Vuorela, Einari

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Einari Vuorela, 1944. Museovirasto.

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Luottamustehtävät ja jäsenyydet

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

kokoomateokset
runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Elämäkertatietoa

Einari Vuorela (1889-1972) tunnetaan etupäässä lyyrikkona, mutta hän julkaisi myös lyyristä proosaa.

Keuruu oli Vuorelan kiintopiste. Hän syntyi Keuruulla savusaunassa ja asui paikkakunnalla pitkään, ja siellä on hänen hautansa. Koulunsa Vuorela kävi Multialla, ja Jyväskylässä hän valmistui opettajaksi. Nuorena hän asusteli Helsingissä ja tutustui tulenkantajiin. Vuorela toimi kansakoulunopettajana mm. Töysässä, Jyväskylässä, Virroilla ja Keuruulla.

Kirjailijapuolisonsa Laura Sointeen ja myöhemmin myös heidän tyttärensä kanssa Vuorela vietti kesät syntymäpaikassaan Keuruun Jukojärven Vuorelassa, jossa heidän luonaan vieraili tunnettuja kirjailijoita aina Eino Leinosta lähtien. Vuorelan eläkevuosina perhe oleskeli paljon Laura Sointeen lapsuusmaisemissa, Tuusulan Iloniemessä.

Vuorela mainitaan usein luonnon ylistäjänä, jonka aiheita ovat maalaiskylä ja kulkurihahmot. Hänen kirjailijakuvansa on kuitenkin monipuolisempi, ja hän on myös kultivoitunut runoilija, hienovireinen rakkauslyyrikko ja pohdiskelija. Nuoruuden boheemivaiheesta muistuttaa Vuorelan, Martti Merenmaan ja Heikki Asunnan yhteiskokoelma Kolmen teinin lauluja. He keräsivät sen tekstit yhdessä yössä Jyväskylän kaupunginhotellissa, ja Vuorela kirjoitti samalla mukaan uusiakin runoja.

Einari Vuorela on keskisuomalaisen maiseman runoilija, jonka lyriikka on raikasta kuin kansanlaulu. Aurinko valaisee korvet ja kylät ja kultaa niiden arjenkin. Vuorela kuvaa runoissaan läheistä ympäristöä eli pihapiiriä, rantaa tai polkua – sitä maisemaa, johon ihminen on liittynyt tuhansin säikein. Vuorelan runoissa mainitaan monesti yksityiskohta, jonka ansiosta maisema tavallaan jatkuu rajojensa yli. Sellaisia ovat katselu tuvan ikkunasta, kulku pitkin polkua tai tietä, pilvien liike, lintujen lento. Kuulovaikutelmatkin laajentavat tuttua piiriä. – Kirjojen nimet kertovat aiheista: Huilunsoittaja, Kaukainen tuuli, Korpirastas, Tie ja vaeltaja ja Korpien takaa.

Runoissaan Vuorela kiteyttää kokonaisen elämäntarinan muutamaan säkeeseen, ja runot soljuvat luontevasti. Pääosa hänen teksteistään on raikkaan kansanlaulumaisia, ja monia niistä on sävellettykin. Vuorelan lyriikka on mitallista, ja hän on kirjoittanut myös taidokkaita sonetteja. Proosarunoissa ja vapaamittaisissa runoissa hän luo merkityksiä rytmillä ja asemoinnilla. Myöhäisissä kokoelmissa on mieterunoja, ja lyyrisen minän katse tähyää yhä kauemmas. Maisema on sekä fyysinen että metafyysinen.

***

Keuruulla toimii Einari Vuorelan seura, ja Keuruu on perustanut Einari Vuorela –runopalkinnon huomionosoitukseksi suomalaisille runoilijoille, runolle ja kielelle. Se on tarkoitus jakaa tulevaisuudessa joka kolmantena vuonna, ja se on maan suurin runopalkinto. Multialla järjestetään aina alkukesästä tapahtuma, johon kuuluu muun ohjelman lisäksi kymmenen kilonmetrin vaellus. Se kulkee reittiä, jota Einari Vuorela aikoinaan taivalsi Jukojärveltä kouluun Multialle.

Katriina Kajannes



Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Runot:
Juhla-runo : Keski-suomen nuorisoliiton kesäjuhliin Jyväskylässä 1921. [S.n.] [1921].
Juhlaruno Jyväskylän seminaarin muistojuhlaan 10.-12.6.1937. [S.n.] [1937].

Antologiat:
Runoilijaimme ääni : Otto Manninen, Larin Kyösti, Aino Kallas, V. A. Koskenniemi, Ain'Elisabet Pennanen, Lauri Pohjanpää, Einari Vuorela, Aaro Hellaakoski, Yrjö Kaijärvi, Lauri Viljanen, Kaarlo Sarkia, Elina Vaara, Yrjö Jylhä, Arvi Kivimaa, Arvo Turtiainen, Jarno Pennanen, Viljo Kajava, Elvi Sinervo, Aale Tynni (toim. Vilho Suomi). WSOY 1946.
Tässä pisteessä : Keski-Suomen kirjailijain antologia (toimituskunta: Irja Virtanen, Heikki Jylhä ja Jaakko Seppälä). Keski-Suomen kirjailijat 1971.

Muu tuotanto:
Olavi Pesonen säveltänyt tekstin Toukokuu : Sekakuorolle. Suomen työväen musiikkiliitto 1967.
Ossi Elokas säveltänyt tekstin Tule illalla! = Kom i kväll! : Op. 9: 3 : Laulu ja piano - För sång och piano (svensk text av Joel Rundt). Fazer [1968].
T. H. Piha säveltänyt tekstin Kevään huilu soi : Kantaatti koulukuorolle ja sooloäänille pianon (harmonin) säestyksellä. Raittiuskasvatusliitto 1968.
Ahti Karjalainen säveltänyt tekstin Juhannusyö : Op. 57: 1. Fazer [1970].
Aivi Gallen-Kallela, Rakkaus Keski-Suomeen : Aivi Gallen-Kallela ja Hannu Tarmio kertovat Akseli Gallen-Kallelan ja Einari Vuorelan luovuuden lähteistä (sisältää Einari Vuorelan runoja ; kuvituksena Akseli Gallen-Kallelan teoksia). Jonnaco 2007.

Tekstinäyte

Kotiseudun vuoret

Vuoret, oletteko unta
pehmeää kuin villa,
kevyttä kuin ilma,
usva taivaan rannan?
Maailmalla harhaan,
kuljen, kuljen,
teidät repussani kannan.

[Runot 1966, s. 308; kokoelmasta Tie ja vaeltaja, 1945]
Videot

Elävän arkiston upotuskoodi