Heporauta, Elsa

Faktaa

Elsa Heporauta syntyi 31.8.1883 Puumalan Sahanlahdessa sahanhoitajan tyttärenä. Hän aloitti koulunkäynnin Mikkelin Suomalaisessa Tyttökoulussa. Koska siellä ei voinut vielä tuolloin kirjoittaa ylioppilaaksi, hän jatkoi koulunkäyntiä Helsingissä ja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1903. Heporauta opiskeli Jyväskylän seminaarissa ja Helsingin yliopistossa. Siellä hänen aineitaan olivat kirjallisuus, psykologia ja filosofia. Ennen avioitumistaan hän toimi Huittisten kansanopiston johtajana. Elsa ja Frans (Hästesko) Heporauta saivat neljä poikaa.

Kalevalan 100-vuotisjuhlavuoden innoittamana Elsa Heporauta perusti vuonna 1935 Kalevalaisten naisten muistomerkkiyhdistyksen ja rahoituksen hankkimiseksi Kalevala Korun.

Elsa Heporauta kuoli 7.5.1960 Helsingissä.


Kirjailijaura

Elsan Heporaudan isä sahanhoitaja Koponen oli henkisesti ja yhteiskunnallisesti valveutunut, monitaitoinen henkilö, joka oli myös kodin henkinen voimakeskus. Isä opetti Elsalle niin rakkauden eläimiin, ihmisten auttamiseen kuin kirjallisuuteenkin. Jo nuorena tyttönä Tolstoi ja Wecksell olivat Elsan mielikirjailijoita. Kouluaikanaan Elsa kirjoitti innolla aineita ja hänellä oli joitain kirjallisia yrityksiä, mutta elämänkokemusta puuttui. Näin kirjailijauran alku siirtyi parilla vuosikymmenellä eteenpäin. Vasta sairaalakausinaan Elsa Heporaudalla oli aikaa pohdiskella asioita. Patoutunut alitajunta alkoi toimia ja tarinoita syntyä. Eläinsadut, romaanit ja novellit tulvahtivat hänen sisältään nopeaan tahtiin. Niissä yhdistyivät faktat ja mielikuvitus. Myös unistaan Elsa Heporauta sai ainesta kirjoitustöihinsä.

Elsa Heporaudan päätyönä pidetään kolmeosaista kehitysromaania Ursula Keivaarasta, joka ilmestyi 1920 - 1930 -lukujen taitteessa. Romaanitrilogia on pitkälle omaelämäkerrallinen. Hänen teksteissään on oivallista kuvausta 1800-luvun loppupuolen elämästä Puumalassa, Saimaalla ja koulukaupungissa Mikkelissä.

Kirjoittamista Elsa Heporauta jatkoi kesäkausina Mikkelin Huuhonniemessä, jossa hän tunsi olevansa kielellisesti kotonaan.

* * *

Kolme valtionpalkintoa.

Kordelinin säätiön stipendi ym. tunnustuksia.

(Etelä-Savon kirjailijat)

- - -


Elsa Heporauta ja Jyväskylä

Elsa Heporaudan (1883–1960) laaja kaunokirjallinen tuotanto käsittää useimmat kirjallisuudenlajit. Hän oli monialainen kulttuurivaikuttaja, joka perusti Kalevalaisten Naisten Liiton, ideoi Kalevala-korun ja suunnitteli kansallispukuja. Puhujakiertueellaan Yhdysvalloissa Heporauta teki sotienvälisenä aikana tunnetuksi Suomea ja vaikutti siihen, että Suomi sai toisen maailmansodan vuosina sieltä runsaasti apua.

Elsa Heporaudan toiminta Jyväskylässä on pienoiskuva hänen elämäntyöstään. Hän muutti 1910 kaupunkiin, jossa hänen puolisonsa oli seminaarin lehtorina. Heidän kansallisromanttisessa talossaan seminaarinmäellä kokoontuivat nuorisoseura- ja kansanopistoväki ja Veritas-seura, jonka ydin olivat Elsa Heporaudan lausuntaoppilaat.

Lausunnanohjaajaksi Heporauta oli valmistunut Dresdenissä ja kansanopiston opettajaksi Tanskassa, ja hänen opettajaseminaarissa tarjoamansa järjestäytynyt lausunnanopetus oli uraauurtavaa. Heporauta hämmästytti jyväskyläläisiä pitämällä lausuntailtoja niin työväentalolla kuin seminaarissakin. Puhujana ja puhetaidon opettajana hän oli suosittu, mutta kaikki eivät hyväksyneet hänen pateettista esitystapaansa.

Puolisoineen Elsa Heporauta järjesti opettajaseminaarissa maakuntailtoja Saksasta tulleen kotiseutuaatteen hengessä. Lisäksi he organisoivat kansanperinteen keruuta ja kirjoittivat julkaisuja kansanrunoudesta.

Jyväskylästä Elsa Heporauta matkusti sotakirjeenvaihtajaksi. Hän lähetti Keskisuomalaiseen värikkäitä kuvauksia itärintamalta, mm. Raudun ja Viipurin taisteluista. Jyväskylässä hän järjesti apua sotaorvoille ja -leskille ja toimitti laajan, kolmiosaisen kokoomateoksen Sankaripoikia, johon kirjoittivat sankarivainajien ystävät eli toimittajan ja hänen puolisonsa lisäksi mm. Urho Kekkonen, Lauri Pohjanpää, Anni Swan ja Einari Vuorela.

Heporauta kirjoitti ja toimitti julkaisuja mm. opetustyöstä sekä kansanrunoudesta ja sen harrastuksesta, ja hänen lukemistonsa Lasten joulu ja Nuorten kesä levisivät laajalle. Joululehtityöhön hän osallistui ahkerasti. Puolisot kirjoittivat nuorisoseuraväen julkaisuun Pyrkijään ja muihin aatteellisiin julkaisuihin ja lehtiin. Elsa Heporauta ajoi Jyväskylässä museoiden ja kirjastojen asiaa ja ehdotti lyseostaan ja tyttökoulustaan ylpeilevään kaupunkiin yhteiskoulun perustamista.

Jyväskylässä Heporauta aloitti kaunokirjallisen tuotantonsa. Runojen, pakinoiden ja seuranäytelmän lisäksi hän kirjoitti kaupungissa esikoisteoksensa, koiraromaanin Huli-Vili. Hänen teostensa aikalaiskritiikki oli useimmiten myönteistä, tavallisesti jopa ylistävää. – Elsa Heporaudan hauta on Jyväskylän vanhalla hautausmaalla.

Katriina Kajannes