Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Vhael, Bartholdus

Elämäkertatietoa
Vhael Bartholdus (1667–1823)
Ilmajoen kirkkoherra, runoilija, kielentutkija, valtiopäiväedustaja

Koulutus
Kävi Oulun triviaalikoulua. Yo 1648. Opiskeli Turun akatemiassa v:sta 1648.

Ammatti
Oulun triviaalikoulun ylempi kollega v:sta 1689. Vaasan triviaalikoulun vararehtori v:sta 1692. Pappina mm. Riiassa, Kalixissa ja Vaasassa, sekä Ilmajoen kirkkoherrana v:sta 1699 ja uudelleen isonvihan jälkeen v:sta 1721, Pohjanmaan ylirovasti 1719. Vuonna 1723 Vhael valittiin valtiopäivämieheksi ja hän kuoli valtiopäivien aikana Tukholmassa tammikuussa 1723.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Vhaelin runoista on säilynyt vain hänen 1714 kirjoittamansa ja samana vuonna Ruotsissa painettu Vaikia Valitus-Runo:
Suomen suruisen cansan, ynnä pohjan peräläisten, waikia walitus-runo, alla waiwan waikeimman, Wenäjän werisen miecan, tygö Carlen callihimman, Ruotzin cuuluisan cuningan, että armonsa awaran osotaisi omillensa, awun-ajan ajattelis, alimmaisi armahtelis, suruisesa Suomen maasa : wuonna armon aljettuwa, tuhannen seitzemän sadoin, cahden seitzemän siwusa : runo raudalla rakettu, präntättynä päälliseksi, Merckelildä mielisuosin

Vaikia Valitus-Runo on sepitetty vanhan kansanrunon mittaa mukaillen. Vhael kuvaa runossa kansansa kärsimyksiä ja venäläisten terroria, ja rukoilee kauan vieraalla maalla oleskellutta kuningas Kaarle XII:ta palaamaan kotimaahan: "Tule Cullanen cotihin / Ole terve tultuansi / Tuoppas Rauha tullesansi."

Vhael julkaisi myös suomen kieliopin (Grammatica Fennica. Aboae : J. Kiämpe 1733).

Ilmajoen rovastin Bartholdus Vhaelin (1667-1723) laatima suomen kielen kielioppi julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen käsikirjoituksen pohjalta. Tässä kielen kuvauksessa esitetään mm. nominien sijamuodot, verbien taivutus, vokaalisointu ja astevaihtelu lähes nykyaikaisella tavalla. Vhael antaa tietoja myös ääntämisestä ja Suomen murteista. GRAMMATICA painettiin muuttamattomana uudestaan vielä vuonna 1821.

Grammatica Fennica löytyy digitoituna Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kokoelmasta.
Lähteitä ja viittauksia
Tarkiainen, Viljo. Poimintoja vanhemmasta suomalaisesta kirjallisuudesta. Otava 1930.
Wäinämöisen weljenpojat : tutkielmia talonpoikaisrunoudesta.WSOY 1975.