Ohrana

Tarinassa esiintyy väkeä vuosikymmenten takaa. Eurooppalaisen suursodan takamailla yrittävät sinnitellä hengissä Attilan sisarentytär Anna ja muu lähisuku sekä kaikki suomalaiset, jotka eivät tunne vielä pätkätöitä mutta kylläkin pätkäelämän.

Roistoja vai sankareita?

Nappikaulaisia herroja on romaanissa runsaasti, mutta kerronnan keskiöön nousee Attila Rahjan rakastettu, vakoilija Vilja Oljenpalo. Hänen ainoa rakkautensa on Josif Stalin. Silti Vilja flirttailee estoitta sekä Attilan että oman sulhasensa, kaksoisagentiksi kääntyvän desantti Janne Mutkan kanssa. Mutka harhauttaa radioviesteillään venäläisiä ja näin maanpetturista tulee maansa pelastaja.
- Historia tarvitsee roistoja sekä roiston että sankarin hommiin. Sama toiminta voi tehdä ihmisestä joko maanpetturin tai kansallissankarin ihan tilanteesta riippuen, Tervo sanoo ja kertoo yhden romaanihenkilön tulleen ammutuksi ja toisen nousseen sisäministeriksi.

Kirjailija karkkikaupassa

Jari Tervo kävi käsiksi historiaan jo edellisessä romaanissaan Myyrä. Sitä tehdessään hän löysi myös Ohranan idean. - Huomasin hämmästyneenä ammottavan aukon kotimaisessa kaunokirjallisuudessa. Helsingin suurpommituksista ei ole kirjoitettu ainoatakaan eeppistä romaania. Syynä on tietenkin se, että yya:n vuosina asian mainitseminen olisi ollut epäkohteliasta.
Tervo, jota kiinnostavat ennen kaikkea ihmiset ja heidän julmat ja kummalliset kohtalonsa, kävi toimeen. - Kuljin historiassa kuin karkkikaupassa, poimin pussiin mitä tykkäsin, taisin ravistaakin. Olen käyttänyt kirjassa aitoja tapahtumia ja oikeita ihmisiä, mutta tietysti myös paljon mielikuvitusta ja omaa tulkintaa, kirjailija kertoo. Yllättävät äkkikäänteet, rytmiä tuovat aikahypyt, nokkela mutta välillä herkän runollinenkin kieli tekevät romaanista namupalan lukijallekin!

Kuka oli Martta Koskinen?

Ohranan kertoja Attila Rahja on puhdasverinen romaanihenkilö, mutta hänen rakastetullaan, kommunistikaunotar Vilja Oljenpalolla, on todellinen esikuva. Hän oli ompelijatar Martta Koskinen, joka välitti maanalaisena toimivan Suomen Kommunistisen Puolueen postia ja muita viestejä, oli yhteydessä heidän johtohenkilöihinsä kuuluvaan Yrjö Leinoon, toimi rintamakarkurien opastajana ja avustajana sekä teki ompelutöitä Hertta Kuusiselle ja Hella Wuolijoelle, jotka istuivat poliittisista syistä vankilassa.
Martta Koskinen, joka oli aloittanut poliittisen toimintansa jo sisällissodan aikana ja saanut siitä parikin vankeustuomiota, sai kuolemanrangaistuksen maanpetoksesta vuonna 1943. Hän on viimeinen Suomessa teloitettu nainen.
(WSOY)
On helmikuu 1944 ja Neuvostoliiton ilmavoimat pommittavat Helsinkiä. Näistä tapahtumista kertoo yli satavuotias Attila Rahja, joka sodan aikana toimi salaisen poliisin palveluksessa. Rahja kertoo tarinaansa vanhainkoti Hilpeän Balalaikan siivoojalle Zinaida Tiaiselle.

Ohrana on ensisijaisesti Rahjan suvun ja perheen tarina, joka on kerrottu takautuvasti. Attila kertoo lapsuudestaan Punavuoressa, äidistään ja sisarensa perheestä sekä rakkauksistaan. Romaani on samalla kuvaus Suomen historian kohtalonhetkistä, toisen maailmansodan lopusta. Suomen ja Attilan elämän ratkaiseviksi henkilöiksi nousevat desantti Janne Mutka sekä vakooja ja maanpetturi Vilja Oljenpalo. Vaikka salaisen poliisin palveluksessa ollut Rahja on joutunut elämässään tekemään traagisia ja julmiakin päätöksiä, näkyy kaikesta Rahjan lämmin inhimillisyys.

Ohranan polveileva ja sirpaleinen rakenne on mielenkiintoinen ja toimii erinomaisesti. Henkilöiden väliset suhteet yllättävät ja koskettavat. Juonen eri palaset kietoutuvat lopussa yhteen muodostaen hienon tarinan Attila Rahjan perheestä, samalla kun ne tuovat esille pienen palasen Suomen historiaa. Ohrana on Tervon Suomen historiaa valottavan trilogian toinen osa. Ensimmäinen osa Myyrä ilmestyi 2004 ja kolmas osa Troikka vuonna 2008.
LP- Sanojen aika