Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Lehväslaiho, Reino

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva : Wsoy
On sama kuin
Kirjailijan muu nimi
Lehväslaiho, Reino Veikko
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Koulutus tai tutkinto
Ammatti
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Nimi
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Elämäkertatietoa
- Lehväslaiho on erinomainen sotaromaanin kirjoittaja ja tänä vuonna [1999] ilmestynyt Koukkaus itään on jälleen takuuvarmaa kerrontaa. Tämäkin kirja on kirjoitettu mukaansa tempaavaan tyyliin, jälleen oli luettava koko romaani "yhtä soittoa" - sotakamreerin kirjoja lukiessaan allekirjoittanut ei ole vielä kertaakaan keskeyttänyt nukkumisen takia, kirjat on luetteva yhdellä kertaa. Lehväslaihon kirjojen realistisuus, sodan arkipäivän tarkka kuvaus ja yleensä todellisiin tapahtumiin perustuvat tarinat kietovat mukaansa. (Sotainvalidi-lehti, 1999, Juha E. Tetri)

synt. 13.4.1922 Akaassa
asuu Lempäälässä
naimisissa
opinnot: kauppateknikko-konttoripäällikkö
päätoiminen kirjailija jo 40 vuotta
harrastukset: lenkkeily, uiminen, lukeminen, matkustaminen

palkinnot:
WSOY:n kirjallisuussäätiön kulttuuripalkinto -92
Suuren Suomalaisen Kirjakerhon kulttuuripalkinto -93
Kirjapöllö-palkinto -99

Valtion taiteilijaeläke -87
Tasavallan presidentiltä arvonimi sotakamreeri -82
Vapaudenristi 3. luokka -99

Reino Lehväslaiho on tuottelias ja hyvin tunnettu Suomen viime sotien kuvaaja. Hän aloitti vuonna 1958 36-vuotiaana sotaromaanilla Panssarisotaa 1941-1944. Vuonna 2010 on ilmestynyt hänen 43. romaaninsa. Romaaneista on otettu useita lisäpainoksia. Yhden teoksen hän julkaissut nimimerkillä Veikko Remes. Lisäksi hänen kirjoituksiaan ja pakinoitaan on ilmestynyt eri lehdissä.

1950-luvun suomalaisille kirjamarkkinoille tuli uusia kirjailijoita, jotka itse sodan läpikäyneinä pyrkivät välittämään lukijoille sodan tuntojaan sotaromaanin tai puhtaan dokumentin muodossa: "Niin nuoret kuin vanhatkin kirjalliset alokkaat lähtivät uudelleen sotaan, nyt aseenaan kynä tai kirjoituskone." (Niemi, Juhani Viime sotien kirjat, 1988 s. 134).

Lehväslaiho on 1950-luvulla aloittaneita jatkosodan realistisen kuvauksen perinteen jatkajia.
"Taistelin talvi-, jatko- ja Lapinsodan etulinjassa ja haavoituin kolmasti ja tuhosin viisi kappaletta vihollisen raskaita panssarivaunuja ja kannan 24 kunniamerkkiä. Kerroin aseveljieni tarinan jatkosodan taisteluissa kirjaani Panssarisotaa 1941-44 ja se tuli markkinoille v. 1958. Siitä se lähti ja jatkuu yhä", kertoo Lehväslaiho kirjailijantyönsä alusta.
"Olen aina osannut kirjoittaa. Jo lapsena ja koulussa satuja ja tarinoita."

Dokumentaarinen esikoisteos Panssarisotaa 1941-44 sai hyvän vastaanoton ja kirjailija itsekin pitää sitä arvossa. "Sen vuoksi, koska elin ne kaikki veriset ja hurjat taistelut ja tappiota oli 76 %. Niin sodan loppuessa olin alkuperäisen joukkueen ainoa mies vuodelta 1941 ja olin sen panssarivaunujoukkueen johtaja. Elin sodan joka hermolla ja verellä. Siinä se, vähän Jylhääkin: Mitä vannottiin, se pidetty on, yli päämme kun löi tulilaine; ja rinnalla tuntomme tuomion, muu kunnia meille arvoton - katinkultaa kiitos ja maine." "Lehväslaihon teos ei kuvaa sotaa kotka- eikä sammakkoperspektiiveistä, vaan ikäänkuin sotajoukon sisältä päin. Tulosta on pidettävä erittäin suuren luontaisen kirjallisuuden lahjakkuuden osoituksena." (HS 18.11.58, P. Marttina)
Ilpo Kaukovallan arviossa sanotaan: "Panssarisotaa kertoo jotain mieleenpainuvan totta ja myönteistä niistä suomalaisista ja hämäläisisistä miehistä, jotka joutuivat jatkosodan kurimukseen, ja yleisenä sodan kuvauksena se lukuisilla yksityiskohdilla myös varoittaa sekä nykyisiä että tulevia lukijoita."(AL 3.12.1958, Ilpo Kaukovalta)
"Suomen sodat kuvataan usein jalkaväkimiesten silmin. Tähän on hyvin ansioitunut syy, Väinö Linna ja Tuntematon sotilas. Tuntematon sotilashan on nimenomaan jalkaväkijoukkueen taipaleen kuvaamista. Reino Lehväslaiho puolestaan antaa panssarisodalle kasvot. Hän on itsekin tämän aselajin taistelija, vääpeli ja puolijoukkueen sekä myöhemmin joukkueen johtaja." (Akaan seutu 16.4.2002, Juha Kosonen)

