Tulla, Matti

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Luottamustehtävät ja jäsenyydet

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Kirjailijan omat sanat

Elämä on laiva, jossa on liian monta karaokebaaria.

Elämäkertatietoa

Opinnot:
Puualan artesaani.
Kirjoittajakoulutuksen aineopinnot.

Luottamustoimet ja jäsenyydet:
AdAstra-teatteri.

Palkinnot:
Pirkanmaan kirjoituskilpailun novellisarjan toinen palkinto 2003.
Poetry Slam joukkuesuomenmestaruus 2006.
Harrastukset:
hiihto, potkukelkkailu, luonto, teatteri ja valokuvaus.

"Kirjoitan, koska en muuta osaa, enkä ole jaksanut opetella. Tärkeää on elää hiljaa ja pienesti. Ja poistua tyylikkäästi takavasemalle kun aika koittaa. Minua ärsyttävät meuhkaajat ja metelöijät."

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Lyriikat ja kansitaide Kolja-yhtyeen levyyn Ympyrää 2008.
Kolumneja Keskisuomalaiseen vuodesta 2008.

Tekstinäyte

Toisen lasillisen aikana alkaa tietovisailu, kissa vatsassani riehaantuu entisestään. Kilpailija numero kolme tietää kaiken, maailman suurimman padon, maailman pienimmän valtion, Equadorin lipun värit, muttei kuka on kirjoittanut Sodan ja Rauhan. Kilpailija veikkaa Tsehovia, minä olen purskauttaa kolmannen lasillisen tiibetiläiselle karvalankamatolle, mutta sisäisellä tahdollani nielen kaiken kuten nielen päivittäin sisäisen tuskani siitä, kuinka suuri taakka on harteilleni laitettu. Tuo tuska viiltää minua kuin kirurginveitsi, se on näkemisen tuskaa, tuskaa siitä, että näen enemmän kuin muut. Enkä silti voi paljastaa kellekään näkemääni, voin vain antaa taiteellani pieniä vihjeitä. Minun tehtäväni on yhdeksänkymmentäprosenttisesti niellä ja minä nielen, neljännenkin lasillisen.

Sodan ja Rauhan mies voittaa ja ilmoittaa käyttävänsä rahat vaimonsa silikonirintoihin. Kiitän onneani, etten näe miehen onnellsia kasvoja, vesi nimittäin valuu silmistäni, viides lasillinen on tähänastisista vaikein. Imeskelen sokerittomia kurkkupastilleja, apteekki sanoo, että ne parantavat makua. Pahoinvoinnin iskiessä minun tulisi hiljentää tahtia, mutta minä täytän jo kuudetta lasillista. Kissa on lähtenyt liikkeelle, nyt se kynsii vatsani sisäpintaa. Taiteikijan herkkyydellä koen tilanteen symbolisen merkityksen ja alan kirjoittaa runoa keskenmenon aiheuttamasta henkisestä kiputilasta.

Naisunelmia (Sanasato 2003) s. 30 - 31