Kurtto, Marianna

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Veikko Somerpuro / WSOY

 
 
Nimi
Kurtto, Marianna
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Muu tekijä, esim. toimittaja
Kirjailijan omat sanat
Aloin kirjoittaa runoja 18-vuotiaana pihakeinussa luettuani lukion äidinkielen oppikirjasta muutaman kiinnostavan runon. Silloin keksin, että kirjoittaminen on hauskaa ja minulle luontevaa; en kuitenkaan ajatellut siitä tulevan ammattini. Olin aina halunnut kääntäjäksi. Pakoilin kirjoittamista muutaman vuoden ajan – se tuntui liian epämääräiseltä kaltaiselleni järki-ihmiselle – mutta 23-vuotiaana englanninopiskelijana ja elokuvateatterityöntekijänä päätin kuitenkin katsoa, mitä tällä epämääräisyydellä olisi minulle tarjottavanaan. Hain Krittiseen korkeakouluun, jonka kirjoittajalinjalla sain kirjailijanoppini seuraavan kahden vuoden aikana. Tuohon kouluun mennessäni en edes tiennyt, mikä on proosaruno, mutta sen opittuani olin rakastunut.

Kirjoittaminen on minulle yhtä aikaa sekä arkipäiväistä että mystistä toimintaa. On vaikea sanoa, miten runo syntyy, vaikka näenkin käteni kirjoittavan sitä ja pystyn sanomaan, mistä ajatuksesta mikin runo on saanut alkunsa. Kuitenkin valmis kirja tai runo näyttäytyy minulle arvoituksena: minäkö kirjoitin tämän? Silti runon kirjoittamisen on oltava hallittua; silti jokainen pilkku ja piste on minun asettamani. Tämä kontrollin ja kontrolloimattomuuden yhdistelmä kiehtoo minua runoudessa sekä lukijana että kirjoittajana. Runouden omakielisyys ja -mielisyys vetää yhä uudestaan puoleensa.

Olen käyttänyt kahdessa julkaistussa runokokoelmassani ”lähteenä” erilaisia maantieteellisiä kirjoja ja ajatuksia. Tämä on ollut puhdasta sattumaa: en ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut tuosta alasta. Kunnes löydin sattumalta erään vanhan karttakirjan, joka sai kiinnostumaan, mutta erityisellä tavalla: eräänlaisena väärinkäyttäjänä, joka ei niinkään etsi tietoa vaan mielteitä. Kirjoittaessani olen poiminut maantieteen saralta erilaisia ajatuksia ja yksityiskohtia: karttaprojektiot, kivet, tulivuoret, mannerlaatat, leveys- ja pituuspiirit. Ja miten näitten avulla hahmotetaan maailmaa. Erityisen tärkeä teos toisen kokoelmani kohdalla oli maisemamaantieteilijä J. G. Granön Puhdas maantiede, joka näyttäytyi minulle itsessään runoutena: tapana hahmottaa ja aistia maailma.


MAKUASIOITA:

Kirjallisuus, elokuvat ja musiikki ovat olleet minulle aina rakkaita. Vältän yleensä nimeämästä suosikkikirjailijoita tai omia esikuvia, mutta sen verran voin sanoa, että minua kiehtovat prosaistit, jotka ovat ikään kuin vaivihkaa myös runoilijoita: tällaisiksi miellän erityisesti kaksi englantilaista naiskirjailijaa, Virginia Woolfin ja Jeanette Wintersonin. Heidän proosassaan maailma hahmottuu runouden lailla: vähemmän tarinoitten, enemmän impressioiden, mielikuvituksen, kielen kautta. Näin minä koen.

Elokuvista minulle tärkein on Mike Leigh’n Naked (1993), joka ei kuitenkaan ole suoranaisesti vaikuttanut minuun runoilijana, kuten ei ehkä elokuvat ylipäänsä: nehän ovat useimmiten tarinoita, eikä runoilija kerro tarinoita. Minulle elokuvissa on monesti tärkeää jotkin yksittäiset kuvat, äänet tai värit; silti en laskisi itseäni varsinaisesti ”taide-elokuvan” ystäväksi. Pidän elokuvista, joissa hyvä tarina tai dialogi ja voimakkaat aisti-elämykset yhdistyvät. Viime ajoilta tulee mieleen esimerkiksi Jim Jarmuschin The Limits of Control (2009).

