Rauhala, Niilo

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Irmeli Jung 2000 / Otava

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Luottamustehtävät ja jäsenyydet

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

kuvakirjat
runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

kokoomateokset
runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

kokoomateokset
runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

kokoomateokset
runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Muut teokset (kääntäjänä)

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

Lähetin koulupoikana muutamia runoja lehtiin. Lukiossa ollessani luin lyriikkaa kiinnostuneena ja samalla kirjoitin runoja. Etsin omaa tyyliäni ja ilmaisutapaani myös opiskellessani Helsingissä ja sen jälkeen. Ensimmäinen kokoelmani ilmestyi 1967.

Lyriikkani kuuluu ns. modernismin ilmaisutapaan, jossa kieli on täsmällistä, kuvallista ja runo monitulkintainen. Käytän paljon luonnosta saamiani metaforia ja muita kielikuvia. Olen kristillinen modernisti, jonka taustalla on kristillinen elämänkatsomus. Runoillani ja persoonallisella kielelläni haluan välittää sanomaa, jonka itse olen sisäistänyt. Kristillinen usko ja toivo, ilo ja hellyys, ihmisten yhteinen kaipaus, kärsimys ja suru saavat lyriikassani ilmaisunsa. Synnyinseutuni avara, kaunis luonto eri vuodenaikojen väreissä sekä toisaalta meren läheisyys luovat runoihini kielellistä ulottuviitta. Toivon, että lyriikkani voisi tulkita monien lukioiden yhteisiä elämäntuntoja ja että runojen sanomasta ja sanoista heijastuisi kirkkautta.

Suosikkilukemiseni on Bo Carpelanin tuotanto, musiikissa Frans Schubertin liedit. Tärkeintä on oma perhe, lapset ja lapsenlapset sekä hengelliset perusarvot. Motto/kaunis lause; aalto, veden lintu
valo siivissään.

Elämäkertatietoa

Niilo Pekka Rauhala s. 10.07.1936 Kittilä. Teologian kandidaatti, Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta. Sairaalateologi, kirjailija. Suomen kirjailijaliiton jäsen vuodesta 1970, Kulttuuri- ja Tiedesäätiö Kemi 2000. Myös SRK:n (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys) julkaisujen toimitusneuvoston jäsen 1980-luvulta lähtien.

Palkinnot: Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1974, 1988. Kirkon kirjallisuuspalkinto 1979. Lapin läänin taidepalkinto 1976 sekä Kemin kaupungin taidepalkinto vuonna 1987.
vanhemmat: isä pienviljelijä Väinö Rauhala ja äiti Hilda, s. Tervo

Toiminut pappina 1963 lähtien, sairaalateologina 1977-1999
Kirjailijaliiton jäsen vuodesta 1972
Virsikirjakomitean jäsen 1973-1984
Raamatunsuomennostyön asiantuntija 1984-1987

Teologian kandidaatti 1963, rovastin arvo 1987

palkinnot:
Kirjallisuuden valtionpalkinto 1974 ja 1988
Kirkon kirjallisuuspalkinto 1979
Lapin läänin taidepalkinto 1976
Kemin kaupungin taidepalkinto 1987
Pro Finlandia- mitali 1990

Harrastukset: luonto, hengellinen ja klassinen musiikki

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Sanoituksia:

Marttyyrit. Oratorioteksti, sävellystyö Jaakko Linjamalta jäi kesken.
Kuopion rauhanyhdistyksen juhlakantaatti. Säv. Lauri-Kalle Kallunki
Tulevaisuuteen ja toivoon. Mikkelin tuomiokirkon juhlakantaatti 1984, säv. Jouko Linjama
Jumalan vuorta me asumme. Ranuan kr. kansanopiston kantaattiteksti 1987, säv. Yrjö Koskimäki
Kallio ja elämänpuu. Juvan seurakunnan ja kunnan 550-vuotisjuhlakantaatti 1992, säv. Ilkka Kuusisto
Vuolijoki-kantaatti. Säv. Risto Vähäsarja
Kevät heräsi täällä. Ranuan kr. kansanopiston kantaattiteksti 1997, säv. Arto Heikkilä
Suomen kirkon diakoniapäivien laulu. 2000. Säv. Tuomo Nikkola
Syvyyden eteen. Kuhmon kirkkopäivien kantaatti 2001, säv. Risto Vähäsarja
Sovinnon aurinkoon. Uusi lauluteksti (tilaustyönä) Sibeliuksen mieskuorosävelmään "Nouskaa jo, kansat", 2000
Me olemme laiva. Kemin seurakunnan ja kirkon 100-vuotisjuhlakantaatti 2001 (esit. v. 2002), säv. Tuomo Nikkola
Laulun tie. Lauluteksti Pohjan Mieslaulajien 70-vuotisjuhlaan, säv. Markku Koskela, 2002
Iloiten laulakaa Herralle. Oulun hiippakunnan 150-vuotisjuhlakantaatti 2001 (esit. v. 2002), säv. Tuomo Nikkola

Muuta tuotantoa:

Juhlavieras. Runo Irja Kilpeläisen teoksessa Samalle portille (1978).
Lähellä kuolemaa. Kirjoitus teoksessa Hän kantoi meidän kipumme : elämän kipeitä kysymyksiä (1996).
Radiohartauksia. Kuunnelmateksti kokoelmassa Elämä yllättää : valikoima radiohartauksia, toim. Viena-Inkeri Lounela (WSOY 1998).
Sinua kantavat ikuiset käsivarret. Sairaan rukouskirja (2000).
Piirteitä Siionin laulujen kielestä. Artikkeli SRK:n vuosikirjassa "Tulevaisuuteen ja toivoon" (2000).
Jokaisen elämä on yhtä arvokas, lääketieteen eettisiä kysymyksiä. Artikkeli SRK:n vuosikirjassa "Ihmeellisiä ovat sinun tekosi" (2001).
Vieläkin löydän sen katseen sieluni pohjalta. Kirjoitus teoksessa Sota-ajan lapset - kirjailijat kertovat lapsuudestaan sodan varjossa (Tammi 2006).
Kirkkailla vesillä : sanoja sydämeltäni. Hartauskirja (Kirjapaja 2008).
Hän ei väisty viereltäsi : pientä puhetta sairaille. Hartauskirja (Kirjapaja 2009).

Tekstinäyte

Elämä
niin käsittämätön,
että sen täytyy olla
jotakin varten.


(kokoelmasta Jos sinut ymmärtäisin, 1995)
Videot

Elävän arkiston upotuskoodi