Eronen, Virpi

Liperin kunnan Kulttuuriteko-palkinto (2010) aktiivisesta ja pyyteettömästä tapahtumien järjestämisestä Liperissä
”MIMIK-tunne yhteys” valokuvanäyttely 2022-24 ympäri Suomea

"Arkimaailmassa olen jo varsin aikuinen filosofian maisteri ja luonnontieteilijä, ammattikasvattaja, neuropsykiatrinen valmentaja ja valokuvaaja-muusikko Viinijärveltä.
Pihassa minulla on oma aitta ja rannassa kesämökki, joissa asustelen ja tunnelmoin lukien, kirjoittaen sekä säveltäen ja soitellen. Esiinnyn paljon muusikkona, laulaja-lauluntekijänä, pianistina, kitaristina ja erityisesti teen omia tulkintoja monenkirjavista lauluista. Musiikin ja runouden saralla rakastan vaihtelua; esitän ja sävellän hyvin erityyppisiä lauluja jazzista folkiin ja tanssimusiikkiin, myös runoni viilettävät elämän laidasta laitaan.

Kulttuurin luovassa maailmassa toimin tapahtumien järjestäjänä, juontajana, laulajana, säestäjänä ja lausujana mm. Runo- ja laulumaailma yhdistyksen tapahtumissa. Olen rauhanaktiivi ja järjestänyt mm. Ukraina-tukikonsertteja Ylämyllyllä ja satoja runon ja laulun tapahtumia maakunnassa.

Kirjoittajana ja säveltäjänä olen tuottelias erityisesti silloin, kun elämä haastaa ja potkuja satelee. Syvimmän kuopan pohja sekä korkeimman vuoren huippu ovat ihmeellisen voimakkaasti luovuutta synnyttäviä paikkoja! Tekstejä ja laulujen sanoituksia syntyy paljon myös englanniksi ja olen tehnyt suuren määrän laulukäännöksiä. Ihan omia lauluja on reilut sata ja lisää tulee.

Ensimmäinen runokirjani on elämän puolivälin proosarunoutta. Monet runot ovat pitkiä ja vaativat useamman lukukerran avautuakseen laajemmin. Kirjan teksteissä sykkivät vahva ja syvä elämän- ja kuolemankokemus sekä koskettava luonnonläheisyys, Lauri Pohjanpään ja Omar Khaijamin henki sekä osin jopa kalevalaistyyppinen riimiperintö. Kirjassa pohdin väliin kovin sarkastisestikin ihmisen ja elämän tarkoitusta, pahuutta ja kataluutta, perimmäistä tahtoa hyvään, yksilönvapautta toimia elämässään oikein tai väärin sekä otan kantaa mm. vallan käyttöön, ihmisten empatiattomuuteen ja ilmastonmuutokseen. Punaisena lankana kulkee erään runoni toteamus: ”Totuus ei pala tulessa, ei tuulessa eikä sammu vaikenemalla.”

Toisessa runokirjassani aiemmat kaiut maailman ja työn ahdistuksesta sekä globaalin ja mikromaailman vallan aaveiden alle joutumisesta ovat hiipumassa taustalle. Pieni, mutta luotettavan tuntuinen valo alkaa pilkottaa tunnelin päässä; mieli hapuilee ajassa kauemmas esikoisen syntymään ja sen mukanaan tuomaan omakohtaiseen heräämiseen. Kasvu tytöstä rakastavaksi äidiksi, puolisoksi ja isoäidiksi, #metoo kannanottajasta tekijäksi sekä rauhoittuminen omaa hyvää oloa etsiväksi aikuisemmaksi sivelevät valuvilla piirroillaan kirjan sivuille elämämakuisia kuvia. Musiikki kulkee vahvasti mukana usein rakkauteen taipuvissa runoissa ja niin maalaismaisemat kuin slummien kurjuuskin piirtyvät paperille väkevin vedoin. Katselen usein ympäristöä tulkinnoilla siitä, mitä ei sanota ääneen tai tehdä tiedostetuilla eleillä ja ilmeillä, siksi kirjoitan rivien välistä.

Olen siis aitta- ja mökki-ihminen. Rakastan linnunlauluisia kesäöitä, umpipimeyttä ja täydellistä äänettömyyttä. Lakkapuun tuoksuiseen yksinäisyyteeni kuuluvat luonnon äänet peilautuvat tarinoihini. Kirjoittajana ja säveltäjänä olen luovimmillani, kun todellisuus haastaa, sieluun sattuu tai rakkaus ja ilo roiskivat poskilleni kirkasta elämän punaa. Syvimmän kuopan pohja sekä korkeimman vuoren huippu ovat ihmeellisen voimakkaasti luovuutta synnyttäviä paikkoja! Niillä olen käynyt ja niille joudun tahtomattanikin yhä uudestaan. Siellä on haudattuna sanojeni aarrearkku.

Seesteisempi kolmas runokirjani ”Herhiläinen välikatossa” ilmestyi 2019 (Runo- ja laulumaailma ry) ja se päätti ns. välirunotrilogiani. Mediapinnan kustantama neljäs runokokoelmani ”Sumupuu” (nimen voi lukea myös takaperin) kertoo väsymisestä ja siitä nousemisesta uuden elämän alkuun. Viides kokoelma ”Ihmisen mitta” (Mediapinta) ilmesyy keväällä 2023 sisältäen pohdintaa ihmisen vaikutuksesta luontoon, luonnosta itseisarvona sekä kuoleman ja elämän välisestä ikuisesta kamppailusta. Ikääntyminen herättää myös vahvoja ajatuksia.

MIMIK-tunne yhteys valokuvanäyttelyni ns. kaksoiskuvista on saanut suuren suosion. Se on ollut esillä pääosin kirjastoissa mm. Joensuussa, Viinijärvellä ja Liperissä sekä Nuppu Galleriassa Helsingissä jatkaen matkaansa kirjastoissa Outokumpuun, Rääkkylään, Jyväskylään jne. Kuvat pohjautuvat tunteiden ja tunneyhteyden löytämiseen ja tunteiden tärkeyteen somettuvassa maailmassa."