Villiminkit

Tyyppi

novellit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

Kirjallisuudenlaji

Alkukieli

Tekstinäyte

Mustissaan nainen oli sinäkin iltana. Leningin kaulatien yläosaan paikallistui kiinnostava yksityiskohta: lyhyt halkio jonka kärkeä sitoi nuppineulanpään kokoinen kimaltava korukivi. Halkio muotoutui ovaaliksi, kun nainen sitä etusormin levitti. Se paljasti soikion mitalta rintojen pystyn uran, jonka molemmin puolin kupertui rintakudoksen pehmeä penger.
Vaikutelmasta ei voinut erehtyä, ja tuo varmuus näkyi myös naisen eleen kujeellisuudesta. Varmaan hän oli eleensä aikaisemminkin miessilmäparin nähden testannut.
Haurasta tyttöaikaista jäännettä Hiillosvuo oli tavoittavinaan tämän vaalean naisen piirteistäkin. Vaikka se oli aavistuksenomaista, vuoroin näyttäytyvää ja katoavaa, se riitti miellyttämään Hiillosvuota. Kuitenkin naisen täytyi olla päälle kolmenkymmenen, sellaista varttuneisuutta hänessä oli, ja sopivan pyöreyden tuomaa äidillisyyttä - ikään kuin tytär ja äiti kohtaisivat hänen olemuksessaan.
Temppunsa tehtyään nainen oli laskenut kätensä ravintolapöydän valkoiselle liinalle, joka oli äskettäin siihen levitetty ja toistaiseksi tahraton. Kaulatien soikio oli kuroutunut umpeen, mutta Hiillosvuo katsoi sitä edelleen yllättävästä elämyksestä kiihottuneena. Oliko nainen joskus pukeutumispeilin edessä mielikuvayhteyden sattumalta oivaltanut?
Alkoholia Hiillosvuo ei ollut nähnyt naisen koskaan nauttivan, vaikka satunnaiset kohtaamiset olivat aina tapahtuneet tilaisuuksissa, joissa vähintäänkin boolia tarjoiltiin. Tuottivatko naiselle mielihyvää muunlaiset seikat? Kuten äskeinenkin? Nauttiko hän miesten saattamisesta kiihkotilaan, ja sen jälkeisestä eroottisesta heitteillejätöstä? Juopuiko hän toisten humaltumisesta, kiihottuiko muiden kiihkosta?

Osana julkaisua

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Kieli