Vuoden Kirjapöllö 1999 -palkinnon perusteluissa Panu Rajala toteaa Reino Lehväslaihon tuotannosta: "Yhä uudelleen hän on vyöryttänyt viime sotiemme panssarituhoojien ja sissien ratkaisevat taistelut elävinä lukijoiden silmiin ja sisälmyksiin. Lehväslaihon kerronta on suoraa, ravakkaa ja hurjapäistä. Hän käsittelee tosiasioita hyvän jutunkertojan tavoin, vähän lisäillen, vähän värittäen, mutta aina mahdollisen rajoissa pysytellen. Hänen kerronnalleen antaa erityistä painoa itse koetun ja mukana eletyn verinen tuntu." (Salon seudun sanomat 4.5.1999)

Sotkalla sodassa ilmestyi v. 2002 ja sen Lehväslaiho arvioi tällä hetkellä merkittävimmäksi omassa tuotannossaan. Se, kuten esikoinenkin, kertoo hänen omista kokemuksistaan panssarivaunun ampujana jatkosodassa. Vesa Karonen arvioi romaanit Panssarisotaa 1941-44 ja Sotkalla sotaan Lehväslaihon parhaiksi sotaromaaneiksi. (HS 6.10.2002, Vesa Karonen)

Luovan työnsä lähtökohdista Lehväslaiho mainitsee: "Suvussani on maisteri Antti Mäkinen ja hän ehti ennen toista maailmansotaa kirjoittaa 12 kirjaa. Sieltä lähtevät kerronnan taidot ja tarinaniskentäni. Kirjan kirjoittaminen on erittäin helppoa, koska ´näen´ kaiken koko ajan". "Hyvä sotaromaani perustuu tarkkaan taisteludokumentteihin perehtymiseen ja hyviin hahmoihin. -- Omien kokemusteni ohella käytän kuulemiani juttuja. Läsnäollessani veteraaniporukoissa monet tosin varovat puheitaan, mutta haastatteluissa tarinoita ei pihistellä. -- Vaikka ennen romaania saatan tehdä laajoja haastatteluja sekä laadin karttoja ja henkilöluetteloita, on kirjoittaminen lopulta alitajuinen tapahtuma, kuten Linnan Väiskikin totesi." (AL 12.4.2002, Heikki Ikonen: Reino Lehväslaihon 80-vuotishaastattelu)

Tärkeitä kirjoja ja kirjailijoita Lehväslaiholle ovat olleet Ernest Hemingwayn Vanhus ja meri, William Faulknerin Villipalmut ja espanjalaisen Michel del Castillon Kitara. "Ja Linnan Väiskikin löysi suomalaisen sotilaan sielun."
Pirkanmaalaisuus ei ole kovin tärkeää liikkuvaiselle kirjailijalle. "Olen asunut sekä Lapissa että Pohjanmaalla kymmenen vuotta ja vuosia ulkomaillakin, niin on vertauskohtia. Hämäläiset ovat ´perisuomalaisia´ synkkäkatseisia ja myrräävät kaikesta nurkan takana. Ovat paikkakuntaylpeitä: Ollaan, nääs Mansesta - nääs. -- Oma maakunta on hyvä. Ihmiset samoja, vain murteet muuttuvat!"

