Kuin viimeistä päivää

”En aio kuitenkaan lähteä valehtelemaan. On mukavaa kun kaikki on meille niin helppoa. Tuntuu hyvältä kun voi tehdä käytännössä mitä huvittaa, eikä siitä seuraa mitään. Kun häippäämme high schoolista, muistelemme näitä aikoja ja tiedämme että teimme kaiken oikein, suutelimme söpöimpiä poikia ja menimme parhaisiin bileisiin, hankkiuduimme ongelmiin täsmälleen riittävän paljon, kuuntelimme musiikkia liian lujalla, poltimme liian monta tupakkaa, ryyppäsimme liikaa, nauroimme liian paljon ja kuuntelimme liian vähän tai emme ollenkaan. Jos high school olisi pokeria, niin Lindsaylla, Allylla, Elodylla ja minulla olisi 80 % korteista.”

Näin ajattelee Samantha Kingston 12. helmikuuta - Cupidon päivänä, jonka illan suunnitelmissa on bileet ja neitsyyden menettäminen. Se päivä on Samin viimeinen. Tai oikeastaan yksi viimeisistä. Seuraavana aamuna herätyskellon soidessa Sam herää painajaisesta, joka on totta. Hän elää - ja kuolee - edellisen päivän yhä uudelleen.

Jokaisena päivänä Sam yrittää tehdä jotain eri tavalla. Ensin hänen tarkoituksenaan on pelastaa itsensä, lopulta edes jotain toisten elämästä. Menneisyyden vääryydet nousevat pintaan, virheet palaavat kiusaamaan tekijöitään ja pienet asiat tekevät hetkistä täydellisiä. Tyttöjen ystävyys arvioidaan uudelleen, mutta viimein Sam on valmis antamaan armoa niin itselleen kuin toisilleenkin. Kaikkia yksityiskohtia ei pysty hallitsemaan eikä aina pysty tekemään oikein. Jotain suurta muuttuu kuitenkin päivien aikana.

Kuin viimeistä päivää on rankka kirja niin kuolema- kuin elämäkuvaustensa vuoksi. Sen kieli on välillä julman realistista kääntyen nopeasti kauniin runolliseksi. Kun auto viimeisen kerran murskaantuu, on lukijalla iloinen ja surullinen olo yhtä aikaa. Sellaisia kirjoja ei ole montaa.
(gerttu / Sivupiiri)


Samantha Kingstonilla on elämä edessään ja maailma jalkojensa juuressa; nätti naama, syntisen makea poikaystävä ja paikka koulun parhaissa piireissä. Helmikuisena perjantaina kaikki kuitenkin muuttuu silmänräpäyksessä. Lupaavasti alkaneesta päivästä tulee Samin viimeinen. Kirjaimellisesti.

Yllätyksekseen Sam herää seuraavana aamuna ja huomaa elävänsä elämänsä viimeistä päivää loputtomana uusintojen sarjana. Yksi päivä on vastaus toiselle, kumoaa sen tai ottaa jonkin tyystin toisen suunnan. Seitsemän päivää muodostavat seitsemän vaihtoehtoista totuutta, jotka nivoutuvat sekä Samin että hänen läheisimpiensä tulevaisuuteen. Oikukas kohtalo paljastaa Samathalle asioita, jotka lyövät kaikki ällikällä – myös hänet itsensä. Eikä onnellinen loppu olekaan enää itsestäänselvyys.

Kuin viimeistä päivää on paitsi nuoren Samin kasvutarina, myös kaunistelematon ja elämää pulppuava kuvaus nuorten elämästä 2000-luvun oloissa ja kielellä. Se on herkkä ja karhea, aitoudessaan jopa julma kertomus siitä, miten pieniltä näyttävät asiat voivat kuin huomaamatta johtaa tilanteisiin, joita lehdissä tavataan myöhemmin kutsua traagisiksi.

(WSOY)