Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Vieras mies

Voit tarkistaa, löytyykö teos omasta kirjastostasi.

 
 
Nimi
Vieras mies
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Tyyppi
romaanit
Päähenkilöt
Konkreettiset tapahtumapaikat
Asiasanayhdistelmät
Alkukieli
kuvaus
Iiris ei ole koskaan odottanut ketään eikä mitään, miestä nyt ainakaan. Vartalon hän on kumittanut pois mielestä kaulasta alaspäin. Ihmisten puheista välittämättä Iiris on hankkinut naiselle harvinaisen ammatin: hän on valokuvaaja ja valokuvausliikkeen omistaja. Kameran linssin kautta hänen silmänsä näkevät mitä muut eivät näe. Kun liikkeeseen astuu morsiamensa perässä kaupunkiin muuttanut, sodan kolhima nuori mies, jokin liikahtaa. Iiris tietää heti palkkaavansa hänet, miehen, jolla on vahvat työmiehen kädet. Iiris ja Vasama – mahdoton ja epäsuhta pari, silti täynnä vetovoimaa. Pikkukaupungin sodanjälkeinen niukkuus ja ahdas tylyys ovat kehyksinä rakkaudelle, joka kasvaa katseista ja hipaisuista kiduttavaksi piinaksi, ohi kiitäviksi onnen hetkiksi.
(Otava)
Tekstinäyte
Mies tulee iltapäivällä liikkeeseen ja sanoo kuulleensa, että etsin apulaista. Myönnän. Juuri nyt on paljon töitä, mutta onko puolen vuoden kuluttua, siitä en mene takuuseen. Hän sanoo ymmärtävänsä, seisoo vain hiljaa kun jatkan kuvien selaamista. Minulla on siinä juuri työ kesken, lajittelen pinon loppuun, ja yhä mies odottaa lippalakki kädessään. Minun mittaiseni, jäntevä, jollain lailla sitkaanoloinen nuori mies. Leuka on mustanpuhuva, parta ajamatta tai sitten on oikein ärhäkkä parrankasvu. Tumma.
Sovionkadulla ei näy ketään kun vilkaisen ikkunasta ulos. Eihän täällä ole koskaan ketään missään. Tyhjillä mukulakivikaduilla kuuluu vain merituulen ujellus. Nyt ei kuulu edes sitä, sillä outo lämpöaalto hautoo kaupunkia, mittari sylkee varjossakin kahtakymmentäkolmea. Merkillisen kuuma elokuu.
En kysy mitään, katselen miestä. Liikkeessä on hiljaista, seinäkello naksuttaa tasaisesti. Mies vaihtaa painoa jalalta toiselle ja kertoo kysymättä olleensa sodan aikana, haavoittumisensa jälkeen, kaksi kuukautta pimiöapulaisena Mikkelissä.
En kysy, oliko esikunnan palveluksessa, en mihin haavoittui, ei kiinnosta. Sota ei enää kiinnosta, olen väsynyt koko hommaan, kaikkiin tilityksiin keskityksistä, rintamalohkoista ja puolustusrenkaista, hyökkäyksistä ja asemista, hohhoijaa. Aina kun mies tulee kuvaamoon, sota tulee myös. Minun lävitseni on mennyt kymmeniä osumia, pelastumisia, outoja etiäisiä ja sattumuksia niin kuin sekin mies, joka paukkupakkasilla, kesken luonnollisten tarpeidensa, tuli vihollisten yllättämäksi ja joutui vetämään suksilla tasatahtia luotisateessa housut kintuissa, paljaat ihokarvat pörhöllään, ja miten jutun kertojaa oli alkanut naurattaa kaverin meno, niin että tuskin itse pääsi eteenpäin. Järjetön nauru, mutta vastustamaton. Se juttu jäi mieleen, sen luja totuudellisuus.
Valokuvaamossa on vallattu kukkuloita ja metsäaukeita, on tarvottu uppohangissa ja pettävillä soilla, jotka eivät kestä hevosten painoa, vaan rääkätyt eläimet on täytynyt lopulta ampua. Yksi kuvattava kertoi miten autuaalta tuntui pitkän marssin ja vesisateessa tarpomisen jälkeen, kun sai vihdoin levähtää, nojata puurunkoon ja syödä nuotion loimussa. Se oli lokakuuta Lapin sodan aikaan, satoi pientä tihkua kun vieressä istunut kaveri lähti siitä hakemaan lisää puita nuotioon, astuikin saksalaisten miinaan ja seuraavassa hetkessä kaverin suolet ja sisälmykset lensivät suoraan kertojan avoimeen reppuun.
En tiedä miksi minulle kerrotaan tämä kaikki. En osaa sanoa, että älkää nyt, minä en halua valvoa taas yhtä yötä toisten kauhut silmissäni. Joskus tekisi mieli sanoa, että sodasta on jo neljä vuotta, nyt eletään rauhaa! Ei, ei niin voi sanoa, en minä ainakaan.
