Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Asunta, Heikki

Kuvatiedoston lataaminen
On sama kuin
Kirjailijan muu nimi
Asunta, Uuno Taavi Heikki
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Teokset
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
runokokoelmat
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
kokoomateokset
Tyyppi
novellit
Elämäkertatietoa
Heikki Asunta kuului niihin tulenkantajien sukupolven kirjailijoihin, jotka viihtyivät muutaman vuoden boheemia taiteilijaelämää viettäen mutta kulkivat sitten kukin omaan suuntaansa. Asunnasta tuli tiukan rytmi- ja loppusointutekniikan, synkeiden balladien ja hirtehisen pessimismin taituri.

(Kansallisbiografia)

- - -


Heikki Asunta (1904-1959) on runoilija, taidemaalari, kuvittaja ja kustannusvirkailija. Hänen tuotannossaan on useita kirjallisuudenlajeja: lyriikka, novelli, pakina, näytelmä, kuunnelma ja nuorisokirja. Lisäksi Asunta kirjoitti ahkerasti lehtiin mm. taidearvosteluja. Hän julkaisi Nuorten Pellervossa ja Pellervossa artikkeleita, runoja ja pakinoita ja oli Aamulehden kirja-arvostelija ja äärioikeistolaisen Sinimustat-järjestön Sinimusta-lehden päätoimittaja. Valtion kirjallisuuspalkinnon Asunta sai 1929, 1932 ja 1935.

Nuorena kuvataiteilijana Asunta oppi uutta maalausta Pariisissa, ja kotimaassa hän kuului samaan ryhmään kuin Sallinen ja Ruokokoski. Asunta maalasi maisemia, maalaiselämää, asetelmia ja muotokuvia. Lukuisia taidenäyttelyjä pidettyään hän kokosi tuotantoaan Ruovedelle ns. riihiateljeehen. Hän keräsi sinne paikallista esineistöäkin, jotta kotiseututietous säilyisi. Kirjoissaan ja maalauksissaan Asunta kuvaa myös Keski-Suomea, joka oli hänelle läheinen jo siksi, että hänen isänsä oli Asunnan talon poikia Keuruulta.

Moni-ilmeinen lyyrikko

Lyyrikkona Asunta on moni-ilmeinen. Hän karttaa estetisointia ja edustaa maanläheistä talonpoikaisuutta ja supisuomalaista sisämaata. Hänellä on myös reipasta kulkurirunoutta. Asunta korostaa olevansa köyhistä oloista ja katselevansa elämää sen mukaiselta näkökannalta.

Ilmaisu on Asunnalla iskevää ja kärjekästä. Hän hallitsee vaikeatkin runomuodot, kuten sonetin, ja joskus hän parodioi perinteistä lyriikkaa. Osassa tuotantoaan hän lähestyy ekspressionismia. Hänellä on yhteyksiä tulenkantajiinkin, mutta hän ei kuulu heihin eikä kirjoita vapaata mittaa.

Satu Grünthal analysoi väitöskirjassaan Asunnan balladeja, joissa on piirteitä kansanrunoudesta sekä kartano- ja kuolemanromantiikkaa. Asunnan sotarunot ja isänmaalliset runot ovat maskuliinisia ja vahvoja, ja luonnon kuvaajana hän on aiheetta jäänyt Einari Vuorelan varjoon. Sisämaan maisemien lisäksi Asunnan lyriikassa on merinäkymiä, ja hän on kirjoittanut runoja merenkävijöistä.

Asunnan romantisoivat teokset edustavat omaa linjaansa sotien välisessä ja niitä seuranneessa kirjallisuudessa. Aikalaistensa tavoin hän sovittaa tuotantoonsa eksotiikkaa, antiikin aiheita ja myyttejä, mutta moniin ajankohdan lyyrikoihin verrattuna hän on juureva ja maanläheinen. - Monia Asunnan runoja on sävelletty.

Katriina Kajannes
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Runot:
Sana ja sävel : juhlaruno Sulasol'in Tampereen-Porin piirin järjestämille Länsi-Suomen laulu- ja soittojuhlille Porissa 13.-14.6.1936. [Sulasol] 1936.
Valikoima runoja. 1958.
Valitut runot. 1948.

Kuunnelmat:
Kolme miestä mastossa : [kuunnelma]. Yleisradio 1937.
Kuormat Kevenevät : [kuunnelma]. 1945
Sudet : [kuunnelma]. Yleisradio 1941.

Antologiat:
Laulun miekka : runoja (toim. Martti Larni). Suomen kirja 1944.

Lastenkirjallisuus:
Pienokaisten kuvakirja / runot Heiska-Setä. Hämeen kirjapaino 1937.

Tietokirjallisuus:
Naiset Suomen vapaussodassa = Kvinnorna i Finlands frihetskrig (et al.). Vapaussodan muistot-toimikunta 1933.

Muu tuotanto:
Kirjallisuusarvosteluja / pakinoita sanomalehtiin vuosina 1939 - 1946.

Käännökset antologioissa (*):
Det sista skeppet ; Bokslut ; Blinda rutor ; Brev till min fader. * Ung finsk lyrik (1938) s. 155-161 (runoja - ruotsi)
Sommarnatt ; Ulven * Finsk dikt i svensk tolkning (1933) s. 169-171 (runoja - ruotsi)
Över strömfåran ; Sommarnatt *Fågeln flyger långt (1952) s. 116-117 (runoja - ruotsi)
Myös teoksissa : * Sakari, Aimo : Litterature finlandaise. Marseille 1951 - ranska. * Lindqvist, Rafael : Finsk lyrik 2. - Hfors, 1932 - ruotsi.
Tekstinäyte
KADONNUT AVAIN

Aironkolke kaiuton,
veessä kajo kuutamon,
alla talon aution
tyhjä venetalas.
Kaipuu kutsuu soutajaa.
Jotain, mikä jäädä saa,
yli laidan uppoaa
ainiaaksi alas.

Vuottaa miestä matkanpää,
miss’ ei rajaa silmä nää.
Taakse pieni piiri jää
seinäin ahdistavain. –
Kerran, kenties, palataan
ikävöityyn valkamaan.
Vähän – paljon puuttuu vaan:
kadotettu avain.
[Valitut runot, WSOY 1948, s. 170-171]
Lähteitä ja viittauksia
- Asunta, Maija: Heikki Asunta - ihminen ja kirjailija, Jyväskylän yliopisto, 1970.
- Hyttinen, Tellervo: Heikki Asunta : taiteilijaelämää suurlakosta yöpakkasiin, Helsingin yliopisto, 1988.
- Kemppainen, Aili: Heikki Asunnan balladi, Helsingin yliopisto, 1977.
- Meistä tuli kirjailijoita? : 44 kirjailijaa kertoo kirjallisista ensiaskeleistaan, Gummerus, 1947.
- Suomen kirjallisuus 6, Otava 1967.
- Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, WSOY 1947.
- Palmén, Einar: Runoilijan tien varrelta : kirjailijoita Ruovedellä, Ruoveden sanomalehti, 1956.
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi