Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Varasto

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Arto Salmisen kirja lähenee tendenssiromaania. Kertomuksessa yhteiskunnallisen kurjuuden tiettäväksi tekee entinen kommunisti Jylhäkorpi, jonka mukaan nykyisessä yhteiskunnassa on pyrittävä rosvoksi, jos ei sankariksi pääse, sillä enää ei ole arvonsa tuntevaa työväenluokkaa. Toistuvana teemana on se, miten kapitalistinen järjestelmä pakottaa ihmiset valehtelemaan, varastamaan ja raatelemaan toisiaan. Työntekijät eivät tunne toisiaan kohtaan solidaarisuutta. Varastomies Rousku ei häpeä vierittää syytä varastamisesta työtoverin harteille, joka saa potkut. Puheenaiheena on niin työvoimapolitiikka kuin alkoholipolitiikkakin. Työntekijän on joustettava ja joustettava. Keskikaljalla puudutetaan kapinahenki pois.

Siinä missä Jylhäkorpi saarnaa yhteiskunnan rappiosta, muut henkilöt edustavat sitä käytännössä ja ilmentävät yksityiselämän toivottomuutta kaiken keskellä jopa inhorealistisuuteen asti. Kirja kertoo ihmisistä, joille elämä on "Alibin lukemista, tarjouskahvia ja tarjouspizzaa". Salmisen rujo teksti istuu hänen kirjoistaan ehkä parhaiten juuri tähän varastomiehistä kertovaan tarinaan. Puheet naisista ja pornokuvan käyttäminen tikkatauluna sopivat Rouskun ja Ranisen tyyliin. Mitään ammattikunnan tyyppiesimerkkejä he eivät tietenkään ole, vaikka työpaikalla onkin ehkä helpompi esittää kovanaamaa kuin pehmoisää. Juonen perusaineksiin kuuluu Rouskun ja Karitan työpaikkaromanssi. Edes lapsen tulo maailmaan ei nosta henkilöitä ankean arjen yläpuolelle, vaan se toimii kiristyksen välineenä.

Kirja on kielellisesti kaksijakoinen. Kielessä on kirjailijan muun tuotannon tapaan hyviä oivalluksia kytkettynä omaperäiseen sanavalintaan ja vertauksiin tyyliin: "Tuuli kiskaisi R-kioskin roskapöntöstä satakunta pitkävetokuponkia. Ne juoksivat kaikki samaan suuntaan kuin joku olisi ajanut niitä takaa, kunnes ne alkoivat tanssia piirissä ja nousta ylöspäin." Samassa kohtaa todetaan, että lähiön raitilla oli kaverina vain "vastatuuli ja katuvalojen saita hämäryys".

Tekstissä jylläävät äärirealistiset ainekset, kun anoppi puhu ensitapaamisella vävyehdokkaalle, kuinka hänen miehensä juoksi huorissa ja esitteli synnytyslaitoksella puremia kullissaan. Tuonkaltainen hätkähdyttävä kielenkäyttö lienee harvinaista anopin ja vävyn ensitapaamisella.

Yhteiskuntakriittinen teos kertoo ihmisistä, jotka tunnistaa heti, kun vaivautuu luomaan silmäyksen raitiovaunun matkustajiin. Se on täynnä "uupuneita kaleeriorjia" , "ankeita ihmisiä värittömissä nutuissaan". Synkkyydessään teos herättää ristiriitaisia ajatuksia siitä, minkä varassa ihmiset sitten jaksavat elää.
(Mervi Koski/ Sanojen aika)

Kirjallisuudenlaji

Aiheet ja teemat

Henkilöt, toimijat

Konkreettiset tapahtumapaikat

Tarkka aika

Alkukieli

Elokuvat

Vie pois Kirjasampo.fi-sivustolta.

Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

167

Kustantaja

Osana julkaisua