Mies kertoo kehittäneensä valokuvia taistelutarkoituksiin, pääasiassa ilmakuvia, maastoa rajalta, metsiä, soita, vesiä, kallioita, rintamalinjoja. Hän osaa kehittää filmin ja vedostaa kopioita muttei ymmärrä kameroista, valoista tai retusoinneista yhtään mitään. Ainakin hän on suorapuheinen.
Tänne pohjoisen meren rannalle mies sanoo tulleensa, koska morsian aloittaa luvut seminaarissa. En sano hänelle paikasta juuta enkä jaata. Enhän toki ota täysin tuntematonta, joka kadulta hyppää kuvaamoon. Kaikenmoista hampparia on liikkeellä, niitä jotka raaistuivat sodassa eivätkä osaa enää elää rauhaa.
"Sopii tulla lauantaina kello 10 uudelleen", sanon ja merkitsen ajan varauskirjaan. "Oliko se nimi Vasama?"
Hän nyökkää, mutta kasvoilla käy nopea pettymys, kun hän ottaa tiskille laskemansa lippalakin ja lähtee. Tiskiin jää muutama rasvainen sormenjälki. Pyyhin ne heti pois. Isot kourat, kämmenselkä aivan karvojen peitossa, tietysti ne jatkuvat pitkin olkavarsia kaulaan saakka, ylin paidan nappi oli auki ja sieltäkin niitä tuli.
Täysin sopimattomat kädet tarkkuutta vaativaan, hienosäätöiseen työhön. Täysin sopimattomat kädet sähkökuvaamoon!
Tiesin heti, että ottaisin hänet.
Millainen kipu hänen olemassaolonsa minulle oikein on. Pysäytän kellon juuri tähän hetkeen kun hän seisoo kynnyksellä ja hymyilee. Seis. Kaikki seis!
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ilmestymisaika
Kustantaja
Kieli
Kääntäjä
Alanimeke
romaani
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
333
Lisätietoja
Kuunnelma: Vieras mies, YLE - radioteatteri 2005
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Hertta(romaanit)
  • Tekijä
    Köngäs, Heidi
  • Kirjallisuudenlaji
    rakkausromaanit
  • Tyyppi
    romaanit
  • Kirjallisuudenlaji
    psykologiset romaanit
  • Henkilöt, toimijat
    rakastavaiset
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Peter-Peter(romaanit)
  • Tapahtumapaikat
    pikkukaupungit
  • Kirjallisuudenlaji
    rakkausromaanit
  • Asiasanayhdistelmät
    rakkaussuhde : ikäero
  • Aiheet ja teemat
    kielletty rakkaus
  • Tyyppi
    romaanit
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Henkilöt, toimijat
    valokuvaajat
  • Tapahtumapaikat
    valokuvausliikkeet
  • Kirjallisuudenlaji
    psykologiset romaanit
  • Tyyppi
    romaanit
  • Luvattu(romaanit)
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Tekijä
    Köngäs, Heidi
  • Aiheet ja teemat
    kielletty rakkaus
  • Kirjallisuudenlaji
    rakkausromaanit
  • Tyyppi
    romaanit
  • Hyväntekijä(romaanit)
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Tekijä
    Köngäs, Heidi
  • Kirjallisuudenlaji
    rakkausromaanit
  • Kirjallisuudenlaji
    psykologiset romaanit
  • Tyyppi
    romaanit
  • Tyyppi
    romaanit
  • Kirjallisuudenlaji
    monologit
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Asfalttikukka
  • Henkilöt, toimijat
    tarkkailijat
  • Kirjallisuudenlaji
    psykologiset romaanit
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Jaatinen, Pekka(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Raahe
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Raahe
  • Synnyinpaikkakunta
    Raahe
  • Ruonaniemi, Arvo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Raahe
  • Synnyinpaikkakunta
    Raahe
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Raahe
  • Sali(romaanit)
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Aiheet ja teemat
    ruumiillisuus
  • Kirjallisuudenlaji
    psykologiset romaanit
  • Tyyppi
    romaanit
  • Aiheet ja teemat
    tarkkailu
  • Sudenmarja(romaanit)
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Kirjallisuudenlaji
    psykologiset romaanit
  • Aiheet ja teemat
    sivullisuus
  • Tyyppi
    romaanit
  • Aiheet ja teemat
    tarkkailu
  •