Ahvenjärvi, Juhani

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Heini Lehväslaiho

Kirjailijan muu nimi

Ahvenjärvi, Juhani Tapio

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Ammatti

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

kokoomateokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Elämäkertatietoa

Juhani Ahvenjärvi (s. 1965) on tamperelainen, kotiseuturakkaaksi tunnustautuva runoilija. Hän on opettanut luovaa kirjoittamista ja ilmoittanut ammatikseen vieraileva luennoitsija. Ahvenjärvi debytoi keväällä 1992 antologiassa Ryhmä 92 ja julkaisi esikoisteoksensa Hölkkä samana vuonna.
“Etsin tasapainoa niin kuin kai kaikki omalla tavallaan. Mutta juuri silloin, kun tekee kielellä töitä, on tasapainon vaatimus järjetön, sillä pyrkimykset laajentaa kieltä suistavat sen käyttäjää lukuisiin eri suuntiin yhtäaikaa. Toisaalta, kun antautuu, tuntee kielen avaruuden myötä itse laajenevansa. Minulla on myös tunne siitä, että olen aina ja ikuisesti vasta kirjoittamiseni kynnyksellä, mutta että juuri runouden vuoksi näen samaan aikaan sekä ulos että sisään. Enempää ei voi maailman kohtaamiselta toivoa kuin sitä valonkaltaista energiaa, joka syntyy yhteyden löytymisestä.”

“Pyrin luomaan ympärilleni hiljaisuutta, jotta runo näkisi minut mahdollisimman varteenotettavana kirjailijana ja uskoisi salaisuutensa haltuuni.”

Lukukeskus

---

- Pidän Juhani Ahvenjärven runoista. Niitä vaivaavat alituiseen huumori ja täydellinen omahyväisyyden puute, mitkä ominaisuudet ovat pitemmän päälle myös runoudelle otollisia. (Kaleva 21.6.96, Olavi Jama)

synt. 25.11.1965 Tampereella
asuu Tampereella
avoliitossa
opinnot: yo 1984
päätoiminen kirjailija
sivutoimet: tuntiopettaja, vieraileva luennoitsija

palkinnot: Pirkanmaan kirjoituskilpailun runosarja 3. p. 1990
Runeberg-palkintoehdokas 1996

"Ennen kaikkea halusin kokeilla, missä mielen rajat tulevat vastaan", kertoo Juhani Ahvenjärvi kirjailijantyönsä alusta. "Halusin nähdä, miten käy kun sana menee tuntemattoman alueelle - katoaako se vai tuleeko se muuttuneena takaisin. Halusin löytää kielen, joka yhtaikaa perustuu oletukseen siitä, että kirjoitus todella ilmaisee jotain itsensä ulkopuolista tilaa, mutta jossa on samalla mukana kirjoituksen itsestään tietoinen ja itseensä viittaava formaali aines."

Luovan työnsä nykyisistä lähtökohdista Ahvenjärvi mainitsee: "Pyrin luomaan ympärilleni hiljaisuutta, jotta runo näkisi minut mahdollisimman varteenotettavana kirjailijana ja uskoisi salaisuutensa haltuuni."
Omaa tuotantoaan ei Ahvenjärvi osaa laittaa tärkeysjärjestykseen. "Esikoisteoksessani Hölkkä pyrin tuomaan suomalaiselle runoudelle harvinaista iloa pintaan ja Viivoitettu uni taas toteutti kirjallista kunnianhimoani minimalistisen runouden saralla. Jätän valinnan lukijan käsien varaan."
Arvostelu toteaa: "Hölkkään verrattuna Viivoitettu uni on tasapainoinen. Ahvenjärvi on säilyttänyt esikoiskokoelmansa absurdin unenomaisuuden, mutta maailman mielettömyys välittyy runoista paremmin." (Ilkka 18.6.96, Leena Tuomela)
Kuva: Kirjankansi

Kirjassaan Kahvin hyvyydestä (1998) Ahvenjärvi pohdiskelee esseemuotoisessa kirjoituksessaan runojensa vastaanottoa, kirjallisuuskritiikkiä ja sen merkitystä. Kirja sisältää Ahvenjärven uusien runojen lisäksi runoja aiemmin ilmestyneistä kokoelmista ja myös näiden runojen analyyseja.
Hengenheimolaisikseen runoilija mainitsee Henri Michauxin, Octavio Pazin, Mirkka Rekolan, Edith Södergranin ja Tomas Tranströmerin. Myös zenbuddhalaisuus on hänelle tärkeää.

"Uskon olevani melkoisen kotiseuturakas ihminen. Suomalaiseksi itsensä mieltäminen on ainakin vuosien saatossa tullut yhä tärkeämmäksi - ehkä konservatisoidun."
"Etsin tasapainoa niin kuin kai kaikki omalla tavallaan. Mutta juuri silloin, kun tekee kielellä töitä, on tasapainon vaatimus järjetön, sillä pyrkimykset laajentaa kieltä suistavat sen käyttäjää lukuisiin eri suuntiin yhtäaikaa. Toisaalta, kun antautuu, tuntee kielen avaruuden myötä itse laajenevansa. Minulla on myös tunne siitä, että olen aina ja ikuisesti vasta kirjoittamiseni kynnyksellä, mutta että juuri runouden vuoksi näen samaan aikaan sekä ulos että sisään. Enempää ei voi maailman kohtaamiselta toivoa kuin sitä valonkaltaista energiaa, joka syntyy yhteyden löytymisestä."

