Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Jumalattoman kova tinki
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Jään hataruus pysäyttää sahanrakennusaineita rahtaavan lokomobiilin Halikonlahden perukkaan. Saha perustetaan niille sijoilleen. Vuosi on 1883.
Vuonna 1987 aution sahan rakennukset kitisevät yhä paikoillaan. Jäljellä on joku, joka muistaa. Ja jäljellä on päiväkirja, johon muuan sahamies on merkinnyt kaiken tärkeänä pitämänsä.
Vuonna 1987 aution sahan rakennukset kitisevät yhä paikoillaan. Jäljellä on joku, joka muistaa. Ja jäljellä on päiväkirja, johon muuan sahamies on merkinnyt kaiken tärkeänä pitämänsä.
Päiväkirjasta näkyy, miten itse kukin hoitaa työnsä, luottamustehtävänsä, perhehuolensa, miten oppii pelaamaan, juomaan, rakastamaan, pettämään, eroamaan. Siitä näkyy kuka sairastuu keuhkotautiin, kuka kuolee lapsivuoteeseen, milloin saksalainen marssii Varsovaan ja venäläinen Salon seudulle, mitä Kerenski tekee Helsingissä ja punainen elintarvikelautakunta Vartsalassa, miten päädytään kansalaissotaan, vankilaan, veljeshautaan.
Jumalattoman kova tinki herättää kylän eloon. Se on väkevä tarina elämästä vuosina 1903-1929. Tarina elämän armaudesta silloinkin, kun se on armottominta.
(takakansiteksti)
Kirjailijan kommentti teoksesta:
"Viides romaanini oli alkujaan tilaustyö Halikon kunnalta. Minun piti tehdä historiikki autioksi käyneestä Vartsalan kylästä. Siellä kukoisti aikanaan merkittävä sahateollisuus ja sisällissota jätti syvän haavan punaiseen kylään. Merenrantakylä sijaitsi lähellä silloista Sauvon kotiani. Näin sen ensi kertaa omenapuiden kukkaloistossa. Sahapatruunan talossa italialaisen laattakivetyksen läpi kasvoi jättiläismäisiä loiskasveja kuten Macondossa.
Romaanin nimeksi tuli Jumalattoman kova tinki. Käytin sen dialogeissa Halikon murretta. Tulos oli, että vain lounaissuomalaiset ymmärsivät kirjasta jotain. Heitä tarina kyllä liikutti syvästi, jopa turkulaisia kriitikoita. Kuulin, että yhtäkin ulkopaikkakuntalaista lukijaa nauratti erään päähenkilön hassunkurinen puhetapa vielä siinäkin vaiheessa, kun tämä teloitusryhmän edessä rukoili henkensä säästämistä."
Jumalattoman kova tinki herättää kylän eloon. Se on väkevä tarina elämästä vuosina 1903-1929. Tarina elämän armaudesta silloinkin, kun se on armottominta.
(takakansiteksti)
Kirjailijan kommentti teoksesta:
"Viides romaanini oli alkujaan tilaustyö Halikon kunnalta. Minun piti tehdä historiikki autioksi käyneestä Vartsalan kylästä. Siellä kukoisti aikanaan merkittävä sahateollisuus ja sisällissota jätti syvän haavan punaiseen kylään. Merenrantakylä sijaitsi lähellä silloista Sauvon kotiani. Näin sen ensi kertaa omenapuiden kukkaloistossa. Sahapatruunan talossa italialaisen laattakivetyksen läpi kasvoi jättiläismäisiä loiskasveja kuten Macondossa.
Romaanin nimeksi tuli Jumalattoman kova tinki. Käytin sen dialogeissa Halikon murretta. Tulos oli, että vain lounaissuomalaiset ymmärsivät kirjasta jotain. Heitä tarina kyllä liikutti syvästi, jopa turkulaisia kriitikoita. Kuulin, että yhtäkin ulkopaikkakuntalaista lukijaa nauratti erään päähenkilön hassunkurinen puhetapa vielä siinäkin vaiheessa, kun tämä teloitusryhmän edessä rukoili henkensä säästämistä."
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
336