Musiikin saralla kiinnostukseni on jakautunut klassisen musiikin (olen myös itse soittanut pianoa) ja pop/rock-puolen välillä. Viime aikoina olen innostunut myös oopperasta: on ihana tutustua johonkin itselle kokonaan uuteen, taianomaiseen maailmaan. Samanlainen uusi löytö minulle on kuvataide. Olen huomannut, että yhtä kuvaa voi tuijottaa vaikka kuinka kauan. Jossain kohdassa maali lohkeaa.
Taiteiden lisäksi minua kiehtovat monet luonnontieteitten alueet: niin kvanttifysiikka kuin merilinnutkin. Olisi hienoa ymmärtää suhteellisuusteoriaa tai tuntea kaikki maailman apinalajit. Viihdyn eläinmuseossa tuntikausia. Minulla on myös omituinen viehtymys hyönteisiin ja pieniin saariin. Jälkimmäinen liittynee viimeaikaiseen Darwin-innostukseeni: Beaglen merimatka oli aarreaitta runoilijalle, ja on sitä kenelle tahansa maailmasta ja sen pienistä eliöistä ja ilmiöistä kiinnostuneelle.
Elämäkertatietoa
Marianna Kurtto (s.1980) on helsinkiläinen runoilija. Kurtto on opiskellut Helsingin yliopistossa englantilaista filologiaa, elokuvatutkimusta ja teoreettista filosofiaa. Kirjoittamista hän on opiskellut Kriittisessä korkeakoulussa. Tällä hetkellä hän toimii kirjoittamisen lisäksi tietokirjallisuuden suomentajana ja kirjallisuuskriitikkona. Kurton runoja on aikaisemmin julkaistu mm. Runouden vuosikirja 2004:ssä, Parnassossa sekä Nuoressa Voimassa.

Lukukeskus

---


Tietokirjasuomennoksia englannista suomeen; kirjallisuuskritiikkiä ja esseitä mm. Nuoreen Voimaan ja Parnassoon. Työskennellyt myös mm. elokuvateatterissa.

Valmistunut Helsingin yliopistosta englantilaisesta filologiasta, sivuaineina mm. teoreettinen filosofia ja elokuvatutkimus

Kalevi Jäntin palkinto 2006
Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokkuus 2006

Suomennoksia mm.
Alan Goldstein: Muhammad Ali. Legendaarisen nyrkkeilijän tarina. Ajatus Kirjat, 2008.
Inna Latiseva: Ryssänä Suomessa – vieras väärästä maasta. Otava 2010.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Esseitä:

Rikkinäisten robottien tehdas, teoksessa Mitä Houellebecq tarkoittaa? (Savukeidas 2010)
Koralliriutan hiljaisuuden keskellä: paikka jossa runo alkaa, Nuori voima 2010 : 1
Tekstinäyte

Kuitenkin metsä/
jonka osia et ymmärrä, olet rakentanut sammalen/
vihreän koneen muunnelman, oravat/
jotka hehkuvat yössä ja käyttävät/
käsiään, kiipeilevän eläimen tomeruus, ja aurinko//

puhuu lammenpinnassa omiaan//

kieletöntä kieltä, joka hehkuu/
sanatonta suonväristä rakkautta/
ja metsäkoneen hikistä kaarnaa/
ja linnut radoillaan kuin hurmaantuneet/
planeetat, aikojen alussa//

tuli kevät/
akryyliauto halkaisi maiseman/
ja kesä kasvoi, valon/
sirpaleet//

maaveden hitaat rattaat//


(Kokoelmasta Maisemasta läpi, WSOY 2009)

“Jos jalkani kantaisivat tämän päivän, kantapäät yli aamun kynnyksen. Kaipaan yön selkää. Kädet etsivät paikkaa, eivät löydä, kuka irrotti ovista kahvat, salpasi taskut hopeisella langalla? Aamu kuin teräväluinen eläin. Sen syliin on vaikea istua. On valittava asento ennen kuin alkaa puhua, ja mitä puhua: olla maiseman nielemä aina. Jos istun tähän, olen selityksen velkaa, jos jalkani kantavat, kannanko vastuun? Sekin miten päivä seisoo. Kaatuu polvet edellä iltaan. Laitan kädet uuniin, korvat saunan lauteille kuivumaan. En ole velkaa, en muuta kuin itseni. Kannan vettä, selkänikamia yhdellä kädellä. Sankokaupalla vettä, väritöntä surua joka ei koskaan ollut minun.”


(Teoksesta Eksyneitten valtakunta, WSOY 2006)
Lähteitä ja viittauksia
Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.

Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara. BTJ Kustannus, 2008.
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Forsblom, Harry(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Järventausta, Silja(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Sukupuoli
    nainen
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Lähteitä ja viittauksia
    Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.

    Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara. BTJ Kustannus, 2008.
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Sinervo, Helena(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    runoilijat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Virolainen, Merja(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Anhava, Helena(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Sukupuoli
    nainen
  • On sama kuin
    Anhava, Helena, arvostelija
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Ammatti
    runoilijat
  • Meriluoto, Aila(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Sumari, Anni(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ringbom, Henrika(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    runoilijat
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Rekola, Mirkka(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Sukupuoli
    nainen
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Liukkonen, Tero(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  •