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Juhani Ahvenjärven tuotanto

Runokokoelmat:

Hölkkä (1992)
Viivoitettu uni (1996)
Kahvin hyvyydestä, runoja ja kirjoituksia (1997)
Yhä kiihtyvä tauko (2005)
Liituvarjo (2010)

Runoja antologioissa:
Ryhmä 1992 / toim. Jyrki Kiiskinen, Kari Levola (1992)
Fenix : sanataiteen yhdistyksen vuosikirja / toim. Elli Arivaara et al. (1998)
Liittolaiset: Nuoren Voiman Liitto 90 vuotta. Toim. Eino Santanen ja Aki Salmela. (2011)

Toimitetut teokset:

Mot Mot : elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 1998 / toim. Juhani Ahvenjärvi, Panu Tuomi (1998)

Muuta:

Unettomat : Nuoren voiman liiton runoilijat Juhani Ahvenjärvi et al. esittävät omia runojaan (cd-levy, 1995)
Hysterian hedelmistä / artikkeli. Motmot: Elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 1998, 1999, s. 119-123. Ahvenjärvi käsittelee artikkelissaan runoutensa kuvallisuutta. Hänen mukaansa kuva on nykykulttuurissamme muuttunut "hysteeriseksi" eikä se enää kykene kuvaamaan maailmaa. (Sanojen aika)

Käännökset:

Runoja antologioissa ja lehdissä (*):

*Artes 1997: 3 s. 93-106 (Tukholma 1997) (runoja - ruotsi)
*Charbon du jour : poètes vivants de Finlande (Marseille 2000) (runoja - ranska ja suomi)
*Dotyky 1994: 6 s. 36-42 (Bratislava 1994) (runoja - slovakki)
*Elias Lönnroti seltsi kvartalkiri : Kullervo 1993 (Tartto 1993) (runoja - viro)
*Habla la luz con voz de corneja : antología de poesia finlandesa actual (México 2003) (runoja - espanja)
*Hebenon : rivista internazionale di letteratura (Torino 2003) (runoja - italia)
*Hier ist die Welt, hier ihr Rand : Gegenwartsliteratur aus Nordeuropa (Bremerhaven 1997) (runoja - saksa)
*I neoteri genia (Ateena 1997) (runoja - kreikka)
*Iton 77, 1998 s. 12-18 (Tel Aviv 1998) (runoja - heprea)
Jogging *Messungen 1995: 4 s. 52-56 (München) (runoja kok. Hölkkä - saksa)
*Látó 1994: 7 s. 20-28 (Marosvásárhely 1994) (runoja - unkari)
*Literatur aus Finnland (Wien 1997) (runoja - saksa)
*Má tvár v jazyce : antologie soucasné finské poezie (Brno 1998) (runoja - tšekki)
*Magazyn literacki 1996: 3/4 s. 104-107 (Warszawa 1996) (runoja - puola)
*Revue svetovej literatury 1994: 1 s. 2-61 (Bratislava 1994) (runoja - slovakki)
*Somogy 1993: 7-8, 46-53 (Kaposvár 1993) (runoja - unkari)
*Ett svart får i motljus : 14 unga finska poeter (Helsinki & Tukholma 2000) (runoja - ruotsi)
*Tiszatáj 1997: 6 s. 44-61 (Szeged 1997) (runoja - unkari)
*Weles 1997: 2 s. 22-27 (Vendryne 1997) (runoja - tšekki)

Tekstinäyte


Höyhenten peittämä kamera jää.
Ei yhtään tarkkaa kuvaa tästä
lentoonlähdöstä, ei todisteita,
valolla on siivet

Ote runokokoelmasta Viivoitettu uni (1996)


Päätös rakentaa on aina väärä:
jo pienoismalli muurahaiskeosta
paljastuu esikuvaansa suuremmaksi.
Mutta älkää keskeyttäkö minua:
mieluummin eksyn vääriin suhteisiin
kuin oikeiden pitämiseen ainoina

Järvensivu

Raparperinlehdet kaartuvat, /
sulkevat kuin pommisuojaan //

mollamaijan luonnonkiharat. /
Matti-Trikoon raunioilla //

heinäsirkat ravistavat /
siiviltänsä viipyilevää punaa. //

Ratapihan vaihteet lonksuvat, /
kuin kyynärvarret asettuvat //

odottamaan Oriveden junaa //
(Teoksesta Yhä kiihtyvä tauko, Teos 2005)
LEMPÄÄLÄ

Lumi sulaa, kirkkomaalla
ilma sihisee, savi työntää esiin taalereita.
Narsissien sipulit niin vahvat että kivet kanttaavat.
Krookusistutukset heräävät. Siilin silmät
rähmivät kuin mustat kynttilät
(Teoksesta Liituvarjo, Teos 2010)

Lähteitä ja viittauksia

Mistä ääni meissä tulee : runoja ja tulkintoja / toim. Satu Grünthal, Kirsi Mäkinen (WSOY 1994)
Mot mot : elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 1996 / toim. Jukka Koskelainen, Annukka Peura (WSOY 1996)
Tampereen kasvot : henkilökuvia / toim. Reijo Sippola, Jarmo Kettunen (Sanasato 1997)
Suomalaisia nykyrunoilijoita / Toim. Siru Kainulainen & Johanna Krappe. (BTJ 2008)