Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Lönnrot, Elias

Kuvatiedoston lataaminen
Kirjailijan muu nimi
E.L.
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
kansanrunokokoelmat
Tyyppi
kansanrunokokoelmat
Tyyppi
kansanrunokokoelmat
Muut teokset
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Muut teokset (kääntäjänä)
Elämäkertatietoa
Syntynyt
9.4.1802 Sammatti

Kuollut
19.3.1884 Sammatti

Koulutus
Kävi Tammisaaren pedagogiota 1814-1815 ja Turun katedraalikoulua 1816-1818. Opiskeli Turun akatemiassa 1822-27. FK 1827. Lääketieteen opiskelija Helsingin yliopistossa 1828-32, LL 1832.

Ammatti
Oulun piirin apulaislääkäri 1832-33, Kajaanin piirilääkäri 1833-1844, 1849-1854, Helsingin yliopiston Suomen kielen professori 1854-1862, Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan toimittaja 1862-1880. Tutkimusmatkailija, runonkerääjä, lääkäri, kielitieteilijä, lehtimies ja runoilija.

Kirjailijan asuinpaikat
Oulun piirin apulaislääkäri 1832-33.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Elias Lönnrotin monipuolinen ja laaja tuotanto käsittää hänen pääteoksensa kansalliseepoksemme Kalevalan (1-2. osa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1835, uuden Kalevalan 1. laitos 1849) lisäksi useita muita kansanrunoustieteen alaan kuuluvia teoksia, lääke-, kieli- ja kasvitieteellisiä teoksia sekä kertomuksia ja virsi- ja muita runoja. Tuotannon keskeisin osa sisältyy vv. 1990-1993 ilmestyneisiin Valittuihin teoksiin 1-5. Lönnrot avusti yli kymmentä lehteä ja toimi mm. Oulussa ilmestyneiden Mehiläisen (1836-1837, 1839-1840) ja Oulun Wiikko-Sanomien päätoimittajana (1852-1853). Oulun Wiikko-Sanomissa julkaistiin Lönnrotin runoja, runokirjeitä, suomennoksia ja kansanlaulujen mukaelmia yhteensä kymmenkunta. Yhdentoista Suomessa, Venäjällä ja Virossa vuosina 1828-1884 tehdyn keruumatkan tuloksena syntyi kalevalamittaisia runoja, sananlaskuja, satuja, arvoituksia ja kansanlauluja sekä rahvaanrunoilijoiden sepitteitä ja muuta muistitietoa.
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi