Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Kenttävartio
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.
kuvaus
Jorma Korpela (1910-1964) ehti ennen kuolemaansa viimeistellä painokuntoon neljännen romaaninsa. ”Kenttävartio” on kirja sodasta, kuvaus ihmisestä sodassa, kuvaus sodan mielettömyydestä. Tapahtumapaikkana on kenttävartio Kukkula ”siellä jossakin” ja henkilöinä suomalaiset sotilaat vähäisestä nostomiehestä divisioonaa komentavaan kenraaliin saakka. Kirjassa kuvattu sodan arki on aitoa: vartioidaan ja partioidaan, pelätään, kirotaan ja jännitetään, puhutaan korsukieltä, lasketaan karkeaakin leikkiä. Sanoma vastuun moraalisesta ongelmasta antaa tälle jännittävälle sotaromaanille yleisinhimillistä ulottuvuutta.
(takakansiteksti)
- - -
Jorma Korpelan viimeinen romaani Kenttävartio julkaistiin syksyllä 1964 muutama kuukausi hänen kuolemansa jälkeen. Kenttävartio tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan etuvartiokomppanian eteensä asettamaa noin joukkueen vahvuista osastoa, joka vartioiden ja partioiden avulla pitää silmällä etumaastoa ja vihollisen hyökätessä asettuu vastarintaan. Perinteisestä realistisesta sotaromaanista poikkeava kirja sai ristiriitaisen vastaanoton. Korpela ei kuvannut teoksessaan dramaattisia taistelukohtauksia eikä sankareita. Rintamatapahtumat olivat kirjailijalle vain lavasteita, sillä hän halusi modernismin tyyliin pohtia yksilön asemaa valtavassa sotakoneistossa. Kirjaa perinteisistä lähtökohdista lukeneet valittivat että, Korpela "on antanut väärän kuvan sodasta". Kriitikoista osa oletti, että kirjailija ei ehkä sittenkään olisi pitänyt tekstiään vielä täysin valmiina. Korpelan kerronnan keinoista saivat kehuja kielenkäyttö, dialogi ja huumori.
Sotamies Sopanen sijoitetaan lyhyen sotilaskoulutuksen jälkeen kenttävartioon. Ensimmäisen yövartionsa aikana Sopanen aiheuttaa pelästyksissään väärän hälytyksen. Tunaroinnin aiheuttama ärtymys leviää rykmentin esikuntaan saakka: avuton ja yksinkertainen Sopanen joutuu kokeneiden jermujen silmätikuksi. Miehet kummastelevat myös korpraali Hintikkaa, joka on halunnut kenttävartioon divisioonan kirjurin helposta tehtävästä. Sotamies Sopanen määrätään vartioimaan Hintikan parina. Vartiossa Sopanen luottaa enemmän Hintikan sanaan kuin omiin havaintoihinsa ja vihollispartio pääsee linjojen läpi. Sopasen viimeinen erehdys, valoraketin laukaiseminen vahingossa, osuu yksiin vihollisen yllätyshyökkäyksen kanssa. Vahingonlaukaus vie sotamies Sopasen kenttäoikeuteen, missä hänet tuomitaan teloitettavaksi.
Syyllisyys on myös Jorma Korpelan viimeisen teoksen teema, jota hän kuvaa välillä melko irvokkaastikin sotavoimien valtarakenteiden avulla. Sodankäynti vaatii ehdotonta kuria ja sokeaa tottelemista. Sotamies Sopanen ja korpraali Hintikka eivät noudata annettuja määräyksiä. Sopanen oli liian kokematon osatakseen toimia oikein, kun taas Hintikan ratkaisuja ohjaa hänen omatuntonsa. Viime kädessä jokainen rykmentin miehistä on osasyyllinen rintamalla tapahtuviin virhearviointeihin, mutta kukaan ei halua ottaa vastuuta. Sodan järjettömyyttä korostaa se että sotamies Sopasesta, koko järjestelmän mitättömimmästä osasta, tehdään syntipukki.
(Tuhannet tunteet, Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-Savon maakuntakirjasto)
- - -
Jorma Korpelan viimeinen romaani Kenttävartio julkaistiin syksyllä 1964 muutama kuukausi hänen kuolemansa jälkeen. Kenttävartio tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan etuvartiokomppanian eteensä asettamaa noin joukkueen vahvuista osastoa, joka vartioiden ja partioiden avulla pitää silmällä etumaastoa ja vihollisen hyökätessä asettuu vastarintaan. Perinteisestä realistisesta sotaromaanista poikkeava kirja sai ristiriitaisen vastaanoton. Korpela ei kuvannut teoksessaan dramaattisia taistelukohtauksia eikä sankareita. Rintamatapahtumat olivat kirjailijalle vain lavasteita, sillä hän halusi modernismin tyyliin pohtia yksilön asemaa valtavassa sotakoneistossa. Kirjaa perinteisistä lähtökohdista lukeneet valittivat että, Korpela "on antanut väärän kuvan sodasta". Kriitikoista osa oletti, että kirjailija ei ehkä sittenkään olisi pitänyt tekstiään vielä täysin valmiina. Korpelan kerronnan keinoista saivat kehuja kielenkäyttö, dialogi ja huumori.
Sotamies Sopanen sijoitetaan lyhyen sotilaskoulutuksen jälkeen kenttävartioon. Ensimmäisen yövartionsa aikana Sopanen aiheuttaa pelästyksissään väärän hälytyksen. Tunaroinnin aiheuttama ärtymys leviää rykmentin esikuntaan saakka: avuton ja yksinkertainen Sopanen joutuu kokeneiden jermujen silmätikuksi. Miehet kummastelevat myös korpraali Hintikkaa, joka on halunnut kenttävartioon divisioonan kirjurin helposta tehtävästä. Sotamies Sopanen määrätään vartioimaan Hintikan parina. Vartiossa Sopanen luottaa enemmän Hintikan sanaan kuin omiin havaintoihinsa ja vihollispartio pääsee linjojen läpi. Sopasen viimeinen erehdys, valoraketin laukaiseminen vahingossa, osuu yksiin vihollisen yllätyshyökkäyksen kanssa. Vahingonlaukaus vie sotamies Sopasen kenttäoikeuteen, missä hänet tuomitaan teloitettavaksi.
Syyllisyys on myös Jorma Korpelan viimeisen teoksen teema, jota hän kuvaa välillä melko irvokkaastikin sotavoimien valtarakenteiden avulla. Sodankäynti vaatii ehdotonta kuria ja sokeaa tottelemista. Sotamies Sopanen ja korpraali Hintikka eivät noudata annettuja määräyksiä. Sopanen oli liian kokematon osatakseen toimia oikein, kun taas Hintikan ratkaisuja ohjaa hänen omatuntonsa. Viime kädessä jokainen rykmentin miehistä on osasyyllinen rintamalla tapahtuviin virhearviointeihin, mutta kukaan ei halua ottaa vastuuta. Sodan järjettömyyttä korostaa se että sotamies Sopasesta, koko järjestelmän mitättömimmästä osasta, tehdään syntipukki.
(Tuhannet tunteet, Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-Savon maakuntakirjasto)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Tapahtumapaikat
Tarkka aika
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
213