Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Mitään pelättävää ei ole
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Kiehtovan haastava romaani kietoo yhteen matematiikan ja rakkauden. Voiko matematiikan avulla analysoida parisuhdetta ja rakkauden monenlaisia muotoja?
Sanojen ajan haastattelussa keväällä 2011 Jouko Sirolalta kysyttiin miksi hän tarkastelee romaanissaan rakkautta matematiikan avulla. Kirjailijan vastaus taustoittaa romaania:
"Tarkoitukseni on kertoa epävarmuuden torjumisesta. Me käytämme valtavasti energiaa siihen. Me pyrimme ennakoimaan ja ennustamaan tulevaisuutta. Laskelmoimaan. Matematiikka on tärkeässä asemassa epävarmuuden torjunnassa. Sen avulla voidaan laskea sillan kestävyys tai ennustaa meteoriitin lentorata. Numeroilla on jostain syystä tärkeä rooli myös erilaissa pakkomielteissä tai uskontojen pakkomielteenomaisissa seremonioissa. Matematiikka on tavallaan osa pahan torjuntaa tai torjunnan keino. Se on tässä mielessä avoimen läsnäolemisen vastakohta. - Vaikka kuinka varautuisimme, asiat loppujen lopuksi sittenkin aina tapahtuvat yllättäen, pettävät yllättävällä tavalla, ainakin inhimillisessä, psykologisessa mielessä. Epävarmuus on elämän perusta ja rakkaudessa tämä näkyy paljaana. Edes vihkisormus ei välttämättä auta, vaikka sormukseen on ladattu maagisia voimia."
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Sanojen ajan haastattelussa keväällä 2011 Jouko Sirolalta kysyttiin miksi hän tarkastelee romaanissaan rakkautta matematiikan avulla. Kirjailijan vastaus taustoittaa romaania:
"Tarkoitukseni on kertoa epävarmuuden torjumisesta. Me käytämme valtavasti energiaa siihen. Me pyrimme ennakoimaan ja ennustamaan tulevaisuutta. Laskelmoimaan. Matematiikka on tärkeässä asemassa epävarmuuden torjunnassa. Sen avulla voidaan laskea sillan kestävyys tai ennustaa meteoriitin lentorata. Numeroilla on jostain syystä tärkeä rooli myös erilaissa pakkomielteissä tai uskontojen pakkomielteenomaisissa seremonioissa. Matematiikka on tavallaan osa pahan torjuntaa tai torjunnan keino. Se on tässä mielessä avoimen läsnäolemisen vastakohta. - Vaikka kuinka varautuisimme, asiat loppujen lopuksi sittenkin aina tapahtuvat yllättäen, pettävät yllättävällä tavalla, ainakin inhimillisessä, psykologisessa mielessä. Epävarmuus on elämän perusta ja rakkaudessa tämä näkyy paljaana. Edes vihkisormus ei välttämättä auta, vaikka sormukseen on ladattu maagisia voimia."
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Alkukieli
Tekstinäyte
Tästä kaikki alkaa. Että et puhuisi nyt mitään, minä toivon. Kuuntelisit vain. Istuisit hiljaa pimeässä ja antaisit sanojen puhua itsekseen. Sillä se on niiden tehtävä.
Me puhumme avaruudesta, äärettömyydestä. Me puhumme siitä usein. Numerot, sanat sanovat, ovat olemassa.
Sanat toistavat itseään.
Emmekö voisi keskeyttää niitä.
Ihmisen päättäessä maallisen vaelluksensa taivaalle syttyy uusi numero. Hänen kuolemastaan se tehdään.
Älkää siis menettäkö uskoanne mielettömimpäänkään asiaan. Ihminen syntyy uudestaan nykytietämyksen valossa. Sillä se on ainoa mahdollisuus.
En tiedä mitä sanat ajavat takaa. Mutta ne ovat totta. Sanat eivät osaa valehdella.
Ole nyt hiljaa, sinun vuorosi tulee kohta. Sinun ja minun vuoro olla äänessä.
Sanat sanovat: Jokainen taivaanmekaanikko tietää, ettei maailmankaikkeutta voi tutkia ilman kuolemaa. Ilman sitä kaikkeus olisi tyhjä. Täysin arvoton.
Sitä he tarkoittavat poistuessaan elävien kirjoista, jos et ymmärtänyt. Ihmiset.
Niin paljon ihmishenkiä uhrataan tutkimuksen hyväksi. Aivan uskomatonta.
Mutta sanat vain jatkavat.
Matematiikka on kielen kuolettamista numeroiksi. Kuolleen kielen avulla me ymmärrämme elottomuutta, olemattomuutta sen omalla kielellä, jota ei voi puhua. Sen voi ainoastaan laskea.
Joka kieltäytyy uskomasta tähän, kärsii lopullisen kuoleman.
Niinkö.
Niin se on, sanat sanoivat. Tämä on täyttä. Tämä on totta. Ehdottomasti.
_____________________________________
Mies ja nainen pelkäävät vain yhtä asiaa. Sitä kutsutaan lopuksi. Henkensä pitimiksi he tunnustavat uskoa, joka on tieteellisen maailmankuvan mukainen, länsimainen ja tosi, sillä se on kokeellisesti oikeaksi todistettu.
Tämän uskon avulla ihmiset ratkaisevat kaiken. Ja sitten ei ole enää mitään.
Siis mitään pelättävää, he tarkoittavat.
Me puhumme avaruudesta, äärettömyydestä. Me puhumme siitä usein. Numerot, sanat sanovat, ovat olemassa.
Sanat toistavat itseään.
Emmekö voisi keskeyttää niitä.
Ihmisen päättäessä maallisen vaelluksensa taivaalle syttyy uusi numero. Hänen kuolemastaan se tehdään.
Älkää siis menettäkö uskoanne mielettömimpäänkään asiaan. Ihminen syntyy uudestaan nykytietämyksen valossa. Sillä se on ainoa mahdollisuus.
En tiedä mitä sanat ajavat takaa. Mutta ne ovat totta. Sanat eivät osaa valehdella.
Ole nyt hiljaa, sinun vuorosi tulee kohta. Sinun ja minun vuoro olla äänessä.
Sanat sanovat: Jokainen taivaanmekaanikko tietää, ettei maailmankaikkeutta voi tutkia ilman kuolemaa. Ilman sitä kaikkeus olisi tyhjä. Täysin arvoton.
Sitä he tarkoittavat poistuessaan elävien kirjoista, jos et ymmärtänyt. Ihmiset.
Niin paljon ihmishenkiä uhrataan tutkimuksen hyväksi. Aivan uskomatonta.
Mutta sanat vain jatkavat.
Matematiikka on kielen kuolettamista numeroiksi. Kuolleen kielen avulla me ymmärrämme elottomuutta, olemattomuutta sen omalla kielellä, jota ei voi puhua. Sen voi ainoastaan laskea.
Joka kieltäytyy uskomasta tähän, kärsii lopullisen kuoleman.
Niinkö.
Niin se on, sanat sanoivat. Tämä on täyttä. Tämä on totta. Ehdottomasti.
_____________________________________
Mies ja nainen pelkäävät vain yhtä asiaa. Sitä kutsutaan lopuksi. Henkensä pitimiksi he tunnustavat uskoa, joka on tieteellisen maailmankuvan mukainen, länsimainen ja tosi, sillä se on kokeellisesti oikeaksi todistettu.
Tämän uskon avulla ihmiset ratkaisevat kaiken. Ja sitten ei ole enää mitään.
Siis mitään pelättävää, he tarkoittavat.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
174