Terho, Mika

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Ammatti

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Kirjailijan omat sanat

Tällä hetkellä keskityn saamaan valmiiksi uuden runokokoelmani,
joka ilmestyy toukokuussa 2003. Työn alla on myös matkapäiväkirja,
jota kirjoitin ollessani stipendiaattina Afrikan Beninin Villa Karossa
tammi-maaliskuussa 2003. Seuraan ja toimin aktiivisesti osallisena
Turun runoliikehdinnässä.Työnkuvaan kuuluen luen myös paljon kirjallisuutta
laidasta laitaan.

Elämäkertatietoa

Syntynyt
25.12.1968 Uudessakaupungissa, asuu Turussa

Opinnot
mielenterveyshoitajan tutkinto 1994
Turun yliopiston humanistinen tiedekunta vuodesta 1997 alkaen, pääaineena kotimainen kirjallisuus, sivuaineina uskontotiede, taidehistoria ja historia

Ammatti
opiskelija

Harrastukset
matkustelu, vieraat kulttuurit, kävely

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Dokumentit, matkapäiväkirjat
90-luvun kuvat. Sammakko 2000
Afrikan päiväkirja. Enostone 2004
Ghana, Enostone 2010

Näytelmä
Terve hullu. Nuori draama-festivaalit 1995

Muita julkaisuja
Mukana antologioissa, runoja ja tekstejä mm. Parnassossa, Tuli ja savu -runouslehdessä, Kulttuurivihkoissa

Muu osallistuminen kirjalliseen elämään
Runonlausuntakeikkoja vuodesta 1994
Hellät elätit -runotanssiryhmän esitykset v. 1999
Mukana Runokiertueella 1998, Baltian-kiertueella 1999, Megasos-runokiertueella 2000
Nihil Interitin toiminnassa mukana vuodesta 1997

Tekstinäyte

Loikin Hämeenkadulla hullun kiilto silmissäni:
Miksei lohkea lempeä, hääyötä,
pitkän linjan undergrounddyykkarille,
rusoposkiromantikolle,
kilttihellämiehelle,
jolla pippeli pelaa
ja sielu sonettina valmiina
tasa-arvotakuulla valahtamaan
naisellisen naisen reisiä pitkin parisuhteeseen.
Tämä peli ei kauan vetele.
Tahdon polttaa kynttilöitä ja levittää
hunajaa 18-40 vuotiaan
naisen navalle plus muu erogeeninen alue.
Huhuu hei, olen vanhenemaan päin!
Panostakaa nyt kerrankin laatuun.
Ei mitään vain kaks on ovea mulla kaks -juttuja,
uneen ja kuolemaan, vaan hekumaa,
pumpulipyllyn sivelyä,
sivistynyttä eläimellisyyttä
yön takorautapatjalla, kulta.



Näkemykseni väsyi pitkinä vuosina,
kävelin katuja etsien hetken turvatuttia
lentokauhun täyttämässä maailmassa.

Akuneulat ympäri korvia makasin
katkon nahkatuolissa, akuuttien huolien
vyöryessä klassisen musiikin myötä
pois tietoisuudestani.

Erikoistuin päihdehuoltoon laajalla skaalalla,
vaihdoin armon ja mielenrauhan
automaattisesti valkean pyllyn
hekumalliseen tuijotukseen.

Kumosin maljat, kippasin snapsit,
tärisin maailman kyljessä ulvovana,
ylväänä ylijäämänä toivoen
jonkun pitävän kädestä,
sen sijaan että toistuvasti:
"Älä soita mulle enää".

Näin elämän tapoja eläviä ihmisiä
kuolleita kirjaimia huolten täyttämiä
vanhoja naisia heikkojen miesten
rinnat rottingilla,
pysäytin tytön sanoakseni,
että erehdyin henkilöstä,
mutta ei se mitään.



Pienet kilpikonnat kuoriutuvat
ja taapertavat mereen.

Nostin 4 lasta kerralla ilmaan.
Puhuin muoviseen lelukännykkään:
Si, si, si, me ilamo Mika.

Tänään puristin appelsiineja,
kaadoin lisää mehua lapsille,
kopioin valaita paperin läpi.

Kuljen kohti varjoa, muualla valoa.
Olen vaaleahko kilometripylväs,
selälleen kääntynyt siili.



Ihmisten kärsimysten keskellä
avaan silmäni, värjään tukkani,
ostan pullani, pullotan veteni.

Päivääkään en ole elänyt
ajattelematta tulevaa,
oletko sinä?

Kuljen aamuisin bussilla Oaxacan keskustaan
etsimään lauseita,
jänteviä sääriä,
perisyntiä.

Kirjoitan naiselle
joka lukee ja ymmärtää,
noutaa
talonrakentajaksi
rintojensa väliin.



Kaikki miehet näkevät unia:
että selviävät elämän vuoristoradasta,
etteivät ikinä selviäisi hengissä,
ettei talo valmistuisi,
takkatuli lämmittäisi.

Lokakuussa miehet näkevät unia
ensirakkautensa rintaliiveistä,
hämmentävän miehisyyden vyörystä.

Marraskuussa miesten unissa
rynnäkkökiväärit työnnetään käsiin,
riisutaan mies alastomaksi
nauravan massan keskelle.

Mies kääntyilee unissaan
levottoman vaimon vieressä,
hänelle tehdään kastraatio
vuoteen kastelusta, naismaisuudesta.

Aamuisin mies menee keittiöön,
rapistelee kahvivehkeitä,
kerää järkevyytensä panssarin
työpaikan munapäiden suojaksi,
punapäisen sihteerin tietämättä
minkä tunneaallon on pistänyt liikkeelle.

Vaimo haukottelee,
mies on tuttu ja turvallinen,
tuhannenvoltin pistorasia.

Kokoelmasta Alastomana