Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Ropponen, Markku

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
© Mikko Vähäniitty / Tammi
Kirjailijan muu nimi
Ropponen, Markku Tapani
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Tekijän saamat palkinnot
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Kirjailijan omat sanat
Makuasioita:

Suosikkikirjailijoitani ovat Don DeLillo, Richard Ford, Raymond Carver , Isaac Singer ja kotimaisista Timo Pusa, Erno Paasilinna, Hannu Raittila ja Kaiho Nieminen sekä Timo Parvela, jonka verrattomasta huumorintajusta olen saanut nauttia paitsi tekstinä niin myös nokatusten retkillämme Pohjois-Suomessa.

On toki muitakin kirjailijoita ja huomaan listan kovin miesvoittoiseksi, vaan haitanneeko paljoa. Luen myös elämäkertoja ja runoja.

Kirjoitan olohuoneen nurkassa. Olen pienen ihmisen ja pienen eläimen puolella; tämä ei ole kosiskelua vaan oikeasti totta. Antoisimmillaan kirjoittaminen on yhtä matalalentoa kun taas huonoina päivinä tunnen itseni huijariksi, jonka todellisuudentaju pitäisi kääriä parantaviin hauteisiin. Pidän pitkistä tapahtumattomista iltapäivistä, jolloin voi kirjoittaa rauhassa ja tunnen löytäneeni kieleen jonkinlaisen rytmin edes tuokioksi. En pidä iltapukujaan esittelevistä kansanedustajista enkä halua ikinä oppia tuntemaan kulttuureita, joissa eläimille tuotettu kärsimys verhotaan sankaruuteen tai kansallisen tradition selityksiin.

Voimattominta raivoni on tietokoneiden oheislaitteiden kanssa ja tunnen usein kuinka sydämeni sykkii kilpaa kirjoittimen hätävalon kanssa paperitukkeuman, järjestelmävirheen tai sellaisen aikana. Oheislaitteiden puhelintukipalvelut ovat mielestäni modernin yhteiskunnan pikku helvettejä pahimmasta päästä, vaikka myönnänkin tämän kitinän painoarvon kyseenalaisuuden todellisten ongelmien rinnalla.

Olen laulanut kerran karaokea. Se oli vapauttava kokemus. Lauloin Hectoria, mutta totta puhuen en tiedä mistä oikein vapauduin.

Toivoisin voivani oppia kehumaan kirjojani rennommin kuin tähän asti, toivoisin voivani oppia myös kirjoittamaan paremmin kuin tähän asti.
Elämäkertatietoa
Markku Ropponen on useaan kertaan palkittu dekkaristi. Hänen proosassaan on usein ympäristönä Jyväskylä, josta mainitaan joskus tarkkoja kiinnekohtia, kuten kaupunginosia, katuja ja taloja. Jyväskylässä asuu Ropposen suosituin henkilöhahmo, yksityisetsivä Otto Kuhala. Dekkarien lisäksi Ropponen on julkaissut muutakin proosaa. Hänen tuotantonsa on kiinnostanut dramatisoijia Suomessa ja Saksassa.

Kirjoittaminen ja lukeminen edellyttävät Ropposen mukaan toisiaan. Hänen suosikkeihinsa kuuluvat Saul Bellow, Anton Tšehov, André Brink, Juhani Peltonen ja Jarkko Laine. Tuotantonsa Ropponen aloitti antologioissa omailmeisillä runoilla ja novelleilla. Ilmaisu on niissä vähäpiirteistä ja terävää, ja vähäinenkin tapahtuma voi tulla merkiksi elämän sattumanvaraisuudesta ja ihmisen toiminnan irrationaalisuudesta.

Dekkareissa Ropponen pitää jännitystä yllä alusta loppuun, kuljettaa juonta ja sen sisältämiä ja yllätyksiä sujuvasti ja rakentaa tarttuvia, osin karikatyyrimaisia henkilöhahmoja. Ropponen kuvaa ihmisiä, jotka on sysätty marginaaliin ja jotka pyrkivät hallitsemaan tapahtumia edes rikosten avulla. Kerronta on tiivistä ja eleetöntä, dialogi osuvaa. Huumori ja ironia lisäävät tekstin vivahteita, ja jännite rakentuu luontevasti.

Pronssijuhlat on vahva esikoinen, ja Kuolemanuni sai Vuoden johtolanka –palkinnon. Viimeinen auringonnousu kertoo syyttä tuomitun vangin pakomatkasta ja siihen sisältyvistä merkillisyyksistä. Lavastuksessa Ropponen kokeilee uutta kerrontaratkaisua, päähenkilöiden vuorottelua. Puhelu kiusaajalta aloittaa Kuhala-sarjan, jonka kahdeksas teos Kuhala ja hautausmaan risteys on vuodelta 2009.

Katriina Kajannes

Palkinnot:
Jyväskylän kaupungin kulttuuripalkinto 1995.
Valtion kirjallisuustoimikunnan 3-vuotinen apuraha vuosina 1998 - 2000.
Keski-Suomen kulttuurirahaston apuraha 2001.

Harrastus: tennis
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Antologiat:
Kynäri 2. [Keski-Suomen kynäri] 1979.
Ryhmä 80 (toim. Patrik Bifeldt et al.). Tammi 1980.
Kynäri 4. [Keski-Suomen kynäri] 1981.
Kenkää enolle : uutta lyhytproosaa (toim. Anja Kauranen et al.). Gummerus 1983.
Häh?! : nuoren runon lähtöviivat (toim. Kari Levola). Artmix 1985.
Runomaraton : antologia (toim. Risto Ahti et al.). Lahden Runomaraton 1986.
S vetki sryvajetsja zvuk : antologija pisatelei tsentralnoi Finljandii (perevod: Viktor Krivulin (stihi), Tatjana Tihmeneva (proza)). Pietari-säätiön julkaisuja 3. [Pietari-säätiö] 1994.
Kuolleet eivät kopioi : murhamysteerio (toim. Martti Pulakka). Atena 1996..
Murha Paviljongissa ja muita juttuja kaupungin elämästä (toim. Teppo Kulmala ja Hannu Waarala). Jyväskylän kirjamessut [2007].

Kuunnelmat:
Arvokas palvelus : jännityskuunnelma (dramaturgi: Rauni Ranta). Yleisradio 1990.
Pronssijuhlat (dramatisoinut Timo Kanerva). Yleisradio 1990.
Orava ikkunassa : jännityskuunnelma (dramaturgi: Rauni Ranta). Yleisradio 1992.

Artikkeli:
Kirjailijan työstä, teoksessa Kirjailijan työmaat (Tammi 2007).
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia nykykertojia. Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1997.

Kotimaisia dekkarikirjailijoita. Ari Haasio. Btj, 2001.

Suomalaisia rikoskirjailijoita / Timo Kukkola. 1998.
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi