
kokemukset;
ja pitopöytä, murtuneiden
hilpeälle seurueelle, se on helminauhan
muotoinen, sarjasta yksinäisiä pöytiä;
se joka katkaisi; ja se joka erotti;

eivät mahdu pöytään ennen kuin
välimuotojen hiljaisella välityksellä:
kun kala ja liha kohtaavat madon ja toukan,
ja tuhkan korkokuvat koristavat juhlasalia.

(Teoksesta Läpinäkyvä punainen, Johnny Kniga 2005)

Lähteitä ja viittauksia

Suomalaisia nykyrunoilijoita. Toim. Siru Kainulainen & Johanna Krappe. BTJ, 2008.

Main menu

Secondary menu

Olet täällä

Sumari, Anni

Uusi käyttäjä?

Main menu

Hakulomake

Secondary menu

Olet täällä

Sumari, Anni

Uusi käyttäjä?