Uuden Suomen haastattelussa 1982 Lehväslaiho totesi: "Jokainen sotakirjailija on rauhan mies. Minä kerron sodan kauhuista, jotta ne eivät unohtuisi ja kaikki huomaisivat, kuinka mieletön asia sota on."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Reino Lehväslaihon tuotanto

Romaanit:

Panssarisotaa 1941-1944 (1958, äänikirjana 1987)
S/S Bombata (1959)
Tuuloman tie (1967)
Viimeiseen mieheen (1969)
Sissit (1971)
Syväri murtuu (1973)
Partio yli Äänisen (1974)
Arkangelin partio (1975)
Uhtualta itään (1976)
Poventsan korpit (1977)
Rintamalotat (kirjailijanimellä Veikko Remes) (1978)
Syvärin sissit (1978)
Äänisen tie (1979)
Sissivääpeli (1980)
Aunus tulessa (1981)
Tulimarssi (1981)
Läpimurto (1982)
Vienan partisaanit (1983)
Jänkä palaa (1984)
Ritarivääpeli (1985)
Kenttävartio Susi (1986)
Sissikapteeni (1987)
Lottien sota (1988)
Tuntsan sota (1990)
Uhtuan sissit (1989)
Maaselän sissit (1991)
Rajavääpeli Peura (1992)
Iskuryhmä Risu (1993)
Sallasta itään (1994, äänikirjana 1995)
Tukikohta palaa (1995, äänikirjana 1996)
Tie helvettiin (1996, äänikirjana 1996)
Kuoleman suo (1997, äänikirjana 1997)
Kolttasissit (1998, äänikirjana 1998)
Koukkaus itään (1999, äänikirjana 1999)
Kairanmaan sota (2000, äänikirjana 2000)
Rytinällä läpi (2001, äänikirjana 2001)
Sotkalla sodassa (2002, äänikirjana 2002 ja 2003)
Soturit (2004, äänikirjana 2004)
Röhön korpitaistelu (2005, äänikirjana 2005)
Ei tuumaakaan! (2006)
Seesjärven sissit (2007)
Isku itään (2008)
Kontion sissit (2009)
Alakurtin tie (2010)
Korven peura (2012)

Antologiat

Päällimmäiseksi puhdasta kahvia, teoksessa Edessä tyrskyjä! : Kertomuksia merestä ja merenkävijöistä / toim. Joni Skiftesvik (2004)

Lisäksi n. 20 tarinaa veteraanien ja muissakin joululehdissä.
Tekstinäyte
Ote teoksesta Panssarisotaa 1941-1944 (1958)

Illalla pataljoona kokoontui yhteen ensi kerran sotaretken aikana. Komppaniat marssivat lähelle leipätehdasta erään talon pihaan. Lumisateessa pataljoona järjestyi neliöön.
- Herra siunatkoon meitä ja varjelkoot meitä...
Sotilaspastori luki rukousta voimakkaalla äänellä.
- Nimeen isän, pojan ja Pyhän Hengen. Amen.
Pataljoona seisoi päät paljastettuina ja tuuli pörröitti miesten hiukset. Lumisade kiihtyi. Hämärtyvässä illassa häämöitti talojen välistä Äänisjärven mahtava ulappa. Miehet lauloivat ja mahtava vyöryi virsi:
Jumala ompi linnamme,
varustus vahva aivan.
Hän aseemme on, kilpemme,
ajalla vaaran vaivan.
Kestetty ahdistus ja vaiva oli patoutunut miesten mieliin ja purkaantui nyt veisuuseen, joka vapautti ja antoi uutta voimaa. Päät nousivat pystyyn ja loppua kohti veisuu vain voimistui. Milloinkaan aikaisemmin miehet eivät olleet tunteneet niin voimakasta yhteenkuuluvuutta kuin nyt, seisoessaan lumisateessa veisaten virttä.
- Hyvää yötä, pataljoona!
- Hyvää yötä, herra eversti.
Paluumatkalla majapaikkaan miehet marssivat vastoin tapojaan vaiti ollen, kukin omissa ajatuksissaan.
Lähteitä ja viittauksia
Niemi, Juhani Viime sotien kirjat (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1988)
Sjöblom, Simo Reino Lehväslaiho -bibliografia 1958-1999 (Seaflower 2000)
Kotimaisia sotakirjailijoita / toim. Kari-Otso Nevaluoma (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
Lehtileikkeet : Reino Lehväslaiho (Tampereen kaupunginkirjasto)
Akaasta alkaen : Reino Lehväslaiho [videotallenne] / toteutus Samuli Pakkanen et al. (Video productions S. Pakkanen [1991])
Reino Lehväslaiho : illan päätteeksi [Videotallenne] / toim. Timo T. A. Mikkonen (esitetty PTV-kanavalla 1995 ; tallene vuodelta 2004)